Koronakriisin vakavuutta talouteen ja sitä kautta johtamiseen ei enää tarvitse korostaa. Vaikutukset ovat historiallisia. Ennustan, että kriisin myötä näemme loppuvuoteen 2020 mennessä monta johtajavaihdosta. Ne johtajat, jotka eivät pidä kasvollista, proaktiivista ja monikanavaista viestintää johtajan työrooliin kuuluvana, tippuvat valitettavasti kelkasta. Samoin tulee käymään hallituksille. Viestinnällä on nyt niin suuri luottamusrooli. Myös kaikki johtamiseen liittyvät glamourin palaset ja statuselementit on riisuttu pois, joka saattaa johtaa siihen, että osa johtajista haluaa tehdä jatkossa jotain muuta.
Yritysten, julkisen sektorin ja järjestökentän hallitukset alkavat herätä kriisiviestintämoodiin. Niissä huomataan, miten suuri merkitys on johtajan kyvyllä ja halulla ennaltaehkäistä sekä reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Kaikki organisaatiot tarvitsevat nyt sidosryhmiensä huomion ja luottamuksen. Parissa viikossa otettiin valtava digitaalinen viestintäloikka, josta ei ole enää paluuta vanhaan. Nyt ajatus, että johtaja on media ja yritys on media, näkyvät konkreettisesti.
SAMASSA RYTÄKÄSSÄ VAIHTUU MONI HALLITUS
Riippuu omistajien herkkyydestä ja toimintavalmiudesta, mutta kaikenlaisten organisaatioiden hallitustyöhön tarvitaan muutoksia. Maailma on muuttunut pysyvästi hektisemmäksi ja vaikeammin ennustettavaksi. Lisäksi viestinnän rooli kasvaa sellaisella vauhdilla, että se haastaa kaikkien organisaatioiden hallitusten kompetenssia. On vaikea tuottaa arvoa päätöksentekoon, jos elää vielä menneessä maailmassa.
Ennustan, että hallitusten kokouskäytännöt siirtyvät kiinteämmin verkkoon ja niistä tulee nopeatempoisempia. Samoin hallituksiin rekrytoidaan enemmän kriisi- ja arvoviestinnän osaavia henkilöitä, joilla on monipuolista omakohtaista kokemusta mediallistuneen toimiympäristön luonteesta ja jotka voivat yhdessä viestintäjohdon kanssa tukea operatiivista johtoa. Näin organisaatioista rakentuu enemmän tiimimäisesti toimivia medioita.
NYT PUNNITAAN VASTUULLISUUTTA JA ARVOJA
Tämä kriisi tulee antamaan luultavasti aikamoisen oppitunnin siitä, että vastuullisuuden puheet ja julistukset ylevistä arvoista joutuvat nyt puntariin. Kriisitilanteessa niiden tulisi toteutua. Se tarkoittaa monen yrityksen kohdalla lisäkustannuksia. Aidot arvot voivat siis maksaa rahaa. Sidosryhmät seuraavat tarkasti sitä, toimivatko organisaatiot julistamiensa arvojen mukaisesti. Jos näin ei toimita vaikeissa tilanteissa, rapauttaa se luottamusta merkittävästi. Toisaalta lupausten pitäminen vaikeiden valintojen äärellä muistetaan varmasti vielä pitkään.
Nykyisillä teoilla rakennetaan tulevaa mainetta. Jos arvoja ei ole mahdollista toteuttaa, olisi tärkeää olla rohkeutta kertoa siitä läpinäkyvästi. Näin vältytään ylimääräisiltä mainekriiseiltä.
Kuvaan linkissä olevalla videolla erilaisia arvojen kohtaamispisteitä, joita organisaatiollamme on sidosryhmiemme kanssa.
YLIMMÄN JOHDON VALINNAT VAIKUTTAVAT TYÖNHAKIJOIHIN JA ASIAKKAISIIN
Vaikka moni yritys on aloittanut yt-neuvottelut, taistellaan edelleen monilla toimialoilla parhaista työntekijöistä. Työnantajakuva ja palveluntuottajamielikuva eivät rakennu pelkästään mukavien rekrytointi-ilmoitusten tai myyntiesitteiden varaan, vaan yhä enemmän kaikki organisaation sidosryhmät seuraavat avainhenkilöiden henkilökohtaista viestintää. Halutaan ymmärtää, mitä johto ajattelee ja kuulla heidän omia perusteluita valinnoille.
Erityisesti halutaan ymmärtää kriisissä organisaation suuntaa ja perusteluita arvoista vaikeille valinnoille. Vanhakantaisesti toimiva hallitus ja johtoryhmä ovat organisaatiolleen suuri maineriski. Uskon, että koronakriisi tulee nopeuttamaan tätä muutosta moninkertaisesti verrattuna siihen, miten asiat olivat vielä kuukausi sitten.
KRIISI AVAA MYÖS MAHDOLLISUUKSIA
Useimmat hallitukset ja johtoryhmät ovat nyt työuransa vaikeimmassa tilanteessa. On valittava ehkä vain huonoista vaihtoehdoista. Toivotan siihen voimia ja onnistumisia. Tilanteesta selvitään yhteispelillä ja luottamalla yhteisesti valittuihin arvoihin tai muihin pelisääntöihin. Toisaalta kriisi luo myös aina uusia mahdollisuuksia.
Rohkaisen tässäkin tilanteessa luovuuteen ja tulipalojen sammuttamisen lisäksi myös pohdintaan siitä, minkälaiseksi toimiympäristö muuttuu kriisin jälkeen. Samaan vanhaan emme tule palaamaan.