Ergonomia, tuottavuus ja työhyvinvointi
Suomi on vientivetoinen yhteiskunta. Sen myötä Suomi on mukana globaalissa kilpailussa tehtävästä työstä. Globaaleiden markkinoiden näkökulmasta Suomi saattaa näyttää olevan syrjässä. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että olisimme piilossa markkinoiden vaikutuksilta. Kilpailu tehtävästä työstä tarkoittaa, että on pyrittävä huolehtimaan organisaatioiden tuottavuudesta ja kilpailukyvystä sekä niissä toimivan henkilöstön terveydestä ja hyvinvoinnista.
Kaikilla meillä lienee ajatuksia ja kysymyksiä, miten kilpailukykyä ja työhyvinvointia tukevia tekoja voidaan yrityskohtaisesti tai yhteiskunnallisella tasolla edistää. Jos edistetään tuottavuutta lisääkö se työhyvinvointia, jos taas pyritään edistämään työhyvinvointia lisääkö se tuottavuutta?
Ergonomia pyrkii saavuttamaan tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistymisen yhtä aikaa suuntaamalla resursseja toimintaympäristön kehittämiseen. Käytännön ratkaisujen oivaltaminen työn kehittämiseksi edellyttää yhteistyötä ja ergonomian soveltamista käytäntöön organisatorisen, kognitiivisen ja fyysisen toiminnan tasolla. Yhdessä työn muutosten valmistelulla, suunnittelulla ja lopulta toteuttamisella, työ on mahdollista saada vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita.
Ennakointi työn ja terveyden jatkuvuuden tueksi
Yritysten toimintajärjestelmä voidaan jakaa karkeasti sosiaaliseen ja tekniseen järjestelmään. Molempien järjestelmien suoritusta on mahdollista edistää samanaikaisesti ergonomian huomioimisella yritysten toiminnoissa. Yritysten ja henkilöstön työn ja terveyden jatkuvuuden takaamiseksi on nähtävä tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen ja pyrittävä ennakoimaan tulevaa.
Ennakointi antaa mahdollisuuden sovittaa tulevaisuuden näkymät vastaamaan käytännön työtä harkitusti. Toimintajärjestelmän optimoiminen tuloksen aikaansaamiseksi edellyttää ymmärrystä sosiaalisen järjestelmän valmiuksista sekä teknologian kasvavien mahdollisuuksien yhteen sovittamisesta. On tiedostettava, että jatkuva automaation ja teknologian lisääminen organisaatioiden toimintajärjestelmään ei samanaikaisesti jätä huomioimatta sosiaalisen järjestelmän kehittämistä.
Tämä edellyttää näkemystä ja ymmärrystä siitä, miten sosiaalinen järjestelmä sovitetaan osaksi teknistä järjestelmää. Työn kehittämisessä tärkeimpiä taitoja on omata sosioteknistä suunnistusvaistoa toimintajärjestelmän kokonaisuuden ymmärtämisessä työn tuottavuuden ja työhyvinvoinnin takaamiseksi.
Teknologian ja ihmisten vuorovaikutus
Globaalista kilpailusta toimeentulonsa saavan yhteiskunnan on pysyttävä henkilöstön ja teknologian kehittämisen terävimmässä kärjessä. On ehdottoman tärkeää suunnitella työ siten, että työstä voivat hyötyä sekä yritys, että henkilöstö.
Turhan, kuormittavan ja tuottamattoman työn tekemisen jäädessä pois, työn mielekkyys lisääntyy ja vaikutus näkyy positiivisesti henkilöstön työsuorituksessa. Suunnittelun, kehitystyön, johtamisen ja yhteistyön onnistuminen näkyy siinä, kuinka helppoa ja sujuvaa työn tekeminen lopulta on.
Sosioteknisen suunnistusvaiston omaksumisella on mahdollista tukea yrityksen kilpailukykyä, yksilöllistä työhyvinvointia ja henkilöstön työkykyä. Toimintajärjestelmän häiriötön ja sujuva toiminta tuottaa työhyvinvointia myös johtajille, asiantuntijoille ja esimiehille. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa yrityksille ja organisaatioille toiminnan tehokuutta ja valmiutta saavuttaa uusia asiakkuuksia sekä markkinaosuuksista globaalisti.
Katse tulevaisuuteen ja yhdessä pohtimaan keinoja, miten teidän organisaatioissanne sosiaalinen ja tekninen järjestelmä liitetään toimivaan ja sujuvaan yhteistyöhön!