Saara Raudasoja
Saara on kokenut viestinnän ammattilainen. Pitkä ura erilaisissa viestinnän tehtävissä, sekä kansainvälisissä pörssiyhtiöissä että kuntasektorilla. Nyt yrittäjänä johtajien ja esimiesten viestintävalmentaja ja sparraaja sekä yritysten ulkoistettu viestintäammattilainen. Tämä bloggaus on julkaistu Heromakerin blogissa 26.11.2020.
Maine on kuin veteen pudotettu kivi: se kantautuu joka puolelle voimalla, joka riippuu kokemuksen tai viestin voimakkuudesta. Maine on sidosryhmien havaintoja ja tulkintoja organisaation teoista, ilmeestä ja viestinnästä. Missä organisaatiomme maine ensisijaisesti luodaan?
Se luodaan jokapäiväisissä kohtaamissa asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kohtaamisia voi olla kymmeniä, satoja tai tuhansia, kasvokkain, verkossa, puhelimessa, somessa. Niissä sidosryhmien kokemus teoistamme ja viesteistämme on volyymiltään kaikkein massiivisin.
David Foster Wallacen esseekokoelmaan ”Hauskaa, mutta ei koskaan enää” sisältyy Wallacen Kenyon Collegesta valmistuneille nuorille pitämä puhe. Se alkaa tarinalla kaloista. Kaksi nuorta kalaa kohtaa uidessaan vastaantulevan vanhemman kalan, joka tervehtii: ”Huomenta pojat, miltäs vesi tuntuu?” Nuoret kalat jatkavat uimista. Kohta toinen sanoo toiselle: ”Mitäs hemmettiä se sellainen vesi oikein on?”
Tarinan voi tulkita monin tavoin. Itse mietin, missä vaiheessa asiat muuttuvat itsestäänselvyyksiksi. Itsestään selvässä vedessä uiskenteluun sisältyy riski. On vaikea huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Tekemistä ei ehkä osata katsoa kuin omien linssien suodattamana. Onko asiakas tai yhteistyökumppani meille itsestäänselvyys?
Odotuksiin vastaamalla voimme vaikuttaa
Särkymättömän viestinnän (Luoma-aho, 2011) idea on trimmata organisaatio sisäisesti joustavaksi ja sopeutuvaksi, jolloin se mukautuu muuttuvaan ympäristöön. Synnytetään valppaus, kyky kuunnella muita. Organisaatiot, jotka ymmärtävät muiden kokemuksia ja löytävät oman roolinsa näiden odotusten suhteen, pärjäävät parhaiten. Organisaation tulisi muuttua esiintyjästä auttajaksi ja kumppaniksi, joka huomioi myös tunteet. Maine on menneisyyden summaa. Menneisyyden pohjalta muodostuneet odotukset määrittävät, ovatko sidosryhmät innostuneita ja halukkaita yhteistyöhön.
Oleellista on vuorovaikutuksen kehittäminen henkilökunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Viestintä tulee entistä enemmän rakentaa yksilöiden suunnalta tarpeen tullen ”vedettävään” muotoon. Asiaansa vaikuttavista asiakkaista tulee helposti organisaatiota tukevia luottojoukkoja. Kiinnitämme hapen saantiin huomiota vasta, jos hengittämisessä on ongelmia. Sama pätee kuuntelemiseen. Kuulemmeko me, mitä meiltä odotetaan? Olemmeko vastanneet odotuksiin? Joustammeko muuttuvan ympäristön mukaan?
Vahvista toimintatapoja
Se, miten kuuntelemme ja vastaamme odotuksiin, vaikuttaa siihen, miten meistä puhutaan. Voittaja on se, joka pystyy arjessa kerta toisensa jälkeen täyttämään tai ylittämään asiakkaan odotukset.
Pitkän tähtäimen kehittämisessä on tärkeää rakentaa sisäinen toimintatapa niin vahvaksi, ettei jokaiseen muutokseen tarvita uutta strategiaa. Käytännössä organisaation kulttuurin kehittämisessä on kyse aivan tavallisista asioista, kuten halusta kuunnella ja muuttua, auttamisen kulttuurista, tervehtimisestä, keskinäisen hierarkian unohtamisesta ja toisen arvostamisesta. Olemme maineenhallinnan ytimessä.
Ja se hemmetin vesi – se on meille elinehto.
Saara Raudasoja
040 837 8977, saara@heromaker.fi
Maine on kuin veteen pudotettu kivi: se kantautuu joka puolelle voimalla, joka riippuu kokemuksen tai viestin voimakkuudesta. Maine on sidosryhmien havaintoja ja tulkintoja organisaation teoista, ilmeestä ja viestinnästä. Missä organisaatiomme maine ensisijaisesti luodaan?
Se luodaan jokapäiväisissä kohtaamissa asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Kohtaamisia voi olla kymmeniä, satoja tai tuhansia, kasvokkain, verkossa, puhelimessa, somessa. Niissä sidosryhmien kokemus teoistamme ja viesteistämme on volyymiltään kaikkein massiivisin.
David Foster Wallacen esseekokoelmaan ”Hauskaa, mutta ei koskaan enää” sisältyy Wallacen Kenyon Collegesta valmistuneille nuorille pitämä puhe. Se alkaa tarinalla kaloista. Kaksi nuorta kalaa kohtaa uidessaan vastaantulevan vanhemman kalan, joka tervehtii: ”Huomenta pojat, miltäs vesi tuntuu?” Nuoret kalat jatkavat uimista. Kohta toinen sanoo toiselle: ”Mitäs hemmettiä se sellainen vesi oikein on?”
Tarinan voi tulkita monin tavoin. Itse mietin, missä vaiheessa asiat muuttuvat itsestäänselvyyksiksi. Itsestään selvässä vedessä uiskenteluun sisältyy riski. On vaikea huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Tekemistä ei ehkä osata katsoa kuin omien linssien suodattamana. Onko asiakas tai yhteistyökumppani meille itsestäänselvyys?
Odotuksiin vastaamalla voimme vaikuttaa
Särkymättömän viestinnän (Luoma-aho, 2011) idea on trimmata organisaatio sisäisesti joustavaksi ja sopeutuvaksi, jolloin se mukautuu muuttuvaan ympäristöön. Synnytetään valppaus, kyky kuunnella muita. Organisaatiot, jotka ymmärtävät muiden kokemuksia ja löytävät oman roolinsa näiden odotusten suhteen, pärjäävät parhaiten. Organisaation tulisi muuttua esiintyjästä auttajaksi ja kumppaniksi, joka huomioi myös tunteet. Maine on menneisyyden summaa. Menneisyyden pohjalta muodostuneet odotukset määrittävät, ovatko sidosryhmät innostuneita ja halukkaita yhteistyöhön.
Oleellista on vuorovaikutuksen kehittäminen henkilökunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.
Viestintä tulee entistä enemmän rakentaa yksilöiden suunnalta tarpeen tullen ”vedettävään” muotoon. Asiaansa vaikuttavista asiakkaista tulee helposti organisaatiota tukevia luottojoukkoja. Kiinnitämme hapen saantiin huomiota vasta, jos hengittämisessä on ongelmia. Sama pätee kuuntelemiseen. Kuulemmeko me, mitä meiltä odotetaan? Olemmeko vastanneet odotuksiin? Joustammeko muuttuvan ympäristön mukaan?
Vahvista toimintatapoja
Se, miten kuuntelemme ja vastaamme odotuksiin, vaikuttaa siihen, miten meistä puhutaan. Voittaja on se, joka pystyy arjessa kerta toisensa jälkeen täyttämään tai ylittämään asiakkaan odotukset.
Pitkän tähtäimen kehittämisessä on tärkeää rakentaa sisäinen toimintatapa niin vahvaksi, ettei jokaiseen muutokseen tarvita uutta strategiaa. Käytännössä organisaation kulttuurin kehittämisessä on kyse aivan tavallisista asioista, kuten halusta kuunnella ja muuttua, auttamisen kulttuurista, tervehtimisestä, keskinäisen hierarkian unohtamisesta ja toisen arvostamisesta. Olemme maineenhallinnan ytimessä.
Ja se hemmetin vesi – se on meille elinehto.
Saara Raudasoja
040 837 8977, saara@heromaker.fi
RSS Feed