Unta ja erityisesti sen puutetta pidetään nykyisen työelämän uutena vitsauksena. Uniongelmat yleistyvät koko ajan, syynä sekä kiihtyvä työelämä, että omien elämäntapojen heikkeneminen. Mukanaan uniongelmat tuovat väsymyksen ohella tehottomuutta, virheitä ja pitkällä aikavälillä myös sairastumisia.
Tein vuonna 2010 Excenta Oy:ssä työskennellessäni yhteistyössä Elisan ja Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa tutkimuksen yrittäjien hyvinvoinnin tilasta. Saimme kyselytutkimukseen 970 vastaajaa, jotka edustivat hyvin yrittäjäkuntaa maassamme iän, sukupuolen ja yrityskoon suhteen. Vaikka tutkimustieto on kuusi vuotta vanhaa, uskon sen tulosten ja uneen liittyvien perusmekanismien olevan ennallaan tänäänkin.
Unen määrä ja väsymysongelmat yhdistettiin uniluokkiin
Tutkimuksessa kysyttiin, siis monen muun asian ohella, unen määrää ja koettuja väsymysoireita. Näistä muodostettiin neljä uniluokkaa, jotka kuvattiin värein oheisen kuvan mukaan.
Tein vuonna 2010 Excenta Oy:ssä työskennellessäni yhteistyössä Elisan ja Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa tutkimuksen yrittäjien hyvinvoinnin tilasta. Saimme kyselytutkimukseen 970 vastaajaa, jotka edustivat hyvin yrittäjäkuntaa maassamme iän, sukupuolen ja yrityskoon suhteen. Vaikka tutkimustieto on kuusi vuotta vanhaa, uskon sen tulosten ja uneen liittyvien perusmekanismien olevan ennallaan tänäänkin.
Unen määrä ja väsymysongelmat yhdistettiin uniluokkiin
Tutkimuksessa kysyttiin, siis monen muun asian ohella, unen määrää ja koettuja väsymysoireita. Näistä muodostettiin neljä uniluokkaa, jotka kuvattiin värein oheisen kuvan mukaan.
Kuva 1. Uniluokkien muodostumisen periaatteet ja jakaumat yrittäjillä.
Kuva 1 osoittaa, että uniluokat muodostuvat unen määrän ja väsymysoireiden mukaan; periaatteella mitä enemmän unta ja mitä vähemmän väsymysoireita, sitä parempi. Edelleen kuva 1 osoittaa, että vihreässä uniluokassa oli 18% yrittäjissä, keltaisessa 27%, oranssissa 29% ja punaisessa 26%. Reilusti yli puolet yrittäjistä kärsi siis vuonna 2010 jonkinlaisista uniongelmista.
Kuva 1 on hyvä itsetutkiskelun väline – oma nukkuminen ja väsymysoireet paljastavat sinun uniluokan. Jos päädyt punaiseen, kannattaa vakavasti pohtia unta elämäntapana – tähän palaan blogini lopussa.
Uniongelmat aiheutuvat paljosta työstä - siis yrittäjillä
Tutkimusaineiston analysointi nosti uniongelmien tärkeimmäksi syyksi suuren työmäärän. Eihän tuo ikään yllätys ollut, siitä esitys kuvassa 2.
Kuva 1 osoittaa, että uniluokat muodostuvat unen määrän ja väsymysoireiden mukaan; periaatteella mitä enemmän unta ja mitä vähemmän väsymysoireita, sitä parempi. Edelleen kuva 1 osoittaa, että vihreässä uniluokassa oli 18% yrittäjissä, keltaisessa 27%, oranssissa 29% ja punaisessa 26%. Reilusti yli puolet yrittäjistä kärsi siis vuonna 2010 jonkinlaisista uniongelmista.
Kuva 1 on hyvä itsetutkiskelun väline – oma nukkuminen ja väsymysoireet paljastavat sinun uniluokan. Jos päädyt punaiseen, kannattaa vakavasti pohtia unta elämäntapana – tähän palaan blogini lopussa.
Uniongelmat aiheutuvat paljosta työstä - siis yrittäjillä
Tutkimusaineiston analysointi nosti uniongelmien tärkeimmäksi syyksi suuren työmäärän. Eihän tuo ikään yllätys ollut, siitä esitys kuvassa 2.
Kuva 2. Viikkotyöajan merkitys uniongelmiin.
Kuva 2 osoittaa ensinnäkin yrittäjien viikkotyöajan luokat – niistä vain kaksi alinta sisältyy ”normaaliin työaikaan”. Näihin alle 47 h/viikko ryhmiin kuuluu muuten 23 % yrittäjistä. 48-64 h/vk ryhmässä on 53 % yrittäjistä ja yli 65 h/vk työtä tekee joka neljäs yrittäjä. Tämä tulos antaa osviittaa yrittäjyydestä.
Kuva 2 osoittaa, että uniongelmat yleistyvät suuresti, kun viikkotyöaika ylittää 65 tuntia. Tuohan tarkoittaa muuten kuutena päivänä 11 tuntia päivässä!
Syy pitkiin työpäiviin on toimimaton yrittäjäinfra
Selvitimme tutkimuksessa hyvinvoinnin ohella myös useita yrittäjän perusinfraan kuuluvien toimintojen sujuvuutta. Työpäivien pituutta lisäsivät ongelmat viestinnässä, taloushallinnossa ja markkinoinnissa. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sähköisen viestinnän kömpelyyttä, asiakashallinnan puutteita, talousseurannan heikkoutta ja markkinoinnin ajankäyttöä. Nämä ovat asioita, joista kärsii erityisen moni mikroyrittäjä.
Mitä unen puute ja väsymys tuovat mukanaan?
Seuraava askel uni-analyysissani oli selvittää, miten uniongelmat liittyivät muihin tutkittuihin muuttujiin. Analyysi nosti esiin kaksi tärkeää asiaa, jotka esitetään kuvassa 3.
Kuva 2 osoittaa ensinnäkin yrittäjien viikkotyöajan luokat – niistä vain kaksi alinta sisältyy ”normaaliin työaikaan”. Näihin alle 47 h/viikko ryhmiin kuuluu muuten 23 % yrittäjistä. 48-64 h/vk ryhmässä on 53 % yrittäjistä ja yli 65 h/vk työtä tekee joka neljäs yrittäjä. Tämä tulos antaa osviittaa yrittäjyydestä.
Kuva 2 osoittaa, että uniongelmat yleistyvät suuresti, kun viikkotyöaika ylittää 65 tuntia. Tuohan tarkoittaa muuten kuutena päivänä 11 tuntia päivässä!
Syy pitkiin työpäiviin on toimimaton yrittäjäinfra
Selvitimme tutkimuksessa hyvinvoinnin ohella myös useita yrittäjän perusinfraan kuuluvien toimintojen sujuvuutta. Työpäivien pituutta lisäsivät ongelmat viestinnässä, taloushallinnossa ja markkinoinnissa. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sähköisen viestinnän kömpelyyttä, asiakashallinnan puutteita, talousseurannan heikkoutta ja markkinoinnin ajankäyttöä. Nämä ovat asioita, joista kärsii erityisen moni mikroyrittäjä.
Mitä unen puute ja väsymys tuovat mukanaan?
Seuraava askel uni-analyysissani oli selvittää, miten uniongelmat liittyivät muihin tutkittuihin muuttujiin. Analyysi nosti esiin kaksi tärkeää asiaa, jotka esitetään kuvassa 3.
Kuva 3. Unen määrän ja väsymyksen yhteydet koettuun stressiin ja työtehokkuuteen.
Kuvan 3 ensimmäinen tulkinta on selkeä: uni on stressin peili. Mitä enemmän on uneen liittyviä haasteita (mitä punaisempi arvio on), sitä enemmän koetaan stressiä. Kysymys kuuluu, kumpi oli ensin. Ja vastaus on jokaisen osalta yksilöllinen. Itse arvioin, että stressi aiheuttaa pitkään jatkuessaan uniongelmia, mutta kyllä myös huono unikäyttäytyminen voi altistaa stressille. Unikäyttäytymisellä tarkoitan tietoista valintaa vähälle unelle – mennään nukkumaan liian myöhään tai aivot kemiallisesti huumattuina.
Kuvan 3 oikeanpuoleinen tulos on dramaattinen: kun uniongelmat yleistyvät, työtehokkuus romahtaa! Vähän nukkuvista ja paljon väsymystä kokevista (punainen uniluokka) 80 %:lla työtehokkuus on huono. Vastaava luku vihreässä uniluokassa on 33 %. NUKKUKAA ENEMMÄN!
Mitä on tehtävissä – uni elämäntapana
Pohdimme usein Excentassa, onko uni elämäntapa vai ovatko uniongelmat seurausta kaikesta muusta. Varmaan sekä että. Joka tapauksessa omat valinnat voivat varmistaa hyvän unen ja sen kautta vähentää uniongelmia ja sen mukanaan tuomia ongelmia.
Unen laadun parantamisessa yksi mahdollisuus on päättäväisesti säännöllistää unirytmiä - siis nukkumaan menoaikaa ja sitä edeltäviä rutiineja. Nukkumaan riittävän aikaisen – se on sääntö nro 1. Turhaa kahvin ym. elimistöä kiihdyttävien tuotteiden nauttimista kannattaa välttää, samoin alkoholin juomista. Varsin yleinen sanonta parin viinilasillisen rentouttavasta vaikutuksesta on puppua – se tuhoaa syvän unen. Myös kaikkea intensiivistä tekemistä kannattaa välttää muutaman tunnin ajan ennen nukkumaan menoa.
Työ- ja viihde-elektroniikan käyttö loppuillasta on mielenkiintoinen juttu. Itsestään selvää on, että työsähköposteja ei saa lukea enää klo 20 jälkeen (tai klo 18). Mutta kännykän, pädin ja tietokoneen käyttö viihde-, tai vaikka uutistarkoitukseen on myös harkinnan alla. Silmille ja sen kautta aivoille on aivan eri asia lukea nettilehteä kuin paperista lehteä. Pädi rasittaa paljon enemmän – mutta siihenhän tämä maailma on menossa.
Yrittäjätutkimus löytyy täältä
Kuvan 3 ensimmäinen tulkinta on selkeä: uni on stressin peili. Mitä enemmän on uneen liittyviä haasteita (mitä punaisempi arvio on), sitä enemmän koetaan stressiä. Kysymys kuuluu, kumpi oli ensin. Ja vastaus on jokaisen osalta yksilöllinen. Itse arvioin, että stressi aiheuttaa pitkään jatkuessaan uniongelmia, mutta kyllä myös huono unikäyttäytyminen voi altistaa stressille. Unikäyttäytymisellä tarkoitan tietoista valintaa vähälle unelle – mennään nukkumaan liian myöhään tai aivot kemiallisesti huumattuina.
Kuvan 3 oikeanpuoleinen tulos on dramaattinen: kun uniongelmat yleistyvät, työtehokkuus romahtaa! Vähän nukkuvista ja paljon väsymystä kokevista (punainen uniluokka) 80 %:lla työtehokkuus on huono. Vastaava luku vihreässä uniluokassa on 33 %. NUKKUKAA ENEMMÄN!
Mitä on tehtävissä – uni elämäntapana
Pohdimme usein Excentassa, onko uni elämäntapa vai ovatko uniongelmat seurausta kaikesta muusta. Varmaan sekä että. Joka tapauksessa omat valinnat voivat varmistaa hyvän unen ja sen kautta vähentää uniongelmia ja sen mukanaan tuomia ongelmia.
Unen laadun parantamisessa yksi mahdollisuus on päättäväisesti säännöllistää unirytmiä - siis nukkumaan menoaikaa ja sitä edeltäviä rutiineja. Nukkumaan riittävän aikaisen – se on sääntö nro 1. Turhaa kahvin ym. elimistöä kiihdyttävien tuotteiden nauttimista kannattaa välttää, samoin alkoholin juomista. Varsin yleinen sanonta parin viinilasillisen rentouttavasta vaikutuksesta on puppua – se tuhoaa syvän unen. Myös kaikkea intensiivistä tekemistä kannattaa välttää muutaman tunnin ajan ennen nukkumaan menoa.
Työ- ja viihde-elektroniikan käyttö loppuillasta on mielenkiintoinen juttu. Itsestään selvää on, että työsähköposteja ei saa lukea enää klo 20 jälkeen (tai klo 18). Mutta kännykän, pädin ja tietokoneen käyttö viihde-, tai vaikka uutistarkoitukseen on myös harkinnan alla. Silmille ja sen kautta aivoille on aivan eri asia lukea nettilehteä kuin paperista lehteä. Pädi rasittaa paljon enemmän – mutta siihenhän tämä maailma on menossa.
Yrittäjätutkimus löytyy täältä
RSS Feed
