Kirjoitan tätä tekstiä eduskuntavaalien jälkeisenä päivänä 15.4.2019. Eduskunnan koostumuksesta viis, Suomen taloudellisen hyvinvoinnin selkäranka on vienti. Ja viennissä paalupaikalla on teollisuus, palvelualoja, matkailua ja peliteollisuutta ja muita toimialoja unohtamatta. Palataan niihin myöhemmin.
Miten teollisuus voi generoida lisää taloudellista hyvää aineettomin keinoin?
Miten johtaminen, johtajuus ja henkilöstötuottavuus tukevat teollisuuden kannattavuutta? Siinä tämän tulosblogin kysymys.
Teollisuuden faktat Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksestaViime vuonna keräsimme satunnaisotannalla 44 teollisuusyrityksen johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tiedot. Yhdistimme nämä yritysten tilinpäätöstietoihin Bisnodelta saamiemme toimialakohtaisten tietojen mukaan. Tutkimus on laajasti raportoitu (katso tästä), tässä tulosblogissa tein pelkistetyn jatkoanalyysin: Miten johtaminen, johtajuus ja henkilöstötuottavuus vaikuttavat yritysten kannattavuuteen teollisuudessa?
Hyvä on parempi kuin huono!
Otsikon viesti on pelkistetyn yksinkertainen. Niinhän se menee, että hyvä johtaminen tuottaa parempaa tulosta, kuin huono. Edelleen huono johtajuus tuottaa parempaa tulosta, kuin huono johtajuus. Ja sama on tilanne henkilöstötuottavuuden suhteen. Yhteenveto kuvassa 1.
Miten teollisuus voi generoida lisää taloudellista hyvää aineettomin keinoin?
Miten johtaminen, johtajuus ja henkilöstötuottavuus tukevat teollisuuden kannattavuutta? Siinä tämän tulosblogin kysymys.
Teollisuuden faktat Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksestaViime vuonna keräsimme satunnaisotannalla 44 teollisuusyrityksen johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tiedot. Yhdistimme nämä yritysten tilinpäätöstietoihin Bisnodelta saamiemme toimialakohtaisten tietojen mukaan. Tutkimus on laajasti raportoitu (katso tästä), tässä tulosblogissa tein pelkistetyn jatkoanalyysin: Miten johtaminen, johtajuus ja henkilöstötuottavuus vaikuttavat yritysten kannattavuuteen teollisuudessa?
Hyvä on parempi kuin huono!
Otsikon viesti on pelkistetyn yksinkertainen. Niinhän se menee, että hyvä johtaminen tuottaa parempaa tulosta, kuin huono. Edelleen huono johtajuus tuottaa parempaa tulosta, kuin huono johtajuus. Ja sama on tilanne henkilöstötuottavuuden suhteen. Yhteenveto kuvassa 1.
Kuva 1. Johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tason vaikutus kannattavuuteen (käyttökate-%) teollisuudessa.
Kuva 1 esittää mielenkiintoisen kannattavuuden kasvun ”ihmislähtöisyyden” lisääntyessä. Johtamisen toimintatapojen merkitys on 3,1 %-yksikköä, johtajuuden 7,0 %--yksikköä ja henkilöstötuottavuuden jopa 11,4 %-yksikköä. Tilastollisesti johtajuuden tason merkitys oli melkein merkitsevä, henkilöstötuottavuuden tason merkitys oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,01).
Kuvan 1 tulokset voidaan tulkata euroiksi, kun laskennan pohjaksi otetaan tutkimuksen keskimääräisen teollisuusyrityksen liikevaihto 39 M€ vuodessa. Johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tason aiheuttamat erot käyttökatteessa olivat kuvan mukaisia.
Kuva 1 esittää mielenkiintoisen kannattavuuden kasvun ”ihmislähtöisyyden” lisääntyessä. Johtamisen toimintatapojen merkitys on 3,1 %-yksikköä, johtajuuden 7,0 %--yksikköä ja henkilöstötuottavuuden jopa 11,4 %-yksikköä. Tilastollisesti johtajuuden tason merkitys oli melkein merkitsevä, henkilöstötuottavuuden tason merkitys oli tilastollisesti merkitsevä (p<0,01).
Kuvan 1 tulokset voidaan tulkata euroiksi, kun laskennan pohjaksi otetaan tutkimuksen keskimääräisen teollisuusyrityksen liikevaihto 39 M€ vuodessa. Johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tason aiheuttamat erot käyttökatteessa olivat kuvan mukaisia.
Kuva 2. Johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tason vaikutus kannattavuuteen (käyttökate euroina) teollisuudessa.
Kuvan 2 tulkinta on selkeä:
Oheinen listaus on vakuuttava – eurot puhuvat.
Mitä hyvä ja huono johtaminen sitten on?
Hyvän ja huonon johtamisen ero suhteessa kannattavuuteen on siis selkeä, joten kysymys herää mitä se hyvä johtaminen oikein on? Siihen antavat vastauksen seuraavat kaksi kuvaa.
Ensimmäisessä kuvassa (kuva 3) selviää johtamisen peruspäätösten tehneiden yritysten osuudet hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä. Pelkistetysti hyvä johtaminen on päätöksiä, päätöksiä ja vielä kerran päätöksiä. Johdon strategiatyön suhteen kuvan %-osuus kuvaa ”kohtalaisesti” tai ”paljon” työhyvinvoinnin huomioon ottaneiden yritysten osuutta.
Kuvan 2 tulkinta on selkeä:
- hyvän ja huonon johtamisen tuoma ero käyttökatteessa on 1,2 M€/v
- hyvän ja huonon johtajuuden tuoma ero käyttökatteessa on 2,7 M€/v
- hyvän ja huonon henkilöstötuottavuuden tuoma ero käyttökatteessa on 4,4 M€/v
Oheinen listaus on vakuuttava – eurot puhuvat.
Mitä hyvä ja huono johtaminen sitten on?
Hyvän ja huonon johtamisen ero suhteessa kannattavuuteen on siis selkeä, joten kysymys herää mitä se hyvä johtaminen oikein on? Siihen antavat vastauksen seuraavat kaksi kuvaa.
Ensimmäisessä kuvassa (kuva 3) selviää johtamisen peruspäätösten tehneiden yritysten osuudet hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä. Pelkistetysti hyvä johtaminen on päätöksiä, päätöksiä ja vielä kerran päätöksiä. Johdon strategiatyön suhteen kuvan %-osuus kuvaa ”kohtalaisesti” tai ”paljon” työhyvinvoinnin huomioon ottaneiden yritysten osuutta.
Kuva 3. Johtamisen peruselementit päättäneiden yritysten osuudet hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä teollisuudessa.
Huonon johtamisen voisi kiteyttää: ei päätetä tavoitteita eikä esimiehille vastuuta henkilöstötuottavuuden johtamisessa!
Kuva 4 on mielenkiintoinen ja nivoo kuvien 1 ja 2 tuloksia yhteen. Hyvään johtamiseen liittyy oleellisesti esimiestyön resurssit, joista kuvassa 3 on yksi tärkeä – esimiesvastuun päättäminen. Kuvassa 4 esitetään seuraavan askeleen tulokset, esimiesten resurssien taso hyvän ja huonon johtamisen yrityksissä.
Huonon johtamisen voisi kiteyttää: ei päätetä tavoitteita eikä esimiehille vastuuta henkilöstötuottavuuden johtamisessa!
Kuva 4 on mielenkiintoinen ja nivoo kuvien 1 ja 2 tuloksia yhteen. Hyvään johtamiseen liittyy oleellisesti esimiestyön resurssit, joista kuvassa 3 on yksi tärkeä – esimiesvastuun päättäminen. Kuvassa 4 esitetään seuraavan askeleen tulokset, esimiesten resurssien taso hyvän ja huonon johtamisen yrityksissä.
Kuva 4. Esimiesten resurssien riittävä taso (hyvä tai erinomainen) hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä teollisuudessa.
Kuva 4 osoittaa, että hyvä johtaminen luo pohjan esimiestyön resursseille. Erot esimiesresursseissa hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä on selkeä ja tilastollisesti melkein merkitsevä, osaamisen suhteen se on tilastollisesti merkitsevä. Tämä tarkoittaa, ettei ero ole sattumaa – vaan hyvän johtamisen tuotosta.
Hyvä johtaminen tarkoittaa myös parempaa osaamisen johtamista
Viimeinen todiste hyvän johtamisen eduista on osaamisen johtaminen. Ilman grafiikkaa voin sanoa, että paremman johtamisen yrityksissä osaamista kartoitetaan perusteellisemmin – tämä koskee sekä alan perusosaamista että yrityksen strategista osaamista. Strateginen osaaminen kartoitetaan koko henkilöstöltä 40 %:ssa hyvän johtamisen yrityksistä, kun luku huonon johtamisen yrityksissä on 5c %. Myös jatko- ja täydennyskoulutus on hyvän johtamisen yrityksissä aktiivisempaa kuin huonommin johdetuissa yrityksissä.
Mitä opimme tästä?
On tullut tavakseni kysyä tuo väliotsikon kysymys -mitähän tästä voisi oppia? No nyt oppien ketju on selkeä:
Haluatko testata yrityksesi esimiestyön tasoa – tee se tästä
Kuva 4 osoittaa, että hyvä johtaminen luo pohjan esimiestyön resursseille. Erot esimiesresursseissa hyvän ja huonon johtamisen ryhmissä on selkeä ja tilastollisesti melkein merkitsevä, osaamisen suhteen se on tilastollisesti merkitsevä. Tämä tarkoittaa, ettei ero ole sattumaa – vaan hyvän johtamisen tuotosta.
Hyvä johtaminen tarkoittaa myös parempaa osaamisen johtamista
Viimeinen todiste hyvän johtamisen eduista on osaamisen johtaminen. Ilman grafiikkaa voin sanoa, että paremman johtamisen yrityksissä osaamista kartoitetaan perusteellisemmin – tämä koskee sekä alan perusosaamista että yrityksen strategista osaamista. Strateginen osaaminen kartoitetaan koko henkilöstöltä 40 %:ssa hyvän johtamisen yrityksistä, kun luku huonon johtamisen yrityksissä on 5c %. Myös jatko- ja täydennyskoulutus on hyvän johtamisen yrityksissä aktiivisempaa kuin huonommin johdetuissa yrityksissä.
Mitä opimme tästä?
On tullut tavakseni kysyä tuo väliotsikon kysymys -mitähän tästä voisi oppia? No nyt oppien ketju on selkeä:
- päättäkää tavoitteet, vastuut ja mittarit
- varmistakaa esimiesten motivaatio, osaaminen ja ajankäyttö ihmisten johtamiseen
- nauttikaa tuloksista
Haluatko testata yrityksesi esimiestyön tasoa – tee se tästä
RSS Feed