OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Vapaus asiantuntijatyössä nostaa tuottavuutta

17/5/2016

0 Comments

 
Työajan ja työn tuottavuuden yhteydestä on keskusteltu paljon viimeisen vuoden aikana osana Suomen kilpailukykyä. Sipilän hallituksen linjaus on työvoimakulujen vähentäminen työajan pidentämisen kautta. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että eritoten asiantuntijatehtävissä työajan pidentäminen ei ole tuottavuuden kehittymisen tae. Puhutaan enemmänkin osaamisesta, innovaatioista ja omaan työhön vaikuttamisesta. Aikaansaavuus ja vapaus tehdä omaa työtä omalla tavalla on yksi avain tuottavuuteen.
Tein Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tutkimuksen henkilöstötuottavuudesta rakennusalalla. Tämä tutkimus, ja Eteran aineisto laajemmin tarjoaa hyvän datan ilmiön analysoimiseen ja laajempaan tulkintaan.

Henkilöstötuottavuus syntyy osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä Tutkimuksemme ensimmäinen vaihe oli henkilöstötuottavuuden mallintaminen ja sen kautta sen ”numerisointi”. Akateemis-käytännöllisen pohdinnan ja osin poissulkemisen kautta päädyimme siihen, että henkilöstötuottavuus koostuu ihmisten kyvykkyyksistä osaamisen, motivaation ja työkyvyn tulona. Visuaalisesti asia voidaan ilmaista kuutiolla, jossa nämä kolme tekijään muodostavat kuution sivut.

Picture
Kuution mukaan, henkilöstökyselystä saaduilla arvoilla, voitiin muuttujista laskea henkilöstötuottavuusindeksi (HTI), jonka keskiarvo oli yritystasolla 49. HTI:n vaihteluväli on 0 – 100.

Henkilöstötuottavuus vaikuttaa merkittävästi yritysten tulokseen

Rakennusalan tutkimus osoitti, että henkilöstötuottavuusindeksi selitti yritysten käyttökatteiden vaihtelusta 31 %. Käytännössä tämä tarkoitti, että hyvän HTI:n yrityksissä käyttökate oli 9,1 % liikevaihdosta (14000€/henkilö/v), kun käyttökate huonon HTI:n yrityksissä oli 3,0 % (5000€/henkilö/v). Puhutaan siis lähes 10000 euron erosta käyttökatteessa henkilöä kohden vuodessa. Erottavana tekijänä on siis henkilöstötuottavuus – ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky.

Työhön vaikuttaminen ja vapaus työssä on osa henkilöstötuottavuutta

Omaan työhön vaikuttaminen on osa osaamisen kokonaisuutta ja siten henkilöstötuottavuutta. Eteran iso aineisto mahdollistaa työhön vaikuttamisen ja työssä koetun vapauden tason vaikutuksen analysoimisen osana henkilöstötuottavuutta ja sen kautta käyttökatetta. Kuvassa 2 on yhdistetty rakennusalan HTI:n ja käyttökatteen yhteys ja työn vapauden taso yritystason tunnuslukujen avulla.
Picture
Kuva 2. Työn vapauden vaikutus henkilöstötuottavuuteen ja sen kautta käyttökatteeseen rakennusalalla.

Kuvan 2 kolme pistettä, A, B ja C kuvaavat työn vapauden tasoja. Piste A kuvaa yrityksiä, joissa työn vapausaste on matalin, piste B kuvaa keskitasoa ja piste C yrityksiä, joissa henkilöstö kokee vapauden työssä parhaaksi. Nämä pisteet on määritetty tilastoanalyysin kautta yritystason jakauman mukaan.

A-pistettä edustavissa yrityksissä vapaus työssä on matala ja henkilöstötuottavuus heikko, HTI on 42. Tätä HTI:ta vastaava käyttökate rakennusalalla on 2,9 % liikevaihdosta. Pisteen B yrityksissä vapaus työssä on keskitasoa, HTI 48 ja sitä vastaava käyttökate 5,6 % liikevaihdosta. C-pisteen yrityksissä vapaus työssä on korkea, HTI 57 ja käyttökate 8,5 % liikevaihdosta. Rakennusalan tutkimuksemme keskiarvoyrityksessä (liikevaihto 10,9M€) nuo käyttökate-%:t vastaavat 300t€:n, 600t€:n ja 900t€:n summia. Erot ovat todella merkittäviä.

Miten rakennusalan tuloksia tulkitaan asiantuntijatyöhön?

Kilpailukykyratkaisun yhteydessä keskustelu työajan nostamisesta on saanut erityisesti asiantuntijoita edustavien tahojen tyrmäyksen. Uskon vahvasti henkilöstötuottavuuden merkitykseen taloudellisen tuloksen muodostumisessa. Jos rakennusalan tuloksia sovelletaan esimerkiksi ITC-toimialalle, voidaan kuvan 2 käyttökateprosentit kertoa kolmella, sen verran suurempi arvonluonti henkilöä kohden ICT-alalla on verrattuna rakentamiseen. Vuonna 2014 informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto oli 228000€ henkilöä kohden vuodessa. Vastaavasti käyttökatteen keskiarvo oli 16,2 % liikevaihdosta. Näillä tunnusluvuilla päädytään seuraavan taulukon tuloksiin.

Taulukko 1. Laskelma henkilöstötuottavuuden kasvun vaikutuksesta käyttökatteeseen, sekä työajan lisäyksen vaikutus liikevaihtoon ja käyttökatteeseen ICT-alalla.
Picture
Taulukon 1. viesti on selkeä: henkilöstötuottavuus on talouden kasvun ydin, ei pelkkä työajan pidentäminen. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen huonolta tasolta keskitasolla tarkoittaa 18 tuhannen euron lisäystä käyttökatteeseen. Vastaavasti kolmen päivän työajan lisäys tuo lisää liikevaihtoa 3000€ ja käyttökatetta 504€. Kasvu keskitasolta huipulle tuo lisää käyttökatetta 20 t€ ja vastaavalla käyttökate-%:lla kolmen päivän työajan lisäys kasvattaa käyttökatetta 765€.

Henkilöstötuottavuuden kehittyminen tuo 30-kertaisen edun työajan lisäämiseen verrattuna!

Mitä opimme tästä?

Perinteisen blogikysymykseni vastaus on tällä kertaa sarkastinen – emme mitään!? Kuvan 2 tulokset ovat totta rakennusalalla – niitä tulkitsen kolminkertaisina paljon enemmän arvoa luovalla ICT-alalla taulukossa 1. Ja henkilöstötuottavuuden kasvuloikan ja kolmen työpäivän aikalisäyksen ero on 30-kertainen. Jos olisin varovainen ja tulkitsisin ICT-alan tuloksia suoraan rakennusalan tunnuslukujen kautta, olisi ero silloin 10-kertainen.

Sarkastinen vastaukseni ”emme mitään” johtuu siitä, että hyvää henkilöstötuottavuutta ei voi määrätä lailla eikä työehtosopimuksella! Hyvä henkilöstötuottavuus voidaan rakentaa yhdessä omistajien, johdon ja henkilöstön kesken. Ja tietysti hyvä henkilöstötuottavuus vaatii positiivisen markkinatilanteen – tavaran tai palvelun tulee mennä kaupaksi.

Opimmeko edes henkilöstötuottavuuden mekanismin perusteet?

Minimioppi tästä blogista voisi olla henkilöstötuottavuuden kasvun suuri merkitys taloudellisille tuloksille. ja sen jälkeen paluu henkilöstötuottavuuden ytimeen – se rakentuu osaamisen, motivaation ja työkyvyn kautta. Näitä kaikkia voidaan johtaa ja kehittää – osaaminen kehittyy osaamista johtamalla; motivaatio kehittyy motivaatiota johtamalla ja työkyky kehittyy työkykyä johtamalla. Ja kohderyhmänä on koko henkilöstö, ei pelkästään talentit, ei pelkästään ongelmaiset. Mekanismin lyhyt oppimäärä on kuvassa 3, jota olen jo käsitellyt blogissani aikaisemmin toukokuussa 2016.
Picture

Linkki blogiin
Lataa tutkimus
0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtajuustutkimus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Urajohtaminen
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT