Työajan ja työn tuottavuuden yhteydestä on keskusteltu paljon viimeisen vuoden aikana osana Suomen kilpailukykyä. Sipilän hallituksen linjaus on työvoimakulujen vähentäminen työajan pidentämisen kautta. Monet asiantuntijat ovat sitä mieltä, että eritoten asiantuntijatehtävissä työajan pidentäminen ei ole tuottavuuden kehittymisen tae. Puhutaan enemmänkin osaamisesta, innovaatioista ja omaan työhön vaikuttamisesta. Aikaansaavuus ja vapaus tehdä omaa työtä omalla tavalla on yksi avain tuottavuuteen.
Tein Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tutkimuksen henkilöstötuottavuudesta rakennusalalla. Tämä tutkimus, ja Eteran aineisto laajemmin tarjoaa hyvän datan ilmiön analysoimiseen ja laajempaan tulkintaan.
Henkilöstötuottavuus syntyy osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä Tutkimuksemme ensimmäinen vaihe oli henkilöstötuottavuuden mallintaminen ja sen kautta sen ”numerisointi”. Akateemis-käytännöllisen pohdinnan ja osin poissulkemisen kautta päädyimme siihen, että henkilöstötuottavuus koostuu ihmisten kyvykkyyksistä osaamisen, motivaation ja työkyvyn tulona. Visuaalisesti asia voidaan ilmaista kuutiolla, jossa nämä kolme tekijään muodostavat kuution sivut.
Tein Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tutkimuksen henkilöstötuottavuudesta rakennusalalla. Tämä tutkimus, ja Eteran aineisto laajemmin tarjoaa hyvän datan ilmiön analysoimiseen ja laajempaan tulkintaan.
Henkilöstötuottavuus syntyy osaamisesta, motivaatiosta ja työkyvystä Tutkimuksemme ensimmäinen vaihe oli henkilöstötuottavuuden mallintaminen ja sen kautta sen ”numerisointi”. Akateemis-käytännöllisen pohdinnan ja osin poissulkemisen kautta päädyimme siihen, että henkilöstötuottavuus koostuu ihmisten kyvykkyyksistä osaamisen, motivaation ja työkyvyn tulona. Visuaalisesti asia voidaan ilmaista kuutiolla, jossa nämä kolme tekijään muodostavat kuution sivut.
Kuution mukaan, henkilöstökyselystä saaduilla arvoilla, voitiin muuttujista laskea henkilöstötuottavuusindeksi (HTI), jonka keskiarvo oli yritystasolla 49. HTI:n vaihteluväli on 0 – 100.
Henkilöstötuottavuus vaikuttaa merkittävästi yritysten tulokseen
Rakennusalan tutkimus osoitti, että henkilöstötuottavuusindeksi selitti yritysten käyttökatteiden vaihtelusta 31 %. Käytännössä tämä tarkoitti, että hyvän HTI:n yrityksissä käyttökate oli 9,1 % liikevaihdosta (14000€/henkilö/v), kun käyttökate huonon HTI:n yrityksissä oli 3,0 % (5000€/henkilö/v). Puhutaan siis lähes 10000 euron erosta käyttökatteessa henkilöä kohden vuodessa. Erottavana tekijänä on siis henkilöstötuottavuus – ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky.
Työhön vaikuttaminen ja vapaus työssä on osa henkilöstötuottavuutta
Omaan työhön vaikuttaminen on osa osaamisen kokonaisuutta ja siten henkilöstötuottavuutta. Eteran iso aineisto mahdollistaa työhön vaikuttamisen ja työssä koetun vapauden tason vaikutuksen analysoimisen osana henkilöstötuottavuutta ja sen kautta käyttökatetta. Kuvassa 2 on yhdistetty rakennusalan HTI:n ja käyttökatteen yhteys ja työn vapauden taso yritystason tunnuslukujen avulla.
Henkilöstötuottavuus vaikuttaa merkittävästi yritysten tulokseen
Rakennusalan tutkimus osoitti, että henkilöstötuottavuusindeksi selitti yritysten käyttökatteiden vaihtelusta 31 %. Käytännössä tämä tarkoitti, että hyvän HTI:n yrityksissä käyttökate oli 9,1 % liikevaihdosta (14000€/henkilö/v), kun käyttökate huonon HTI:n yrityksissä oli 3,0 % (5000€/henkilö/v). Puhutaan siis lähes 10000 euron erosta käyttökatteessa henkilöä kohden vuodessa. Erottavana tekijänä on siis henkilöstötuottavuus – ihmisten osaaminen, motivaatio ja työkyky.
Työhön vaikuttaminen ja vapaus työssä on osa henkilöstötuottavuutta
Omaan työhön vaikuttaminen on osa osaamisen kokonaisuutta ja siten henkilöstötuottavuutta. Eteran iso aineisto mahdollistaa työhön vaikuttamisen ja työssä koetun vapauden tason vaikutuksen analysoimisen osana henkilöstötuottavuutta ja sen kautta käyttökatetta. Kuvassa 2 on yhdistetty rakennusalan HTI:n ja käyttökatteen yhteys ja työn vapauden taso yritystason tunnuslukujen avulla.
Kuva 2. Työn vapauden vaikutus henkilöstötuottavuuteen ja sen kautta käyttökatteeseen rakennusalalla.
Kuvan 2 kolme pistettä, A, B ja C kuvaavat työn vapauden tasoja. Piste A kuvaa yrityksiä, joissa työn vapausaste on matalin, piste B kuvaa keskitasoa ja piste C yrityksiä, joissa henkilöstö kokee vapauden työssä parhaaksi. Nämä pisteet on määritetty tilastoanalyysin kautta yritystason jakauman mukaan.
A-pistettä edustavissa yrityksissä vapaus työssä on matala ja henkilöstötuottavuus heikko, HTI on 42. Tätä HTI:ta vastaava käyttökate rakennusalalla on 2,9 % liikevaihdosta. Pisteen B yrityksissä vapaus työssä on keskitasoa, HTI 48 ja sitä vastaava käyttökate 5,6 % liikevaihdosta. C-pisteen yrityksissä vapaus työssä on korkea, HTI 57 ja käyttökate 8,5 % liikevaihdosta. Rakennusalan tutkimuksemme keskiarvoyrityksessä (liikevaihto 10,9M€) nuo käyttökate-%:t vastaavat 300t€:n, 600t€:n ja 900t€:n summia. Erot ovat todella merkittäviä.
Miten rakennusalan tuloksia tulkitaan asiantuntijatyöhön?
Kilpailukykyratkaisun yhteydessä keskustelu työajan nostamisesta on saanut erityisesti asiantuntijoita edustavien tahojen tyrmäyksen. Uskon vahvasti henkilöstötuottavuuden merkitykseen taloudellisen tuloksen muodostumisessa. Jos rakennusalan tuloksia sovelletaan esimerkiksi ITC-toimialalle, voidaan kuvan 2 käyttökateprosentit kertoa kolmella, sen verran suurempi arvonluonti henkilöä kohden ICT-alalla on verrattuna rakentamiseen. Vuonna 2014 informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto oli 228000€ henkilöä kohden vuodessa. Vastaavasti käyttökatteen keskiarvo oli 16,2 % liikevaihdosta. Näillä tunnusluvuilla päädytään seuraavan taulukon tuloksiin.
Taulukko 1. Laskelma henkilöstötuottavuuden kasvun vaikutuksesta käyttökatteeseen, sekä työajan lisäyksen vaikutus liikevaihtoon ja käyttökatteeseen ICT-alalla.
Kuvan 2 kolme pistettä, A, B ja C kuvaavat työn vapauden tasoja. Piste A kuvaa yrityksiä, joissa työn vapausaste on matalin, piste B kuvaa keskitasoa ja piste C yrityksiä, joissa henkilöstö kokee vapauden työssä parhaaksi. Nämä pisteet on määritetty tilastoanalyysin kautta yritystason jakauman mukaan.
A-pistettä edustavissa yrityksissä vapaus työssä on matala ja henkilöstötuottavuus heikko, HTI on 42. Tätä HTI:ta vastaava käyttökate rakennusalalla on 2,9 % liikevaihdosta. Pisteen B yrityksissä vapaus työssä on keskitasoa, HTI 48 ja sitä vastaava käyttökate 5,6 % liikevaihdosta. C-pisteen yrityksissä vapaus työssä on korkea, HTI 57 ja käyttökate 8,5 % liikevaihdosta. Rakennusalan tutkimuksemme keskiarvoyrityksessä (liikevaihto 10,9M€) nuo käyttökate-%:t vastaavat 300t€:n, 600t€:n ja 900t€:n summia. Erot ovat todella merkittäviä.
Miten rakennusalan tuloksia tulkitaan asiantuntijatyöhön?
Kilpailukykyratkaisun yhteydessä keskustelu työajan nostamisesta on saanut erityisesti asiantuntijoita edustavien tahojen tyrmäyksen. Uskon vahvasti henkilöstötuottavuuden merkitykseen taloudellisen tuloksen muodostumisessa. Jos rakennusalan tuloksia sovelletaan esimerkiksi ITC-toimialalle, voidaan kuvan 2 käyttökateprosentit kertoa kolmella, sen verran suurempi arvonluonti henkilöä kohden ICT-alalla on verrattuna rakentamiseen. Vuonna 2014 informaatio- ja viestintäalalla liikevaihto oli 228000€ henkilöä kohden vuodessa. Vastaavasti käyttökatteen keskiarvo oli 16,2 % liikevaihdosta. Näillä tunnusluvuilla päädytään seuraavan taulukon tuloksiin.
Taulukko 1. Laskelma henkilöstötuottavuuden kasvun vaikutuksesta käyttökatteeseen, sekä työajan lisäyksen vaikutus liikevaihtoon ja käyttökatteeseen ICT-alalla.
Taulukon 1. viesti on selkeä: henkilöstötuottavuus on talouden kasvun ydin, ei pelkkä työajan pidentäminen. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen huonolta tasolta keskitasolla tarkoittaa 18 tuhannen euron lisäystä käyttökatteeseen. Vastaavasti kolmen päivän työajan lisäys tuo lisää liikevaihtoa 3000€ ja käyttökatetta 504€. Kasvu keskitasolta huipulle tuo lisää käyttökatetta 20 t€ ja vastaavalla käyttökate-%:lla kolmen päivän työajan lisäys kasvattaa käyttökatetta 765€.
Henkilöstötuottavuuden kehittyminen tuo 30-kertaisen edun työajan lisäämiseen verrattuna!
Mitä opimme tästä?
Perinteisen blogikysymykseni vastaus on tällä kertaa sarkastinen – emme mitään!? Kuvan 2 tulokset ovat totta rakennusalalla – niitä tulkitsen kolminkertaisina paljon enemmän arvoa luovalla ICT-alalla taulukossa 1. Ja henkilöstötuottavuuden kasvuloikan ja kolmen työpäivän aikalisäyksen ero on 30-kertainen. Jos olisin varovainen ja tulkitsisin ICT-alan tuloksia suoraan rakennusalan tunnuslukujen kautta, olisi ero silloin 10-kertainen.
Sarkastinen vastaukseni ”emme mitään” johtuu siitä, että hyvää henkilöstötuottavuutta ei voi määrätä lailla eikä työehtosopimuksella! Hyvä henkilöstötuottavuus voidaan rakentaa yhdessä omistajien, johdon ja henkilöstön kesken. Ja tietysti hyvä henkilöstötuottavuus vaatii positiivisen markkinatilanteen – tavaran tai palvelun tulee mennä kaupaksi.
Opimmeko edes henkilöstötuottavuuden mekanismin perusteet?
Minimioppi tästä blogista voisi olla henkilöstötuottavuuden kasvun suuri merkitys taloudellisille tuloksille. ja sen jälkeen paluu henkilöstötuottavuuden ytimeen – se rakentuu osaamisen, motivaation ja työkyvyn kautta. Näitä kaikkia voidaan johtaa ja kehittää – osaaminen kehittyy osaamista johtamalla; motivaatio kehittyy motivaatiota johtamalla ja työkyky kehittyy työkykyä johtamalla. Ja kohderyhmänä on koko henkilöstö, ei pelkästään talentit, ei pelkästään ongelmaiset. Mekanismin lyhyt oppimäärä on kuvassa 3, jota olen jo käsitellyt blogissani aikaisemmin toukokuussa 2016.
Henkilöstötuottavuuden kehittyminen tuo 30-kertaisen edun työajan lisäämiseen verrattuna!
Mitä opimme tästä?
Perinteisen blogikysymykseni vastaus on tällä kertaa sarkastinen – emme mitään!? Kuvan 2 tulokset ovat totta rakennusalalla – niitä tulkitsen kolminkertaisina paljon enemmän arvoa luovalla ICT-alalla taulukossa 1. Ja henkilöstötuottavuuden kasvuloikan ja kolmen työpäivän aikalisäyksen ero on 30-kertainen. Jos olisin varovainen ja tulkitsisin ICT-alan tuloksia suoraan rakennusalan tunnuslukujen kautta, olisi ero silloin 10-kertainen.
Sarkastinen vastaukseni ”emme mitään” johtuu siitä, että hyvää henkilöstötuottavuutta ei voi määrätä lailla eikä työehtosopimuksella! Hyvä henkilöstötuottavuus voidaan rakentaa yhdessä omistajien, johdon ja henkilöstön kesken. Ja tietysti hyvä henkilöstötuottavuus vaatii positiivisen markkinatilanteen – tavaran tai palvelun tulee mennä kaupaksi.
Opimmeko edes henkilöstötuottavuuden mekanismin perusteet?
Minimioppi tästä blogista voisi olla henkilöstötuottavuuden kasvun suuri merkitys taloudellisille tuloksille. ja sen jälkeen paluu henkilöstötuottavuuden ytimeen – se rakentuu osaamisen, motivaation ja työkyvyn kautta. Näitä kaikkia voidaan johtaa ja kehittää – osaaminen kehittyy osaamista johtamalla; motivaatio kehittyy motivaatiota johtamalla ja työkyky kehittyy työkykyä johtamalla. Ja kohderyhmänä on koko henkilöstö, ei pelkästään talentit, ei pelkästään ongelmaiset. Mekanismin lyhyt oppimäärä on kuvassa 3, jota olen jo käsitellyt blogissani aikaisemmin toukokuussa 2016.
RSS Feed
