Perheystävällisyys kehittynyt viimeisten vuosien aikana
Tutkimussarjassa (Aura O, Ahonen G, Hussi T ja Ilmarinen J) olemme kysyneet n. 400 organisaation edustajilta kuusi kertaa miten työhyvinvointi on otettu huomioon työn ja perheen yhteensovittamisessa. Vastausvaihtoehdot ovat olleet ”ei lainkaan”, ”vähän”, ”kohtalaisesti”, ja ”paljon”. Vuosien 2009-2016 tulokset vedetään yhteen kuvassa 1.
Kuva 1 osoittaa, että perheystävällisyys on vuosina 2014 ja 2016 ollut paremmalla tasolla, kuin vuosina 2009-2012. Tällä hetkellä noin neljännes työpaikoista ottaa työhyvinvoinnin huomioon ”paljon” työn ja perheen yhteensovittamisessa. Tulkintani mukaan tätä voidaan pitää minimitasona perheystävälliselle työpaikalle.
Toimialojen välillä suuria eroja
Eri toimialojen väliset erot ovat melko suuria, kuten kuva 2 osoittaa. Osa eroista on varmaan toimialan luonteesta johtuvia, ikään kuin luonnollisia eroja, osa taas johtunee erilaisista toimintakulttuureista.
Parhaat toimialat perheystävällisyyden suhteen ovat liike-elämän palvelut ja valtio, heikoin tilanne on rakennuksilla ja kunnissa. Liike-elämän palveluissa kolmannes työnantajista hoitaa perheystävällisyyttä minimitasolla, rakennusalalla ja kunnissa jäädään alle 10 %:n. Monilla toimialoilla pienet työpaikat hoitavat asiaa paremmin, kuin isot – erityisen suuret erot löytyvät kaupan ja kuljetuksen toimialoilta.
Johdon strategiatyö ratkaisee perheystävällisyydenkin
Johdon strategiatyö ja sen työhyvinvointipainotus on noussut monien prosessien tärkeimmäksi vauhdittajaksi – niin on asian laita myös perheystävällisyyden suhteen. Mitä syvällisemmin työhyvinvointi on mukana johdon strategiatyössä, sitä paremmin se otetaan huomioon myös työn ja perheen yhteensovittamisessa. Strategiatyöhön työhyvinvointi (henkilöstöasiat) saadaan mukaan, kun vastataan yksinkertaiseen kysymykseen ”Miten saavutamme strategian asettamat tavoitteemme?” Ihmisten kautta on varma vastaus!
Perheystävällisyys korreloi motivaation, esimiestyön ja työyhteisön toimivuuden kanssa
Vuoden 2016 tutkimuksessa kartoitimme vastanneiden organisaatioiden henkilöstötuottavuutta, esimiestyötä ja työyhteisön toimivuutta. Näin saimme vastaukset ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn tasosta, sekä tietysti myös esimiestyön ja työyhteisön ilmapiirin kannustavuuden tason. Näistä moni korreloi vahvasti perheystävällisyyden kanssa, kuten kuva 4 osoittaa.
Kuva 4 osoittaa tosiaan korrelaatioita, syy-seuraus -suhteista ei voida vetää johtopäätöksiä. Oma tulkintani on se, että hyvät työn ja perheen yhteensovittamisen toimintatavat tukevat ihmisten motivaatiota ja ovat elimellinen osa esimiestoimintaa ja työpaikan ilmapiirin rakentumista. Tämä on asia, joka vaatisi syvällisempää tutkimusta mielellään seuranta-asetelmalla.
Perheystävällisyys tuo toivottuja tuloksia
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjassa olemme kartoittaneet toiminnan tuloksellisuutta kahdeksan osa-alueen kautta (työkyky, terveys, ilmapiiri, esimiestyö, osaaminen, sitoutuminen, yrityskuva ja talous). Tutkimuksen vastaajat ovat arvioineet, ovatko tulokset ao. osa-alueilla olleet hieman tai erittäin positiivisia, onko niitä ollut lainkaan, vai ovatko tulokset olleet negatiivisia. Yksi vastausvaihtoehto oli ”ei tietoa tuloksista”.
Perheystävällisyyden hyvät toimintatavat toivat parhaat tulokset tärkeissä asioissa, yrityskuvassa, henkilöstön sitoutumisessa ja ilmapiirissä.
Kuvan 5 tulkinta on selkeä: hyvät perheystävällisyyden toimintatavat tukevat yrityskuvan rakentumista, tiukentavat ihmisten sitoutumista ja rakentavat osaltaan työpaikan ilmapiiriä. Hyviä – ja odotettuja tuloksia!
Lue lisää: vuoden 2016 tutkimus, tämän alueen tulokset sivulla 51
Strategisen hyvinvoinnin kehittäminen – kirjan tiedot
Strategisen hyvinvoinnin kehittämisen työvälineet voit ladata täältä
Lisätietoa Väestöliiton perheystävällinen työpaikka hankkeesta