Työhyvinvoinnin myytit murtuivat eilen! Yli 200 osallistujan kera myyttejä murrettiin STM:n, Tekesin, Sitran, Työterveyslaitoksen ja Aalto yliopiston hankkeen alkuseminaarissa. STM:n kansliapäällikön Päivi Sillanaukeen ja Tekesin pääjohtajan Pekka Soinin avaamassa tilaisuudessa saimme kuulla useita toimitusjohtajan alustuksia siitä, miten he ilmiön näkevät ja miten kokonaisuutta tulisi muuttaa. Osallistujia aktivoitiin mobiiliäänestyksillä, joista tärkein antoi selkeän tuloksen – johtamista on Suomessa kehitettävä. Paremman johtamisen kautta murtuvat työhyvinvoinnin myytit!
Toimitusjohtajien viestit
Toimitusjohtajien alustukset aloitti OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen, joka esitteli paitsi OP Ryhmän uutta strategiaa, myös ihmisten merkitystä muutoksen tekemisessä. Asiakkaiden kokemus ratkaisee menestyksen, jossa yrityksen kannalta oleellista on uudistuminen, uudistuminen ja uudistuminen! Ihmiset tekevät uudistumisen, jossa johdon esimerkki ja vahva usko ovat tukena. ”Hyvä tulos tulee työstä, joka tehdään osaamisella motivaatiolla ja fiiliksellä! Hyvä tulos palkitsee!”
Karhinen kertoi myös uudistumisen kokonaisvaltaisuudesta – strategian muutoksen rinnalla on muutettu toimitilat ja johdon toimintatavat. Nämä molemmat mahdollistavat johdon läsnäolon sekä asiakkaiden, että henkilöstön kanssa. OP Ryhmän uusi pääkonttori aktivoi yhteiseen tekemiseen ja aktiivinen mukana olo somessa tuo johdon lähelle henkilöstöä ja asiakkaita. ”Ennen oli tupaillat ja piirtoheitinkalvot – nyt on some” totesi Karhinen mainiosti teknologian ja toimintatapojen kehittymistä.
Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuitunen kertoi yrityksensä vaiheista ja menestyksestä tapansa mukaan lennokkaan konkreettisesti. Esimiehiä ei ole, heidän tilallaan on vertaiskontrolli. Johtamisen (ja johtajuuden) idea Kuitusella on selkeä: Tee toiselle niin kuin hän haluaa itselleen tehtävän! Määritelmänä Mikko näkee tilanteen Mikkopedian mukaan näin:
Filosofian akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko johdatti myytinmurtajat sisäisen motivaation ytimeen. Jarenkon mukaan sisäinen motivaatio koostuu vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta. Me jokainen hakeudumme tilaan, jossa nämä elementit toteutuvat. Hyvä johtaja voi tilan luoda ja siten tukea ihmisen sisäistä motivaatiota – ja sen kautta liiketoiminnan tuloksia. Niin ja tietenkin myös työhyvinvointia! Sisäinen motivaatio tukee myös tunneälyä – ja siitä on huipputiimi tehty.
Sick Oy:n toimitusjohtaja Ari Rämö haastoi osallistujat pohtimaan., kumpi on parempi arvostelu ja arvostaminen? Rämön viesti ole selkeä: meistä jokainen kaipaa arvostusta joka päivä! Johtamisessa tämä näkyy kaikissa arkijohtamisen tilanteissa – arvosta ihmistä aina! Arvostaminen tuo tunteita ja tunteet vaikuttavat siihen teemmekö vain pakollisen vai parhaamme. Hyvä fiilis on siis ensisijaisen tärkeää.
Iltapäivän Sitran työpajassa kuultiin Silta Oy:n toimitusjohtaja Tatu Tulokasta, joka kertoi, miten hän on (yhdessä siltalaisten kanssa) vuodessa nostanut henkilöstötuottavuuden uudelle tasolle. Lähtökohta vuosi sitten oli asiakkaiden kannalta hyvä, mutta yrityksen ja eritoten henkilöstön suunta oli epäselvä. Uuden strategian kautta ihmiset nostettiin johtaviksi asiantuntijoiksi – heidän osaaminen fokusoitiin asiakkuuksien hoitamiseen. Tämä tuki motivaatiota ja tämä kasvatti henkilöstötuottavuutta. Myös sairauspoissaolot vähenivät 100t€:n palkkasummaa vastaavalla määrällä. Samaan aikaan henkilöstön tuottavuuspotentiaali kasvoi 1,2M€:lla. Selkeä kuvio – liiketoiminnan kehittämisen kautta ihmisten hyvinvointi ja tuottavuus kasvuun!
Oma tulkintani viiden boxin kautta
Olen kirjoittanut strategisen hyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden johtamisesta yli sata blogitekstiä ja kirjankin yhdessä Guy Ahosen kanssa. Ajattelutapani ja mallini johtamisesta voidaan esittää oheisen johtamisen ketjun avulla.
Ketjussa kaikki lähtee strategiasta – mitä yrityksen tulee saada aikaan nyt ja eritoten tulevaisuudessa. Tämä korostivat niin Karhinen, Kuitunen kuin Tulokaskin omissa alustuksissaan. Strategian toteuttaminen vaatii hyvää ja oikeisiin asioihin kohdistuvaa johtamista. Strategisessa hyvinvoinnissa se tarkoittaa liiketoiminnan vaatimuksia tukevia tavoitteita, selkeitä vastuita ja prosesseja ja oikeita mittareita. Mittareissa on siis sekä ihmisten että työyhteisön ja liiketoiminnan tunnuslukuja. Hyvä johtaminen luo johtajuudelle pohjan, jonka jälkeen voidaan johtamisen teesit määritellä vaikkapa Kuitusen mukaan Tee toiselle niin kuin hän haluaa itselleen tehtävän!
Hyvä johtajuus tukee henkilöstötuottavuutta, jonka kehittymisestä Tatu Tulokas antoi oivallisen esimerkin. Selkeän strategian, hyvän johtamisen ja johtajuuden kautta ihmisten motivaatio, osaaminen ja työkyky kehittyvät. Ja tämä näkyy asiakaspinnassa – Sillan osalta välitön tulos oli asiakastyytyväisyyden huikea nousu! Tutkimuksemme mukaan henkilöstötuottavuus näkyy myös euroissa.
Lataa julkaisuja strategisesta hyvinvoinnista ja henkilöstötuottavuudesta
Lataa strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
RSS Feed
