Tavoitteena ajantasainen ja luotettava tieto
Työterveyslaitos kuvaa koontialustan lähtökohtia seuraavasti: Työelämätieto on hajautunut useaan eri lähteeseen Suomessa. Eri ministeriöillä, tutkimus- ja tilastolaitoksilla sekä muilla toimijoilla on merkittäviä määriä dataa ja mittareita suomalaisesta työelämästä. Työterveyslaitos kehittää työelämätiedolle koontialustaa, jota kautta asiantuntijat, media, työelämänkehittäjät ja muut työelämätietoa hyödyntävät tahot saavat yhdestä paikasta käyttöönsä ajantasaisen ja luotettavan tiedon suomalaisesta työelämästä. Ks. lisää tästä LINKISTÄ.
Koontialustan tarvitsijoina ovat kaikki työelämätietoa tarvitsevat: niin päättäjät, tutkijat, asiantuntijat kui mediakin. Nykyinen tieto on pirstaleista ja vaikeasti saatavaa – tulevaisuudessa sen saa Forman moottorista!

Kävimme asiantuntijaporukalla koontialustaa läpi kolmessa pöytäkunnassa Marjukka Rantalan fasilitoimana. Ensin pohdittiin VENE -metodilla ja sitten eriväristen HATTUjen kautta. Porukassa oli Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden lisäksi edustajat usealta eläkevakuuttajalta (Elo, Veritas, Keva ja Mela). Paikalla olivat lisäksi Suomalaisen Työn Liitto, Kela, Ammattiliitto Pro, Valtiokonttori, Aula Research, sekä kaksi mikroyrittäjää, allekirjoittanut ja Riitta Hyppänen. Kuvassa Pauli Forma ja Riitta Hyppänen.
VENE oli mielenkiintoinen menetelmä tarpeiden, vauhdittajien ja hidastajien identifioimiseen. Kukin listasi nykyiset työtehtävät ja hahmotti niissä tarvittavan datan. Itse teen henkilöstötuottavuusanalyyseja ja tarvitsen niissä dataa johtamisesta, johtajuudesta, henkilöstöstä, tuloslaskelmasta ja asiakaspalautteista. Toisaalta tutkin kyseisiä asioita ja osin siis kerään uutta tietoa.
Keskustelussa nousi esiin eri toimijoiden nykyiset tiedon tarpeet ja -lähteet; osa löytyy virallisista tilastotietokannoista, osa kerätään mm. kyselyiden avulla. Tiedon luotettavuus ja oikeaan osuvuus nousevat tällöin tärkeiksi.
Vauhdittajia ja hidastajia kirjattiin iso joukko, oma näkökulmani liittyi henkilöstötuottavuuteen ja yleensä toiminnan eurontamiseen. Kaikissa projekteissa tulisi mitata myös euroja, vaikka se ei helppoa olekaan. Se mahdollistaisi kuitenkin jatkossa suomalaiset työelämän kehittämisen ROI:n määrittämisen. Silloin – kansallisen faktan kautta – voisimme unohtaa ”jenkki-perusteisen ROI:n”, joka ei Suomessa toimi ja joka antaa aivan väärän mielikuvan yritysjohdolle työelämän kehittämisen taloushyödyistä. Se perinteinen 5:1 ROI tarkoittaa 500 %:n tuottoa sijoitetulle pääomalle – kun yritysjohto muuten on riemuissaan 10-15 %:n tuotoista.

Iltapäivän loppupuolella olimme ensin kriittisiä ja sitten optimistisia! Mustilla hatuilla kuvasimme suunnitellun koontialustan heikkouksia ja sudenkuoppia. Niitäkin löytyi paljon – ja niistä Forma kumppaneineen saa hyvää raaka-ainetta alustan kehittämiseen.
Mustia hattuja oli paljon – siis paljon on töitä edessä. Kaikkien tietoa tuottavien tahojen mukaan saaminen on suuri mahdollisuus, mutta myös suuri uhka. Tässä kannattaa Työterveyslaitosta tukea kaikilla tavoilla! Tiedon tasalaatuisuus, tietoturvakysymykset, jne nousivat myös mustaan hattuun.
Keltaiseen hattuun kirjasimme koontialustaa vauhdittavia asioita. Minun listani kärjessä oli Y-tunnus ja yrityksen toimiala TOL-koodin muodossa. Kaikissa yritysten ja julkisen sektorin tuottamissa palveluissa asiakasorganisaatio voidaan tunnistaa Y-tunnuksella ja niin eri tietolähteiden yhdistäminen on helppoa. Tällöin yhdistettävän tiedon katveeseen jäävät freelancerit ja työttömät, mutta heille tulee virittää joku muu tunniste.
TOL-koodi kuvaa eri toimialoja ja niiden sisällä olevia alatoimialoja hyvinkin tarkasti. TOL antaa siten mahdollisuuden hyvinkin tarkkaan analyysiin toimialan – ja työn mukaan. Tämä antaa puolestaan mahdollisuuden toimialakohtaiseen kehittämiseen esimerkiksi EK:n toimialajärjestöjen ja Suomen Yrittäjien toimialojen kautta.
Koontialusta tuo dataa, josta voidaan jalostaa viisautta ja tuottavuutta
Työterveyslaitoksen hanke työelämätiedon koontialustaan on erinomaisen kannatettava, suorastaan välttämätön hanke. Samalla tulee kuitenkin muistaa, että data on vain dataa – ja pätevä tulkinta tekee siitä viisautta. Tässä on kaikille työelämän tutkijoille ja kehittäjille mahtava mahdollisuus, jolla voitaneen kohdata tulevaisuuden entistä muuttuvampi työelämä paremmin!