Maassamme on alkanut Työterveyslaitoksen johdolla iso työhyvinvointia kehittävä TyhyverkostoX hanke. Eilen (20.5.2016) oli hankkeen ohjausryhmän ensimmäinen kokous, johon minulla oli ilo ja kunnia osallistua HENRY ry:n edustajana.
TyhyverkostoX tähtää verkostoitumisen kautta siihen, että ”työpaikoilla osataan omatoimisesti ylläpitää ja edistää työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia” – tämä sitaatti suoraan hankkeen esitteestä. Kohderyhmänä ovat yritykset ja muut työorganisaatiot, erityisesti yrittäjät ja pienet yritykset. Toimijoina näiden rinnalla ovat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa TTT-alojen palvelutuottajat. Ja TTT viittaa työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Lisätietoa hankkeesta löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta ja Facebookista
TTL-nettiin
Facebooksivu
TyhyverkostoX tähtää verkostoitumisen kautta siihen, että ”työpaikoilla osataan omatoimisesti ylläpitää ja edistää työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia” – tämä sitaatti suoraan hankkeen esitteestä. Kohderyhmänä ovat yritykset ja muut työorganisaatiot, erityisesti yrittäjät ja pienet yritykset. Toimijoina näiden rinnalla ovat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa TTT-alojen palvelutuottajat. Ja TTT viittaa työterveyteen, työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin.
Lisätietoa hankkeesta löytyy Työterveyslaitoksen sivuilta ja Facebookista
TTL-nettiin
Facebooksivu
Hankkeen lähtötila SHJ:n kannalta
Hankkeen tavoitteena on siis kehittää TTT-toimintaa laadukkaaseen ja ”omatoimiseen” suuntaan – vähän tuo omatoimisuus tavoitteena särähtää hieman korvaani. Pidän itsestään selvänä, että yritykset hoitavat tämän(kin) asian ihan itse – toki osaamista asian hoitamiseen tarvitaan lisää.
No, oli sitten omatoimista tai ei, tein muutaman analyysin strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjan aineistosta. Miten ilmiötä johdetaan nyt ja millä mallilla on jatkuvan kehittämisen toimintamallit eri yrityskokoluokissa – siis eritoten hankkeen ydinkohderyhmissä pienissä yrityksissä. Tätä varten jaoin lähes 2000 organisaation joukon kuuteen kokoluokkaan.
SHJ:n kypsyystasot
Olemme tutkijaporukalla Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen mallintaneet strategisen hyvinvoinnin johtamiselle viisi kypsyysluokkaa, joiden perustelut ovat seuraavat:
Näiden tasoluokkien jakaumat eri kokoluokissa esitetään kuvassa 1.
Hankkeen tavoitteena on siis kehittää TTT-toimintaa laadukkaaseen ja ”omatoimiseen” suuntaan – vähän tuo omatoimisuus tavoitteena särähtää hieman korvaani. Pidän itsestään selvänä, että yritykset hoitavat tämän(kin) asian ihan itse – toki osaamista asian hoitamiseen tarvitaan lisää.
No, oli sitten omatoimista tai ei, tein muutaman analyysin strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjan aineistosta. Miten ilmiötä johdetaan nyt ja millä mallilla on jatkuvan kehittämisen toimintamallit eri yrityskokoluokissa – siis eritoten hankkeen ydinkohderyhmissä pienissä yrityksissä. Tätä varten jaoin lähes 2000 organisaation joukon kuuteen kokoluokkaan.
SHJ:n kypsyystasot
Olemme tutkijaporukalla Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen mallintaneet strategisen hyvinvoinnin johtamiselle viisi kypsyysluokkaa, joiden perustelut ovat seuraavat:
- Alin, työterveyshuollon ja työsuojelun toimintatavat alle keskitason
- Toiseksi alin, työterveyshuolto keskitasoa, liikuntaetu
- Keskimmäinen, työterveyshuolto keskitaso, terveyden edistämisen projektit
- Toiseksi ylin, toiminnan sisältö ja tavoitteet määritetty
- Ylin, toiminnan sisältö, tavoitteet ja strategisen mittarit määritetty
Näiden tasoluokkien jakaumat eri kokoluokissa esitetään kuvassa 1.
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen kypsyysluokkien jakauma eri organisaatiokokoluokissa.
Kuvan viesti on melkoisen selkeä – paljon on vielä tekemistä ihan pienimmissä organisaatioissa. Mikroyrityksissä 63 % hoitaa työterveyshuollon ja työsuojelun kehnosti – niistä kannattaa varmasti aloittaa ja lisätä sitten työhyvinvointia ”päälle”, kun ne ovat kunnossa.
Hankkeen tavoitteena on, hankesuunnitelman mukaan, aktiivisesti osallistaa 300 mikroyritystä ja 70 pientä yritystä hankkeen aikana. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että palvelutuottajien verkoston aktiivisuus suhteessa pk-yrityksiin tulee olemaan kriittisin menestystekijä hankkeen loputtua. Voisi olla paikallaan tehdä tälle verkostolle yhteinen liiketoimintasuunnitelma – miten verkosto ja siinä toimivat palvelutuottajat saavat pikkufirmat mukaan toimintaan siten, että se on palvelutuottajille liiketaloudellisesti kannattavaa? Tämä on mielestäni se kuuluisa miljoonan euron kysymys!
Oma reseptini mikro- ja pk-yritysten aktivointiin TTT-toimintaan on selkeä: näillä tuetaan liiketoimintaa henkilöstötuottavuuden kehittymisen kautta. Tästä aihepiiristä olen jo kymmeniä blogitekstejä kirjoittanut, joten ei siitä tässä yhteydessä enempää.
JAKE tilanne eri kokoluokissa
TyhyverkostoX hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea pk-yritysten kehittämistoiminnan parantamista. Hankkeessa parannetaan työturvallisuuteen tai työhyvinvointiin liittyviä asioita, mutta samalla mekanismilla voidaan kehittää muitakin yrityksen toimintoja. Yksi ilmaisu tämän tyyppiselle toiminnalle on jatkuvan kehittämisen malli (JAKE), jota olemme SHJ:n tutkimussarjassa kartoittaneet. Olemme kysyneet organisaatioilta JAKE:n käytön säännöllisyyttä työsuhde- ja henkilöstöasioissa, työhön ja työn kehittämiseen liittyvissä asioissa, työkykyyn liittyvissä asioissa, sekä osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvissä asioissa. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: ei käytössä, käytössä satunnaisesti ja käytössä säännöllisesti. Kuva 2 vetää yhteen tuon parhaan vaihtoehdon toteumat eri yrityskokoluokissa.
Kuvan viesti on melkoisen selkeä – paljon on vielä tekemistä ihan pienimmissä organisaatioissa. Mikroyrityksissä 63 % hoitaa työterveyshuollon ja työsuojelun kehnosti – niistä kannattaa varmasti aloittaa ja lisätä sitten työhyvinvointia ”päälle”, kun ne ovat kunnossa.
Hankkeen tavoitteena on, hankesuunnitelman mukaan, aktiivisesti osallistaa 300 mikroyritystä ja 70 pientä yritystä hankkeen aikana. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että palvelutuottajien verkoston aktiivisuus suhteessa pk-yrityksiin tulee olemaan kriittisin menestystekijä hankkeen loputtua. Voisi olla paikallaan tehdä tälle verkostolle yhteinen liiketoimintasuunnitelma – miten verkosto ja siinä toimivat palvelutuottajat saavat pikkufirmat mukaan toimintaan siten, että se on palvelutuottajille liiketaloudellisesti kannattavaa? Tämä on mielestäni se kuuluisa miljoonan euron kysymys!
Oma reseptini mikro- ja pk-yritysten aktivointiin TTT-toimintaan on selkeä: näillä tuetaan liiketoimintaa henkilöstötuottavuuden kehittymisen kautta. Tästä aihepiiristä olen jo kymmeniä blogitekstejä kirjoittanut, joten ei siitä tässä yhteydessä enempää.
JAKE tilanne eri kokoluokissa
TyhyverkostoX hankkeen yhtenä tavoitteena on tukea pk-yritysten kehittämistoiminnan parantamista. Hankkeessa parannetaan työturvallisuuteen tai työhyvinvointiin liittyviä asioita, mutta samalla mekanismilla voidaan kehittää muitakin yrityksen toimintoja. Yksi ilmaisu tämän tyyppiselle toiminnalle on jatkuvan kehittämisen malli (JAKE), jota olemme SHJ:n tutkimussarjassa kartoittaneet. Olemme kysyneet organisaatioilta JAKE:n käytön säännöllisyyttä työsuhde- ja henkilöstöasioissa, työhön ja työn kehittämiseen liittyvissä asioissa, työkykyyn liittyvissä asioissa, sekä osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvissä asioissa. Vastausvaihtoehtoja oli kolme: ei käytössä, käytössä satunnaisesti ja käytössä säännöllisesti. Kuva 2 vetää yhteen tuon parhaan vaihtoehdon toteumat eri yrityskokoluokissa.
Kuva 2. Jatkuvan kehittämisen mallin säännöllinen käyttö eri osa-alueilla eri organisaatiokokoluokissa.
Kuvan 2 tulkinta on saman tyyppinen, kuin kuvan 1 – paljon on tekemistä! Mielenkiintoista on jatkuvan kehittämisen mallin varsin heikko hyödyntäminen yleensäkin, isoista organisaatioista vain kolmannes käyttää JAKE:a säännöllisesti. Eniten JAKE on käytössä työn ja osaamisen kehittämisessä – hyvä niin!
JAKE:n käytön aktivointiin pätee mielestäni sama kuin TTT-toiminnan aktivointiin yleensäkin – liiketoiminnan kehittämisen kautta! JAKE:n osalta aito kytkeytyminen liiketoiminnan kehittymiseen on paljon selkeämpi verrattuna TTT-toimintoihin.
Olisiko näistä opiksi?
Kuvissa 1 ja 2 esitin siis lähtökohtia strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja jatkuvan kehittämisen osalta. Kysymys kuuluu, olisiko näistä opiksi TyhyverkostoX hankkeelle? Hankesuunnitelmassa ei sanaa ”johtaminen” esiinny muuten, kuin tekijöiden ansioluetteloissa. Hankkeen tekijöinä on muuten erittäin ammattitaitoinen ja hyvä porukka! Mutta johtamisestakin voisi mielestäni olla kyse – ja TTT-johtamisesta kirkkain liiketoiminnallisin tavoittein.
TyhyverkostoX hankkeen toimintatapa on pitkälti ”bottom up”, perinteisen keskusohjatun ”top down” mallin sijasta. Tämä mahdollistaa erinomaisesti liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaan ottamisen hankkeen tavoitevalikkoon. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan hanketta ja sen aikaansaannoksia!
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimusraportit löytyvät täältä
Kuvan 2 tulkinta on saman tyyppinen, kuin kuvan 1 – paljon on tekemistä! Mielenkiintoista on jatkuvan kehittämisen mallin varsin heikko hyödyntäminen yleensäkin, isoista organisaatioista vain kolmannes käyttää JAKE:a säännöllisesti. Eniten JAKE on käytössä työn ja osaamisen kehittämisessä – hyvä niin!
JAKE:n käytön aktivointiin pätee mielestäni sama kuin TTT-toiminnan aktivointiin yleensäkin – liiketoiminnan kehittämisen kautta! JAKE:n osalta aito kytkeytyminen liiketoiminnan kehittymiseen on paljon selkeämpi verrattuna TTT-toimintoihin.
Olisiko näistä opiksi?
Kuvissa 1 ja 2 esitin siis lähtökohtia strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja jatkuvan kehittämisen osalta. Kysymys kuuluu, olisiko näistä opiksi TyhyverkostoX hankkeelle? Hankesuunnitelmassa ei sanaa ”johtaminen” esiinny muuten, kuin tekijöiden ansioluetteloissa. Hankkeen tekijöinä on muuten erittäin ammattitaitoinen ja hyvä porukka! Mutta johtamisestakin voisi mielestäni olla kyse – ja TTT-johtamisesta kirkkain liiketoiminnallisin tavoittein.
TyhyverkostoX hankkeen toimintatapa on pitkälti ”bottom up”, perinteisen keskusohjatun ”top down” mallin sijasta. Tämä mahdollistaa erinomaisesti liiketoiminnallisten tavoitteiden mukaan ottamisen hankkeen tavoitevalikkoon. Jäämme mielenkiinnolla seuraamaan hanketta ja sen aikaansaannoksia!
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimusraportit löytyvät täältä
RSS Feed
