OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Tuottavuus kasvaa ihmisistä

2/12/2017

2 Comments

 
Suomalaisen työn tuottavuuden kasvu on Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen ydin. Asia on taas ollut aktiivisesti esillä viime päivinä; perjantaina 1.12.2017 Työsuojelurahasto  järjesti Tutkimus tutuksi tilaisuuden Tuottavuusloikkaa ja kilpailukykyä -teemalla ja lauantaina 2.12. Helsingin Sanomat kirjoitti tuottavuuden kasvusta asiantuntijalausuntojen ja Tilastokeskuksen graafien kera.

TSR:n tilaisuudessa asiantuntijat linjasivat tuottavuuden kasvua

Työsuojelurahasto olin kutsunut tilaisuuteen (linkki ) useita asiantuntijoita tarkastelemaan tuottavuutta. Itse pääsin yhdessä Aalto yliopiston professori Timo Kuosmasen kanssa esittelemään meneillään olevaa tutkimushankettamme Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä.

Professori Guy Ahosen sijaisena esittelin Pohjoismaisen tuottavuustutkimuksen tuloksia, joiden mukaan eritoten pääoman lisäämisellä ja työn fyysisten olosuhteiden tasolla on merkitystä tuottavuuteen. Koko raportti ja tarkemmat tulokset ovat luettavissa raportista tämän linkin kautta.

Tekesin Tuomo Alasoini tarkasteli tuottavuuden syntyä asiaa eri näkökulmista ja professori Juha Siltala loi näkymää asiaan psykohistorioitsijan osaamisella.

Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä -tutkimushanke

Omassa alustuksessani kävin läpi tutkimuksen asetelman, jossa selvitämme teollisuuden toimialalla strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) käytänteiden yhteyttä yritysten taloudelliseen tuottavuuteen – mikä on johtamisen merkitys tuottavuudelle? Alustus on nähtävissä tilaisuuden koosteessa kohdasta 8:25min alkaen.

Timo Kuosmanen puolestaan esitteli tuottavuuden laskentamalleja ja niiden menetelmällisiä haasteita. Kuosmanen totesi tuottavuuden olevan pelkistetysti tuotoksen määrän ja panosten suhde (tuotoksen määrä, y / panoskäyttö, x).

TSR:n tukemassa hankkeessa selvitämme siis SHJ:n johtamiskäytänteiden yhteyttä tuottavuuteen. Kuosmanen totesi, että SHJ:ssä mallinnettu henkilöstöjohtamisen mittari voidaan lisätä tuottavuutta analysoivaan regressiomalliin panostekijäksi, tuotantofunktioon vaikuttavaksi tekijäksi, tai tuottavuuden jakaumaan vaikuttavaksi tekijäksi. Ensi keväänä tehtävä analyysi tulee osoittamaan johtamisen merkityksen. Kuosmasen esitys videotallenteen kohdasta 17:40min alkaen.

Tekesin Tuomo Alasoini hahmotti tuottavuuden kasvumekanismeja

Tuomo Alasoini aloitti alustuksena tarkastelemalla organisaatiotason mahdollisia tuottavuuden kasvumekanismeja, joista tiivistelmä kuvassa 1.
Picture
Kuva 1. Tuottavuuden kasvupotentiaali organisaatiotasolla Tuomo Alasoinin mukaan.

Alasoinin hahmotelma tuottavuuden kasvupotentiaalista lähti ”kiky-ajattelusta” ja päätyi uuden osaamisen kautta tuotettaviin fiksumpiin ratkaisuihin / tuotteisiin. Kaikki tietävät ”kiky-ajattelun” olevan meneillään, samoin lean-ajattelulla on paljon toteuttajia. Lisäksi uusia tuotteita kehitetään kovasti ja varmaan osa yrityksistä etsii ihan uusille tuotteille ihan uusia markkinoita.

Itse koen Alasoinin ketjutuksen myös sopivan yrityskohtaiseen kehittämiseen, toki siten, että ”kikystä” ja leanista edetään nopeasti kolmanteen ja mahdollisuuksien mukaan neljänteen vaiheeseen. Lisäksi ole sitä mieltä, että eri vaiheiden toteuttaminen on mitä suurimmassa määrin johtamis- ja johtajuuskysymys:

”Kiky” menee autoritaarisella johtamisella, leanissa tarvitaan jo paljon osallistavaa johtajuutta. Uusien tuotteiden, osaamisen ja niiden kautta uusien markkinoiden valtaaminen edellyttää sekä tavoitteellista johtamista: päätöksiä, tavoitteita, roolitusta, ajantasaista seurantaa että osallistavaa, jopa itseohjautuvaa johtajuutta. Alasoinin alustus on kokonaisuudessaan katsottavissa tilaisuuden videossa kohdasta 41:00 min.

Juha Siltala loi psykohistoriallisen katsauksen tuottavuuteen

Professori Juha Siltala tarkasteli tuottavuutta sekä historiallisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Historiassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka tuottavuuden kasvu perustui pitkälti teollistumiseen ja siinä halvan energian ja työvoiman bulkkistrategiaan. Tuon jälkeen on siirrytty työntekijöitä korostavaan laatustrategiaan, jossa on merkityksellistä työn sisältö ja työhän vaikuttamisen mahdollisuus. Siltalan laaja esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä tilaisuuden videon kohdasta 51:00 min alkaen.

Tuottavuuden tilanne juuri nyt – Helsingin Sanomat ja Tilastokeskus kertovat

Helsingin Sanomat esittää tänään 2.12.2017 Tilastokeskuksen tuottavuustilasto, jonka mukaan tuottavuus Suomessa kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Hesarin artikkelissa (linkki) Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tulkitsee tilannetta seuraavasti: ”Jos katsotaan tehtyjä työtunteja, ne eivät ole kasvaneet juuri lainkaan. Toisin sanoen talouskasvu tulee hyvin laajasti työn tuottavuuden kasvusta.”
Picture
Kuva 2. Suomalaisen työn tuottavuus 2010-2017.

Kuvan 2 mukaan tuottavuus on kasvanut ja tulkintojen mukaan nimenomaan työn tuottavuuden kautta. Kangasharju toteaa kone- ja laiteinvestointien kasvun olevan merkki myös kohta kasvasta työvoiman tarpeesta, tämä vähentää työttömyyttä ja sen kautta lisää hyvinvointia Suomessa.

Tuottavuus kasvaa ihmisistä – johtamisen ketju koostaa asian yritystasolla

Tuottavuusloikkaa ja kilpailukykyä -tilaisuus päättyi alustajien paneeliin, jossa varsin yksimielisesti vastailtiin tilaisuuden juontajan TSR:n Mikael Saarisen ja asiantuntevan yleisön kysymyksiin. Paneelin keskustelu on kokonaisuudessaan kuultavissa tallenteen kohdasta 1.06:00 alkaen.

Koko tilaisuudessa ja myös paneelissa tuottavuutta tarkasteltiin laajasti eri tasoilla – siis lähtien yksittäisestä työntekijästä päätyen globaaliin liiketoimintaan. Itse fokusoin tuottavuuden mielelläni yhden yrityksen tasolla, jokaisen yrityksen toiminnasta koostuu Suomen menestys. Kuvasin kokonaisuutta alustuksessani ja paneelissa johtamisen ketjussa, josta kuva ohessa.
Picture
Kuva 3. Johtamisen ketju.

Tuottavuuden kannalta johtamisen ketjun ydin on yrityksen strategian ja asiakastuotosten jatkuva yhteinen tarkastelu. Strategia tehdään asiakkaita varten ja asiakkaat määrittävät joka hetki strategian elinvoimaisuuden. Tähän strategiseen tarkasteluun sisältyy asiakasreaktioiden ohella mm. kilpailutilanteen, teknologian ja yhteiskunnallisen ja globaalin säätelyn seuranta. Tarkastelun tuloksena strategiaa muutetaan ketterästi ja sen mukaan muutetaan tarvittaessa ihmisten johtamisen sisältöjä ja tavoitteita. Asiakastyön menestymisen edellyttämä ihmisten osaaminen saattaa muuttua ajan kuluessa ja siihen tulee reagoida johtamisessa.

Johtamisessa (management) päätetyt tavoitteet viedään eteenpäin esimiesten johtajuuden (leadership) kautta yhdessä henkilöstön kanssa. Johtajuudella tuetaan liiketoiminnan (asiakkaiden) vaatimaa osaamista, buustataan motivaatiota ja sitoutumista ja tuetaan pitkäjänteisesti työkykyä. Asiakasrajapinnassa ihmiset tekevät tuloksen – motivoituneet, osaavat ja työkykyisen ihmiset tekevät parhaan tuloksen.
Lataa johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tutkimusraportteja TÄSTÄ LINKISTÄ
2 Comments
Peter Rehnström
2/12/2017 16:44:32

Hieno tilaisuus. Jäin kuitenkin kaipaamaan asioiden viemistä lattiatasolle eli miten tämä tuottavuuden nostaminen näkyy jokaisen arkisessa työssä. Nythän on edelleen valla käsitys, että korkeampi tuottavuus otetaan duunarin selkänahasta. Yleisö jäi myös hieman hämilleen siitä, kun ei löytynyt sitä yksinkertaista tuottavuuden määritelmää. Vastaus siihen on tietysti, että jokaisessa organisaatiossa se täytyy määritellä paikallisesti, jotta sitä voidaan johtaa ja toteuttaa. Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista jotka valaisivat eri tavoilla tuottavuuden kiehtovaa kenttää!

Reply
Ossi Aura
3/12/2017 08:52:31

Moro Peter,
ja kiitos kommentista.
Tilaisuudessa tosiaan käsiteltiin tuottavuutta eri näkökulmista, itse esittelin Timo Kuosmasen kanssa meneillään olevaa tutkimusta.

Kyllä se tuottavuus löytyy tuloslaskelmasta - käyttökate ja sen kasvu henkilöstötuottavuuden kautta on minun silmissäni tuottavuuden ydin. Tietysti koneellistuminen, automatisointi ja digitaalisuus ovat vaikuttaneet suuresti tuottavuutteen, mutta lopulta aina taustalla on ihminen ajatuksineen ja töinee.
Toinen lähtökohtani tuottavuuteen on johtamisen ketju, jota tuossa blogissakin kertaan.

Reply



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT