Suomalaisen työn tuottavuuden kasvu on Suomen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen ydin. Asia on taas ollut aktiivisesti esillä viime päivinä; perjantaina 1.12.2017 Työsuojelurahasto järjesti Tutkimus tutuksi tilaisuuden Tuottavuusloikkaa ja kilpailukykyä -teemalla ja lauantaina 2.12. Helsingin Sanomat kirjoitti tuottavuuden kasvusta asiantuntijalausuntojen ja Tilastokeskuksen graafien kera.
TSR:n tilaisuudessa asiantuntijat linjasivat tuottavuuden kasvua
Työsuojelurahasto olin kutsunut tilaisuuteen (linkki ) useita asiantuntijoita tarkastelemaan tuottavuutta. Itse pääsin yhdessä Aalto yliopiston professori Timo Kuosmasen kanssa esittelemään meneillään olevaa tutkimushankettamme Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä.
Professori Guy Ahosen sijaisena esittelin Pohjoismaisen tuottavuustutkimuksen tuloksia, joiden mukaan eritoten pääoman lisäämisellä ja työn fyysisten olosuhteiden tasolla on merkitystä tuottavuuteen. Koko raportti ja tarkemmat tulokset ovat luettavissa raportista tämän linkin kautta.
Tekesin Tuomo Alasoini tarkasteli tuottavuuden syntyä asiaa eri näkökulmista ja professori Juha Siltala loi näkymää asiaan psykohistorioitsijan osaamisella.
Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä -tutkimushanke
Omassa alustuksessani kävin läpi tutkimuksen asetelman, jossa selvitämme teollisuuden toimialalla strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) käytänteiden yhteyttä yritysten taloudelliseen tuottavuuteen – mikä on johtamisen merkitys tuottavuudelle? Alustus on nähtävissä tilaisuuden koosteessa kohdasta 8:25min alkaen.
Timo Kuosmanen puolestaan esitteli tuottavuuden laskentamalleja ja niiden menetelmällisiä haasteita. Kuosmanen totesi tuottavuuden olevan pelkistetysti tuotoksen määrän ja panosten suhde (tuotoksen määrä, y / panoskäyttö, x).
TSR:n tukemassa hankkeessa selvitämme siis SHJ:n johtamiskäytänteiden yhteyttä tuottavuuteen. Kuosmanen totesi, että SHJ:ssä mallinnettu henkilöstöjohtamisen mittari voidaan lisätä tuottavuutta analysoivaan regressiomalliin panostekijäksi, tuotantofunktioon vaikuttavaksi tekijäksi, tai tuottavuuden jakaumaan vaikuttavaksi tekijäksi. Ensi keväänä tehtävä analyysi tulee osoittamaan johtamisen merkityksen. Kuosmasen esitys videotallenteen kohdasta 17:40min alkaen.
Tekesin Tuomo Alasoini hahmotti tuottavuuden kasvumekanismeja
Tuomo Alasoini aloitti alustuksena tarkastelemalla organisaatiotason mahdollisia tuottavuuden kasvumekanismeja, joista tiivistelmä kuvassa 1.
TSR:n tilaisuudessa asiantuntijat linjasivat tuottavuuden kasvua
Työsuojelurahasto olin kutsunut tilaisuuteen (linkki ) useita asiantuntijoita tarkastelemaan tuottavuutta. Itse pääsin yhdessä Aalto yliopiston professori Timo Kuosmasen kanssa esittelemään meneillään olevaa tutkimushankettamme Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä.
Professori Guy Ahosen sijaisena esittelin Pohjoismaisen tuottavuustutkimuksen tuloksia, joiden mukaan eritoten pääoman lisäämisellä ja työn fyysisten olosuhteiden tasolla on merkitystä tuottavuuteen. Koko raportti ja tarkemmat tulokset ovat luettavissa raportista tämän linkin kautta.
Tekesin Tuomo Alasoini tarkasteli tuottavuuden syntyä asiaa eri näkökulmista ja professori Juha Siltala loi näkymää asiaan psykohistorioitsijan osaamisella.
Johtaminen ja tuottavuus - Henkilöstön johtaminen menestystekijänä -tutkimushanke
Omassa alustuksessani kävin läpi tutkimuksen asetelman, jossa selvitämme teollisuuden toimialalla strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) käytänteiden yhteyttä yritysten taloudelliseen tuottavuuteen – mikä on johtamisen merkitys tuottavuudelle? Alustus on nähtävissä tilaisuuden koosteessa kohdasta 8:25min alkaen.
Timo Kuosmanen puolestaan esitteli tuottavuuden laskentamalleja ja niiden menetelmällisiä haasteita. Kuosmanen totesi tuottavuuden olevan pelkistetysti tuotoksen määrän ja panosten suhde (tuotoksen määrä, y / panoskäyttö, x).
TSR:n tukemassa hankkeessa selvitämme siis SHJ:n johtamiskäytänteiden yhteyttä tuottavuuteen. Kuosmanen totesi, että SHJ:ssä mallinnettu henkilöstöjohtamisen mittari voidaan lisätä tuottavuutta analysoivaan regressiomalliin panostekijäksi, tuotantofunktioon vaikuttavaksi tekijäksi, tai tuottavuuden jakaumaan vaikuttavaksi tekijäksi. Ensi keväänä tehtävä analyysi tulee osoittamaan johtamisen merkityksen. Kuosmasen esitys videotallenteen kohdasta 17:40min alkaen.
Tekesin Tuomo Alasoini hahmotti tuottavuuden kasvumekanismeja
Tuomo Alasoini aloitti alustuksena tarkastelemalla organisaatiotason mahdollisia tuottavuuden kasvumekanismeja, joista tiivistelmä kuvassa 1.
Kuva 1. Tuottavuuden kasvupotentiaali organisaatiotasolla Tuomo Alasoinin mukaan.
Alasoinin hahmotelma tuottavuuden kasvupotentiaalista lähti ”kiky-ajattelusta” ja päätyi uuden osaamisen kautta tuotettaviin fiksumpiin ratkaisuihin / tuotteisiin. Kaikki tietävät ”kiky-ajattelun” olevan meneillään, samoin lean-ajattelulla on paljon toteuttajia. Lisäksi uusia tuotteita kehitetään kovasti ja varmaan osa yrityksistä etsii ihan uusille tuotteille ihan uusia markkinoita.
Itse koen Alasoinin ketjutuksen myös sopivan yrityskohtaiseen kehittämiseen, toki siten, että ”kikystä” ja leanista edetään nopeasti kolmanteen ja mahdollisuuksien mukaan neljänteen vaiheeseen. Lisäksi ole sitä mieltä, että eri vaiheiden toteuttaminen on mitä suurimmassa määrin johtamis- ja johtajuuskysymys:
”Kiky” menee autoritaarisella johtamisella, leanissa tarvitaan jo paljon osallistavaa johtajuutta. Uusien tuotteiden, osaamisen ja niiden kautta uusien markkinoiden valtaaminen edellyttää sekä tavoitteellista johtamista: päätöksiä, tavoitteita, roolitusta, ajantasaista seurantaa että osallistavaa, jopa itseohjautuvaa johtajuutta. Alasoinin alustus on kokonaisuudessaan katsottavissa tilaisuuden videossa kohdasta 41:00 min.
Juha Siltala loi psykohistoriallisen katsauksen tuottavuuteen
Professori Juha Siltala tarkasteli tuottavuutta sekä historiallisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Historiassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka tuottavuuden kasvu perustui pitkälti teollistumiseen ja siinä halvan energian ja työvoiman bulkkistrategiaan. Tuon jälkeen on siirrytty työntekijöitä korostavaan laatustrategiaan, jossa on merkityksellistä työn sisältö ja työhän vaikuttamisen mahdollisuus. Siltalan laaja esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä tilaisuuden videon kohdasta 51:00 min alkaen.
Tuottavuuden tilanne juuri nyt – Helsingin Sanomat ja Tilastokeskus kertovat
Helsingin Sanomat esittää tänään 2.12.2017 Tilastokeskuksen tuottavuustilasto, jonka mukaan tuottavuus Suomessa kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Hesarin artikkelissa (linkki) Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tulkitsee tilannetta seuraavasti: ”Jos katsotaan tehtyjä työtunteja, ne eivät ole kasvaneet juuri lainkaan. Toisin sanoen talouskasvu tulee hyvin laajasti työn tuottavuuden kasvusta.”
Alasoinin hahmotelma tuottavuuden kasvupotentiaalista lähti ”kiky-ajattelusta” ja päätyi uuden osaamisen kautta tuotettaviin fiksumpiin ratkaisuihin / tuotteisiin. Kaikki tietävät ”kiky-ajattelun” olevan meneillään, samoin lean-ajattelulla on paljon toteuttajia. Lisäksi uusia tuotteita kehitetään kovasti ja varmaan osa yrityksistä etsii ihan uusille tuotteille ihan uusia markkinoita.
Itse koen Alasoinin ketjutuksen myös sopivan yrityskohtaiseen kehittämiseen, toki siten, että ”kikystä” ja leanista edetään nopeasti kolmanteen ja mahdollisuuksien mukaan neljänteen vaiheeseen. Lisäksi ole sitä mieltä, että eri vaiheiden toteuttaminen on mitä suurimmassa määrin johtamis- ja johtajuuskysymys:
”Kiky” menee autoritaarisella johtamisella, leanissa tarvitaan jo paljon osallistavaa johtajuutta. Uusien tuotteiden, osaamisen ja niiden kautta uusien markkinoiden valtaaminen edellyttää sekä tavoitteellista johtamista: päätöksiä, tavoitteita, roolitusta, ajantasaista seurantaa että osallistavaa, jopa itseohjautuvaa johtajuutta. Alasoinin alustus on kokonaisuudessaan katsottavissa tilaisuuden videossa kohdasta 41:00 min.
Juha Siltala loi psykohistoriallisen katsauksen tuottavuuteen
Professori Juha Siltala tarkasteli tuottavuutta sekä historiallisesta että sosiaalisesta näkökulmasta. Historiassa aina 1990-luvun puoliväliin saakka tuottavuuden kasvu perustui pitkälti teollistumiseen ja siinä halvan energian ja työvoiman bulkkistrategiaan. Tuon jälkeen on siirrytty työntekijöitä korostavaan laatustrategiaan, jossa on merkityksellistä työn sisältö ja työhän vaikuttamisen mahdollisuus. Siltalan laaja esitys on kokonaisuudessaan nähtävissä tilaisuuden videon kohdasta 51:00 min alkaen.
Tuottavuuden tilanne juuri nyt – Helsingin Sanomat ja Tilastokeskus kertovat
Helsingin Sanomat esittää tänään 2.12.2017 Tilastokeskuksen tuottavuustilasto, jonka mukaan tuottavuus Suomessa kasvaa kolmatta vuotta peräkkäin. Hesarin artikkelissa (linkki) Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju tulkitsee tilannetta seuraavasti: ”Jos katsotaan tehtyjä työtunteja, ne eivät ole kasvaneet juuri lainkaan. Toisin sanoen talouskasvu tulee hyvin laajasti työn tuottavuuden kasvusta.”
Kuva 2. Suomalaisen työn tuottavuus 2010-2017.
Kuvan 2 mukaan tuottavuus on kasvanut ja tulkintojen mukaan nimenomaan työn tuottavuuden kautta. Kangasharju toteaa kone- ja laiteinvestointien kasvun olevan merkki myös kohta kasvasta työvoiman tarpeesta, tämä vähentää työttömyyttä ja sen kautta lisää hyvinvointia Suomessa.
Tuottavuus kasvaa ihmisistä – johtamisen ketju koostaa asian yritystasolla
Tuottavuusloikkaa ja kilpailukykyä -tilaisuus päättyi alustajien paneeliin, jossa varsin yksimielisesti vastailtiin tilaisuuden juontajan TSR:n Mikael Saarisen ja asiantuntevan yleisön kysymyksiin. Paneelin keskustelu on kokonaisuudessaan kuultavissa tallenteen kohdasta 1.06:00 alkaen.
Koko tilaisuudessa ja myös paneelissa tuottavuutta tarkasteltiin laajasti eri tasoilla – siis lähtien yksittäisestä työntekijästä päätyen globaaliin liiketoimintaan. Itse fokusoin tuottavuuden mielelläni yhden yrityksen tasolla, jokaisen yrityksen toiminnasta koostuu Suomen menestys. Kuvasin kokonaisuutta alustuksessani ja paneelissa johtamisen ketjussa, josta kuva ohessa.
Kuvan 2 mukaan tuottavuus on kasvanut ja tulkintojen mukaan nimenomaan työn tuottavuuden kautta. Kangasharju toteaa kone- ja laiteinvestointien kasvun olevan merkki myös kohta kasvasta työvoiman tarpeesta, tämä vähentää työttömyyttä ja sen kautta lisää hyvinvointia Suomessa.
Tuottavuus kasvaa ihmisistä – johtamisen ketju koostaa asian yritystasolla
Tuottavuusloikkaa ja kilpailukykyä -tilaisuus päättyi alustajien paneeliin, jossa varsin yksimielisesti vastailtiin tilaisuuden juontajan TSR:n Mikael Saarisen ja asiantuntevan yleisön kysymyksiin. Paneelin keskustelu on kokonaisuudessaan kuultavissa tallenteen kohdasta 1.06:00 alkaen.
Koko tilaisuudessa ja myös paneelissa tuottavuutta tarkasteltiin laajasti eri tasoilla – siis lähtien yksittäisestä työntekijästä päätyen globaaliin liiketoimintaan. Itse fokusoin tuottavuuden mielelläni yhden yrityksen tasolla, jokaisen yrityksen toiminnasta koostuu Suomen menestys. Kuvasin kokonaisuutta alustuksessani ja paneelissa johtamisen ketjussa, josta kuva ohessa.
Kuva 3. Johtamisen ketju.
Tuottavuuden kannalta johtamisen ketjun ydin on yrityksen strategian ja asiakastuotosten jatkuva yhteinen tarkastelu. Strategia tehdään asiakkaita varten ja asiakkaat määrittävät joka hetki strategian elinvoimaisuuden. Tähän strategiseen tarkasteluun sisältyy asiakasreaktioiden ohella mm. kilpailutilanteen, teknologian ja yhteiskunnallisen ja globaalin säätelyn seuranta. Tarkastelun tuloksena strategiaa muutetaan ketterästi ja sen mukaan muutetaan tarvittaessa ihmisten johtamisen sisältöjä ja tavoitteita. Asiakastyön menestymisen edellyttämä ihmisten osaaminen saattaa muuttua ajan kuluessa ja siihen tulee reagoida johtamisessa.
Johtamisessa (management) päätetyt tavoitteet viedään eteenpäin esimiesten johtajuuden (leadership) kautta yhdessä henkilöstön kanssa. Johtajuudella tuetaan liiketoiminnan (asiakkaiden) vaatimaa osaamista, buustataan motivaatiota ja sitoutumista ja tuetaan pitkäjänteisesti työkykyä. Asiakasrajapinnassa ihmiset tekevät tuloksen – motivoituneet, osaavat ja työkykyisen ihmiset tekevät parhaan tuloksen.
Tuottavuuden kannalta johtamisen ketjun ydin on yrityksen strategian ja asiakastuotosten jatkuva yhteinen tarkastelu. Strategia tehdään asiakkaita varten ja asiakkaat määrittävät joka hetki strategian elinvoimaisuuden. Tähän strategiseen tarkasteluun sisältyy asiakasreaktioiden ohella mm. kilpailutilanteen, teknologian ja yhteiskunnallisen ja globaalin säätelyn seuranta. Tarkastelun tuloksena strategiaa muutetaan ketterästi ja sen mukaan muutetaan tarvittaessa ihmisten johtamisen sisältöjä ja tavoitteita. Asiakastyön menestymisen edellyttämä ihmisten osaaminen saattaa muuttua ajan kuluessa ja siihen tulee reagoida johtamisessa.
Johtamisessa (management) päätetyt tavoitteet viedään eteenpäin esimiesten johtajuuden (leadership) kautta yhdessä henkilöstön kanssa. Johtajuudella tuetaan liiketoiminnan (asiakkaiden) vaatimaa osaamista, buustataan motivaatiota ja sitoutumista ja tuetaan pitkäjänteisesti työkykyä. Asiakasrajapinnassa ihmiset tekevät tuloksen – motivoituneet, osaavat ja työkykyisen ihmiset tekevät parhaan tuloksen.
Lataa johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tutkimusraportteja TÄSTÄ LINKISTÄ
RSS Feed