Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa olemme tätäkin asiaa kartoittaneet vuosien 2009-14 aikana. Tiimissä mukana kanssani Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi. Tässä blogitekstissä nostan esiin muutamia mielestäni mielenkiintoisia tuloksia.
Taloudellinen tilanne vaikuttaa vain vähän
Vuosien 2009-14 tutkimuksiimme vastanneet organisaatiot ovat arvioineet taloudellisen tilansa viiden vaihtoehdon mukaan, erinomaisesta heikkoon. Tulosten mukaan erinomainen talous on yhteydessä suurempaan terveyden edistämisen aktiivisuuteen. Muissa talousluokissa aktiivisuus oli samaa tasoa.
Kuvassa 1 terveyden edistämisen projektit on luokiteltu kolmeen ryhmään, hyvinvointiin, terveyteen ja päihteiden vähentämiseen liittyviin projekteihin. Näistä yleisimpiä ovat olleet hyvinvoinnin projektit, johon kuuluvat yleisen hyvinvoinnin, liikunnan ja fyysisen kunnon projektit. Terveyden projektien kuuluvat painonhallinta, tuki- ja liikuntaelinten vaivojen vähentämien, henkisen vireyden kehittäminen sekä sydänterveyden edistäminen. Päihdeprojekteja ovat tupakoinnin lopettamisen ja alkoholin käytön vähentämisen projektit.
Johtaminen vaikuttaa enemmän kuin talous
Kuva 1 esitti työnantajan toteuttamien terveyden edistämisen projektien aktiivisuutta. Tämän lisäksi tutkimussarjassa kartoitettiin työterveyshuollon terveyden edistämisen aktiivisuutta (kysymys Työterveyshuolto toteuttaa terveyden edistämistä henkilötasolla tai kurssien kautta, vastausvaihtoehdot ”ei lainkaan”, ”jossain määrin” ja ”riittävästi”). Tein työnantaja ja työterveyshuollon terveyden edistämisen aktiivisuudesta perinteisen nelikentän taulukon 1 muotoon.
Taulukko 1. Työnantajan ja työterveyshuollon terveyden edistämisen projektien aktiivisuuden yhdistelmä.
Kuvan 2 tulokset ovat kiistattomat – tavoitteellisuus ja suunnitelmallisuus nostavat terveyden edistämisen aktiivisuutta! Niistä organisaatioista, joissa kokonaisuudelle ei aseteta tavoitetta eikä tehdä suunnitelmaa, vain 8 % toteuttaa terveyden edistämistä hyvin. Luku tavoitteen ja suunnitelman tehneissä organisaatioissa on 35 %. Tämäkin luku on pieni, mutta tulos osoittaakin johtamisen merkitystä!
Työnantaja ja työterveyshuollon projektien yhdistelmä tuo tulosta
Erittäin mielenkiintoista oli analysoida terveyden edistämisen tuloksellisuutta. Tätä analyysia varten jaottelin organisaatiot kolmeen ryhmään: 1. organisaatiot, joissa toteutettiin työterveyden ja työnantajan projekteja vähän, 2. organisaatiot, joissa toteutettiin joko työterveyden tai työnantajan projekteja aktiivisesti, ja 3. organisaatiot, joissa toteutettiin sekä työterveyden että työnantajan projekteja aktiivisesti. Ja tuloksellisuutta kysyttiin tutkimussarjassa kahdeksan osa-alueen osalta (ilmapiiri, yrityskuva, työkyky, esimiestyö, sairauspoissaolot, sitoutuminen, talous ja osaaminen). Terveyden edistämisen kokonaisuus vaikutti tuloksellisuuteen eniten sairauspoissaolojen, työkyvyn ja sitoutumisen kautta.
Kuvan 3 tulokset ovat erittäin kannustavat sekä työkyvyn että sitoutumisen näkökulmasta. Hienoa on se, että aktiivinen terveyden edistäminen näkyi tulosten kautta sairauspoissaoloissa ja työkyvyssä – sitähän terveyden edistämisellä tavoitellaan. Bonusta on taas se, että projektit tukevat ihmisten sitoutumista – erittäin merkittävä tulos. Sitoutumisen tulosta voisi kutsua jopa päätulokseksi, niin tärkeää se on nykyisin ja eritoten tulevaisuudessa.
Mitä opimme tästä?
Ensimmäinen oppi on selkeä, terveyden edistämisen aktiivisuus on liian pientä suomalaisissa organisaatioissa, vain 18 % hoitaa asian kokonaisvaltaisesti hyvin. Toinen oppi on se, että rahalla aktiivisuus ei kasva, vaan siihen tarvitaan järjestelmällistä johtamista! Ja kolmas oppi on positiivinen, terveyden edistäminen tuo tuloksia sekä työkyvyn että sitoutumisen kautta.
Lataa tutkimus JULKAISUISTANI