OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Sisäinen viestintä hyvinvoinnin tukena

14/11/2015

0 Comments

 
Olemme tutkijaporukalla Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen tehneet Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimuksia vuosina 2009-14. Tutkimussarjassa on kartoitettu muiden asioiden ohessa myös sisäistä viestintää. Tutkimuskyselyssä viestintää kartoitettiin vaihtoehdoilla käytetään – ei käytetä yhdentoista eri viestintämenetelmän suhteen.

Aktiiviset ja passiiviset viestintämenetelmät käytössä

Tutkimussarjan tuloksia voidaan tarkastella aktiivisen ja passiivisen viestinnän menetelmien ryhmissä. Aktiiviseksi viestinnäksi määritetään tässä toimintatavat, jossa ihminen kertoo ihmiselle. Näitä olivat suullinen viestintä yksikköpalavereissa ja koko yrityksen tapahtumissa, aktiivinen viestintä yhdyshenkilöverkoston avulla sekä sosiaalinen media. Passiivisia menetelmiä, joissa siis ihmisten interaktio puuttuu, olivat ilmoitustaulu, sähköposti, intranet, henkilöstölehti, tiedotteet, julisteet ja kampanjaesitteet.
Picture
Kuva 1 Aktiivisen viestinnän menetelmien käyttö eri organisaatiokokoluokissa vuosien 2009-14 aineiston pohjalta.

Kuva 1 osoittaa suullisen viestinnän suuren yleisyyden, eritoten yksikköpalavereissa. Myös koko yrityksen tapahtumissa hyvinvointi oli hyvin esillä. Nämä ovat erittäin positiivisia tuloksia. Yhdyshenkilöverkosto oli sitä yleisempi, mitä suurempi organisaatio oli. Sosiaalisen median käyttöä hyvinvointiin liittyvissä asioissa kartoitettiin vuosina 2012 ja 2014 ja se oli melko pientä – tähän palaan kohta uudelleen.

Passiivisen viestinnän menetelmistä yleisimpiä olivat sähköposti, ilmoitustaulu ja tiedotteet, joita käytti 75 – 90 % organisaatioista. Organisaation koko vaikutti suuresti intranetin, kampanjaesitteiden, julisteiden ja henkilöstölehden käyttöön viestinnässä.

Toimialakohtaiset ero viestinnän menetelmien käytössä olivat melko pieniä. Toimintaympäristöön liittyvät asiat luonnollisesti vaikuttivat viestinnän tapoihin; esim. teollisuudessa käytetään paljon ilmoitustaulua (86 % organisaatioista), kun taas liike-elämän palveluissa se on vähäisempää (47 %). Vastaavasti intranet on yleisempi valtiolla (84 % organisaatioista) ja liike-elämän palveluissa (72 %) ja harvinaisempi rakentamisen toimialalla (34 %).

Viestinnän eri menetelmien käytössä ei ole juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009.-14 aikana. Organisaatioviestinnän perusdigitalisaatio (sähköposti, intranet) oli jo tapahtunut ennen vuotta 2009 ja uusien menetelmien esiintuloa (esim. sosiaalinen media) kartoitettiin 2012 ja 2014 ja se todettiin melko vähäiseksi. Painetun median alasajosta puhutaan paljon, mutta tämän tutkimussarjan mukaan henkilöstölehden yleisyys on pienentynyt vain vähän, vuoden 2009 33 %:sta vuoden 2014 28 %:iin.

Some melko vähän käytössä vuosina 2012 ja 2014

Sosiaalisen median käyttöä hyvinvoinnin edistämisessä kysyttiin vuosina 2012 ja 2014. Perustulos oli se, että somen käyttö oli melko vähäistä, tosin kasvusuunnassa. Kuva 2 kertoo tilanteen eri toimialoilla.
Picture
Kuva 2. Sosiaalisen median käyttö hyvinvointiviestinnässä eri toimialoilla vuosina 2012 ja 2014.

Somen käyttö on kasvanut reippaasti liike-elämän palveluissa, joissa lähes joka kolmas työpaikka hyödynsi somea hyvinvointiviestinnässä vuonna 2014 keväällä. Olettaisin, että trendi siitä alkaen on ollut ylöspäin. Kaupan ja teollisuuden toimialoilla someaktiivisuus lisääntyi myös vuosien 2012 ja 2014 välillä. Muilla toimialoilla tilanne on ollut sen sijaan sama vuosina 2012 ja 2014.

Aktiivinen viestintä aktivoi ihmisiä

Viestinnän hyödyistä keskustellaan paljon ja yleensä viestintää pidetään tärkeänä. Tarkkaa tuloksellisuutta ei voida osoittaa, mutta viestinnän vajeet heijastuvat negatiivisesti organisaation toimintaan. Henkilöstötutkimusten klassikkotulos on ”henkilöstö kokee viestinnän liian vähäiseksi”. Strategisen hyvinvoinnin tutkimussarjan tulosten mukaan tätä väittämä ei ole menetelmien käytöstä kiinni, niin laaja on viestinnän eri menetelmien kirjo.
Viestinnän aktiivisuus – siis monikanavaisuus – osoittautui tärkeäksi ihmisiä aktivoivaksi tekijäksi. Näin voidaan tulkita kuvan 3 tuloksia, jossa siis on yhdistetty eri viestintämenetelmien käyttö liikuntapalvelujen käytön aktiivisuuteen.
Picture
Kuva 3. Sisäisen viestinnän toimintojen käyttämisen yhteys liikunnan taloudellisen tuen käytön aktiivisuuteen.


Kuvan 3 tulkinta on siis selkeä: vasta kolmen viestintämenetelmän käyttö tavoittaa ihmiset ja aktivoi heidät nauttimaan organisaation tarjoamista liikuntaeduista. Vastaavasti täydellinen ”viestihiljaisuus” heijastuu passiivisuuteen liikunnassa(kin).

Yhteenvetoa – mitä opimme tästä?
Muutamia pointteja voidaan nostaa esiin tästä tulosblogista:

  • Viestinnän menetelmät ovat käytössä organisaatioissa melko laajasti.
  • Positiivista on aktiivisten menetelmien (face to face) aktiivinen käyttö.
  • Aktiivinen viestintä aktivoi ihmisiä – mikäs ihme tuo on?
  • Sosiaalisen median käyttö oli vähäistä vuosina 2012 ja 2014 –kasvua on näkyvissä vuonna 2016?
Lataa tutkimus JULKAISUISTANI

0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT