Olemme tutkijaporukalla Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen tehneet Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimuksia vuosina 2009-14. Tutkimussarjassa on kartoitettu muiden asioiden ohessa myös sisäistä viestintää. Tutkimuskyselyssä viestintää kartoitettiin vaihtoehdoilla käytetään – ei käytetä yhdentoista eri viestintämenetelmän suhteen.
Aktiiviset ja passiiviset viestintämenetelmät käytössä
Tutkimussarjan tuloksia voidaan tarkastella aktiivisen ja passiivisen viestinnän menetelmien ryhmissä. Aktiiviseksi viestinnäksi määritetään tässä toimintatavat, jossa ihminen kertoo ihmiselle. Näitä olivat suullinen viestintä yksikköpalavereissa ja koko yrityksen tapahtumissa, aktiivinen viestintä yhdyshenkilöverkoston avulla sekä sosiaalinen media. Passiivisia menetelmiä, joissa siis ihmisten interaktio puuttuu, olivat ilmoitustaulu, sähköposti, intranet, henkilöstölehti, tiedotteet, julisteet ja kampanjaesitteet.
Aktiiviset ja passiiviset viestintämenetelmät käytössä
Tutkimussarjan tuloksia voidaan tarkastella aktiivisen ja passiivisen viestinnän menetelmien ryhmissä. Aktiiviseksi viestinnäksi määritetään tässä toimintatavat, jossa ihminen kertoo ihmiselle. Näitä olivat suullinen viestintä yksikköpalavereissa ja koko yrityksen tapahtumissa, aktiivinen viestintä yhdyshenkilöverkoston avulla sekä sosiaalinen media. Passiivisia menetelmiä, joissa siis ihmisten interaktio puuttuu, olivat ilmoitustaulu, sähköposti, intranet, henkilöstölehti, tiedotteet, julisteet ja kampanjaesitteet.
Kuva 1 Aktiivisen viestinnän menetelmien käyttö eri organisaatiokokoluokissa vuosien 2009-14 aineiston pohjalta.
Kuva 1 osoittaa suullisen viestinnän suuren yleisyyden, eritoten yksikköpalavereissa. Myös koko yrityksen tapahtumissa hyvinvointi oli hyvin esillä. Nämä ovat erittäin positiivisia tuloksia. Yhdyshenkilöverkosto oli sitä yleisempi, mitä suurempi organisaatio oli. Sosiaalisen median käyttöä hyvinvointiin liittyvissä asioissa kartoitettiin vuosina 2012 ja 2014 ja se oli melko pientä – tähän palaan kohta uudelleen.
Passiivisen viestinnän menetelmistä yleisimpiä olivat sähköposti, ilmoitustaulu ja tiedotteet, joita käytti 75 – 90 % organisaatioista. Organisaation koko vaikutti suuresti intranetin, kampanjaesitteiden, julisteiden ja henkilöstölehden käyttöön viestinnässä.
Toimialakohtaiset ero viestinnän menetelmien käytössä olivat melko pieniä. Toimintaympäristöön liittyvät asiat luonnollisesti vaikuttivat viestinnän tapoihin; esim. teollisuudessa käytetään paljon ilmoitustaulua (86 % organisaatioista), kun taas liike-elämän palveluissa se on vähäisempää (47 %). Vastaavasti intranet on yleisempi valtiolla (84 % organisaatioista) ja liike-elämän palveluissa (72 %) ja harvinaisempi rakentamisen toimialalla (34 %).
Viestinnän eri menetelmien käytössä ei ole juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009.-14 aikana. Organisaatioviestinnän perusdigitalisaatio (sähköposti, intranet) oli jo tapahtunut ennen vuotta 2009 ja uusien menetelmien esiintuloa (esim. sosiaalinen media) kartoitettiin 2012 ja 2014 ja se todettiin melko vähäiseksi. Painetun median alasajosta puhutaan paljon, mutta tämän tutkimussarjan mukaan henkilöstölehden yleisyys on pienentynyt vain vähän, vuoden 2009 33 %:sta vuoden 2014 28 %:iin.
Some melko vähän käytössä vuosina 2012 ja 2014
Sosiaalisen median käyttöä hyvinvoinnin edistämisessä kysyttiin vuosina 2012 ja 2014. Perustulos oli se, että somen käyttö oli melko vähäistä, tosin kasvusuunnassa. Kuva 2 kertoo tilanteen eri toimialoilla.
Kuva 1 osoittaa suullisen viestinnän suuren yleisyyden, eritoten yksikköpalavereissa. Myös koko yrityksen tapahtumissa hyvinvointi oli hyvin esillä. Nämä ovat erittäin positiivisia tuloksia. Yhdyshenkilöverkosto oli sitä yleisempi, mitä suurempi organisaatio oli. Sosiaalisen median käyttöä hyvinvointiin liittyvissä asioissa kartoitettiin vuosina 2012 ja 2014 ja se oli melko pientä – tähän palaan kohta uudelleen.
Passiivisen viestinnän menetelmistä yleisimpiä olivat sähköposti, ilmoitustaulu ja tiedotteet, joita käytti 75 – 90 % organisaatioista. Organisaation koko vaikutti suuresti intranetin, kampanjaesitteiden, julisteiden ja henkilöstölehden käyttöön viestinnässä.
Toimialakohtaiset ero viestinnän menetelmien käytössä olivat melko pieniä. Toimintaympäristöön liittyvät asiat luonnollisesti vaikuttivat viestinnän tapoihin; esim. teollisuudessa käytetään paljon ilmoitustaulua (86 % organisaatioista), kun taas liike-elämän palveluissa se on vähäisempää (47 %). Vastaavasti intranet on yleisempi valtiolla (84 % organisaatioista) ja liike-elämän palveluissa (72 %) ja harvinaisempi rakentamisen toimialalla (34 %).
Viestinnän eri menetelmien käytössä ei ole juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009.-14 aikana. Organisaatioviestinnän perusdigitalisaatio (sähköposti, intranet) oli jo tapahtunut ennen vuotta 2009 ja uusien menetelmien esiintuloa (esim. sosiaalinen media) kartoitettiin 2012 ja 2014 ja se todettiin melko vähäiseksi. Painetun median alasajosta puhutaan paljon, mutta tämän tutkimussarjan mukaan henkilöstölehden yleisyys on pienentynyt vain vähän, vuoden 2009 33 %:sta vuoden 2014 28 %:iin.
Some melko vähän käytössä vuosina 2012 ja 2014
Sosiaalisen median käyttöä hyvinvoinnin edistämisessä kysyttiin vuosina 2012 ja 2014. Perustulos oli se, että somen käyttö oli melko vähäistä, tosin kasvusuunnassa. Kuva 2 kertoo tilanteen eri toimialoilla.
Kuva 2. Sosiaalisen median käyttö hyvinvointiviestinnässä eri toimialoilla vuosina 2012 ja 2014.
Somen käyttö on kasvanut reippaasti liike-elämän palveluissa, joissa lähes joka kolmas työpaikka hyödynsi somea hyvinvointiviestinnässä vuonna 2014 keväällä. Olettaisin, että trendi siitä alkaen on ollut ylöspäin. Kaupan ja teollisuuden toimialoilla someaktiivisuus lisääntyi myös vuosien 2012 ja 2014 välillä. Muilla toimialoilla tilanne on ollut sen sijaan sama vuosina 2012 ja 2014.
Aktiivinen viestintä aktivoi ihmisiä
Viestinnän hyödyistä keskustellaan paljon ja yleensä viestintää pidetään tärkeänä. Tarkkaa tuloksellisuutta ei voida osoittaa, mutta viestinnän vajeet heijastuvat negatiivisesti organisaation toimintaan. Henkilöstötutkimusten klassikkotulos on ”henkilöstö kokee viestinnän liian vähäiseksi”. Strategisen hyvinvoinnin tutkimussarjan tulosten mukaan tätä väittämä ei ole menetelmien käytöstä kiinni, niin laaja on viestinnän eri menetelmien kirjo.
Viestinnän aktiivisuus – siis monikanavaisuus – osoittautui tärkeäksi ihmisiä aktivoivaksi tekijäksi. Näin voidaan tulkita kuvan 3 tuloksia, jossa siis on yhdistetty eri viestintämenetelmien käyttö liikuntapalvelujen käytön aktiivisuuteen.
Somen käyttö on kasvanut reippaasti liike-elämän palveluissa, joissa lähes joka kolmas työpaikka hyödynsi somea hyvinvointiviestinnässä vuonna 2014 keväällä. Olettaisin, että trendi siitä alkaen on ollut ylöspäin. Kaupan ja teollisuuden toimialoilla someaktiivisuus lisääntyi myös vuosien 2012 ja 2014 välillä. Muilla toimialoilla tilanne on ollut sen sijaan sama vuosina 2012 ja 2014.
Aktiivinen viestintä aktivoi ihmisiä
Viestinnän hyödyistä keskustellaan paljon ja yleensä viestintää pidetään tärkeänä. Tarkkaa tuloksellisuutta ei voida osoittaa, mutta viestinnän vajeet heijastuvat negatiivisesti organisaation toimintaan. Henkilöstötutkimusten klassikkotulos on ”henkilöstö kokee viestinnän liian vähäiseksi”. Strategisen hyvinvoinnin tutkimussarjan tulosten mukaan tätä väittämä ei ole menetelmien käytöstä kiinni, niin laaja on viestinnän eri menetelmien kirjo.
Viestinnän aktiivisuus – siis monikanavaisuus – osoittautui tärkeäksi ihmisiä aktivoivaksi tekijäksi. Näin voidaan tulkita kuvan 3 tuloksia, jossa siis on yhdistetty eri viestintämenetelmien käyttö liikuntapalvelujen käytön aktiivisuuteen.
Kuva 3. Sisäisen viestinnän toimintojen käyttämisen yhteys liikunnan taloudellisen tuen käytön aktiivisuuteen.
Kuvan 3 tulkinta on siis selkeä: vasta kolmen viestintämenetelmän käyttö tavoittaa ihmiset ja aktivoi heidät nauttimaan organisaation tarjoamista liikuntaeduista. Vastaavasti täydellinen ”viestihiljaisuus” heijastuu passiivisuuteen liikunnassa(kin).
Yhteenvetoa – mitä opimme tästä?
Muutamia pointteja voidaan nostaa esiin tästä tulosblogista:
Kuvan 3 tulkinta on siis selkeä: vasta kolmen viestintämenetelmän käyttö tavoittaa ihmiset ja aktivoi heidät nauttimaan organisaation tarjoamista liikuntaeduista. Vastaavasti täydellinen ”viestihiljaisuus” heijastuu passiivisuuteen liikunnassa(kin).
Yhteenvetoa – mitä opimme tästä?
Muutamia pointteja voidaan nostaa esiin tästä tulosblogista:
- Viestinnän menetelmät ovat käytössä organisaatioissa melko laajasti.
- Positiivista on aktiivisten menetelmien (face to face) aktiivinen käyttö.
- Aktiivinen viestintä aktivoi ihmisiä – mikäs ihme tuo on?
- Sosiaalisen median käyttö oli vähäistä vuosina 2012 ja 2014 –kasvua on näkyvissä vuonna 2016?
RSS Feed
