Viime torstaina (24.1.2019) julkaistiin Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus. Julkkareissa oli iso joukko asiantuntijoita ja median edustajia – ja niinpä tietous tutkimuksen tuloksista on levinnyt hyvin. Kiitos kaikille somettajille – teillä on iso merkitys tärkeän tiedon levittämisessä. Ja tietysti somessa olen kohdannut myös varsin aiheellisen kysymyksen – mistä se 9.4 mrd€:n kasvupotentiaali johtamisen kehittymiselle oikein tulee? Siihen annan vastauksen nyt.
Kiitos kuuluu koko joukkueelle!
Ensi taustoja tutkimuksen tekemiselle. Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 oli yhdeksäs tutkimus yhdeksän vuoden aikana, mitä olen päässyt tekemään tiimini kanssa. Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi ovat luoneet minulle tiedollisen ja henkisen kivijalan tämän yhdeksän vuoden aikana, he ovat paitsi tukeneet, myös välillä hillinneet intoani. Nämä yhdeksän tutkimuksen raportit voi ladata sivultani
Kiitos kuuluu koko joukkueelle!
Ensi taustoja tutkimuksen tekemiselle. Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 oli yhdeksäs tutkimus yhdeksän vuoden aikana, mitä olen päässyt tekemään tiimini kanssa. Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi ovat luoneet minulle tiedollisen ja henkisen kivijalan tämän yhdeksän vuoden aikana, he ovat paitsi tukeneet, myös välillä hillinneet intoani. Nämä yhdeksän tutkimuksen raportit voi ladata sivultani
Tässä koko jengi julkkareissa, istumassa Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen, takana Ossi Aura ja Tomi Hussi.
Johtaminen jakaantuu kolmeen tasoon
Yksi tutkimuksemme päätuloksista oli se, että johtaminen jakaantuu kolmeen tasoon – niin johtamisen kuin talouden suhteen. Hyvä johtaminen heijastuu kannattavuuteen 3,0 %-yksikköä parempana käyttökatteena, heikko taas aiheuttaa 2,4 %-yksikön laskun käyttökatteeseen. Nämä prosentit on laskettu suhteessa jokaisen yrityksen kilpailijoihin, tieteellisemmin ilmaistuna ”käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin %-yksikkönä”.
Johtaminen jakaantuu kolmeen tasoon
Yksi tutkimuksemme päätuloksista oli se, että johtaminen jakaantuu kolmeen tasoon – niin johtamisen kuin talouden suhteen. Hyvä johtaminen heijastuu kannattavuuteen 3,0 %-yksikköä parempana käyttökatteena, heikko taas aiheuttaa 2,4 %-yksikön laskun käyttökatteeseen. Nämä prosentit on laskettu suhteessa jokaisen yrityksen kilpailijoihin, tieteellisemmin ilmaistuna ”käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin %-yksikkönä”.
Tästä päätuloksesta laskimme johtamisen kehittymiselle taloudellisen kasvupotentiaalin – ja tässä laskelmassa yksi %-yksikkö on paljon rahaa!
Kasvupotentiaalin kaksi laskutapaa – yleinen ja tarkkaJohtamisen kehittyminen ja kannattavuuden kasvu – se oli siis laskennan kohde. Pohjana oli oheisen kuvan 4 (Tutkimuksen päätulokset raportin sivulta 10) lähtökohta ja jokaisen yrityksen kehittyminen parhaiden yritysten tasolle. Siis sekä alimman johtamistason että keskitason yritykset kehittyvät parhaiden tasolle – se on kova, mutta periaatteessa täysin realistinen tavoite. Laskelmassa parhaiden tavoitteena oli säilyttää nykyinen hyvä tila!
Laskin kehittymispotentiaalin kahdella tavalla – ensin koko yrityskunnan liikevaihdon ja tutkimuksemme käyttökateprosenttien avulla ja päädyin 9,4 mrd€:n kasvuun. Tämä tulos on esitetty Tutkimuksen laajassa tulosraportissa sivulla 105.
Yleisen laskennan jälkeen etenin toimialakohtaiseen laskentaan, jossa hyödynsin Tilastokeskuksen uusimpia tilinpäätöstilastoja vuodelta 2017. Ne löytyvät muuten tältä sivulta – mielenkiintoinen sivusto muutenkin!
Toimialakohtaisen laskennan ensimmäinen askel oli suhteuttaa tutkimuksemme tulokset kunkin toimialan käyttökatetasoon. Tutkimuksessa olleiden yritysten käyttökatteiden keskiarvo oli 8,5 % ja kuvan 4 esittämien tasoluokkien käyttökatteidenkeskiarvot siten alatasolla 6,1 %, keskitasolla 9,9 % ja ylätasolla 11,5 %. Nämä luvut suhteutettiin eri toimialojen käyttökatetasoon ja niin esimerkiksi kaupan alalla päädyttiin alatasolla 2,8 %, keskitasolla 4,6 % ja ylätasolla 5,3 %:iin, kun alan käyttökatteiden keskiarvo oli 3,9 %. Vastaavasi rakentamisen toimialalla luvut olivat samat, kuin tutkimuksessa keskimäärin, alan käyttökateprosenttien keskiarvo oli 8,5 %. Informaation ja viestinnän toimialalla luvut ja niiden erot olivat selkeästi suuremmat, olihan alan KK%:n keskiarvo 17,8%, jolloin skenaariolaskelman KK%:t olivat alatasolla 12,8 %, keskitasolla 21,0 % ja ylätasolla 24,2 %.
Paljon numeroita, mutta periaate oli se, että tutkimusyritysten johtamistasojen käyttökatteet suhteutettiin kunkin toimialan käyttökatetasoon. Näillä laskenta suoritettiin – tarkemmat luvut alla taulukoissa. Yksi oleellinen elementti toimialakohtaisessa laskennassa on kunkin toimialan suuruus. Kun teollisuuden ja kaupan toimialojen koko liikevaihto oli huikea - 137 ja 119 mrd€, oli se IT-alalla 21 ja majoitus- ja ravitsemusalalla 7 mrd€ vuodessa. Tällöin kaupan alan pieni prosentuaalinen kasvu oli euroina suurempi kuin suurten prosenttien IT-alan – 1,3 vs 1,1 mrd€. Vertailun vuoksi MARA-alan 7 miljardin kasvupotentiaali on 143 M€ vuodessa.
Tarkat taulukot kertovat kasvupotentiaalin!
Seuraavat taulukot kuvaavat luonnettani tutkijana – haluan kertoa kaikki löydökset avoimesti. Tunnustan toki, että oheiset taulukot ovat raskasta luettavaa, mutta näin toimialakohtainen laskenta eteni.
Taulukko 1. Toimialojen liikevaihto 2017 ja johtamisen tasoluokkien lasketut käyttökateprosentit.
Kasvupotentiaalin kaksi laskutapaa – yleinen ja tarkkaJohtamisen kehittyminen ja kannattavuuden kasvu – se oli siis laskennan kohde. Pohjana oli oheisen kuvan 4 (Tutkimuksen päätulokset raportin sivulta 10) lähtökohta ja jokaisen yrityksen kehittyminen parhaiden yritysten tasolle. Siis sekä alimman johtamistason että keskitason yritykset kehittyvät parhaiden tasolle – se on kova, mutta periaatteessa täysin realistinen tavoite. Laskelmassa parhaiden tavoitteena oli säilyttää nykyinen hyvä tila!
Laskin kehittymispotentiaalin kahdella tavalla – ensin koko yrityskunnan liikevaihdon ja tutkimuksemme käyttökateprosenttien avulla ja päädyin 9,4 mrd€:n kasvuun. Tämä tulos on esitetty Tutkimuksen laajassa tulosraportissa sivulla 105.
Yleisen laskennan jälkeen etenin toimialakohtaiseen laskentaan, jossa hyödynsin Tilastokeskuksen uusimpia tilinpäätöstilastoja vuodelta 2017. Ne löytyvät muuten tältä sivulta – mielenkiintoinen sivusto muutenkin!
Toimialakohtaisen laskennan ensimmäinen askel oli suhteuttaa tutkimuksemme tulokset kunkin toimialan käyttökatetasoon. Tutkimuksessa olleiden yritysten käyttökatteiden keskiarvo oli 8,5 % ja kuvan 4 esittämien tasoluokkien käyttökatteidenkeskiarvot siten alatasolla 6,1 %, keskitasolla 9,9 % ja ylätasolla 11,5 %. Nämä luvut suhteutettiin eri toimialojen käyttökatetasoon ja niin esimerkiksi kaupan alalla päädyttiin alatasolla 2,8 %, keskitasolla 4,6 % ja ylätasolla 5,3 %:iin, kun alan käyttökatteiden keskiarvo oli 3,9 %. Vastaavasi rakentamisen toimialalla luvut olivat samat, kuin tutkimuksessa keskimäärin, alan käyttökateprosenttien keskiarvo oli 8,5 %. Informaation ja viestinnän toimialalla luvut ja niiden erot olivat selkeästi suuremmat, olihan alan KK%:n keskiarvo 17,8%, jolloin skenaariolaskelman KK%:t olivat alatasolla 12,8 %, keskitasolla 21,0 % ja ylätasolla 24,2 %.
Paljon numeroita, mutta periaate oli se, että tutkimusyritysten johtamistasojen käyttökatteet suhteutettiin kunkin toimialan käyttökatetasoon. Näillä laskenta suoritettiin – tarkemmat luvut alla taulukoissa. Yksi oleellinen elementti toimialakohtaisessa laskennassa on kunkin toimialan suuruus. Kun teollisuuden ja kaupan toimialojen koko liikevaihto oli huikea - 137 ja 119 mrd€, oli se IT-alalla 21 ja majoitus- ja ravitsemusalalla 7 mrd€ vuodessa. Tällöin kaupan alan pieni prosentuaalinen kasvu oli euroina suurempi kuin suurten prosenttien IT-alan – 1,3 vs 1,1 mrd€. Vertailun vuoksi MARA-alan 7 miljardin kasvupotentiaali on 143 M€ vuodessa.
Tarkat taulukot kertovat kasvupotentiaalin!
Seuraavat taulukot kuvaavat luonnettani tutkijana – haluan kertoa kaikki löydökset avoimesti. Tunnustan toki, että oheiset taulukot ovat raskasta luettavaa, mutta näin toimialakohtainen laskenta eteni.
Taulukko 1. Toimialojen liikevaihto 2017 ja johtamisen tasoluokkien lasketut käyttökateprosentit.
Taulukon mukaan voidaan laskea kunkin toimialan käyttökateprosentin arvo, kun otetaan huomioon alan koko liikevaihto. Näin laskettuna teollisuuden ja kaupan alan yksi käyttökateprosentti vastaavat 1,4 ja 1,2 miljardia euroa, kun yhden KK%:n arvo IT-alalla on 0,22 ja MARA-alalla 0,07mrd€. Mielenkiintoista liiketoiminnan arvon ja laajuuden yhdistelmää.
Toinen taulukko esittää toimialojen nykyiset ja potentiaaliset käyttökate-eurot johtamisen eri tasoluokissa.
Taulukko 2. Toimialojen käyttökate-eurot johtamisen tasoluokissa nyt ja kasvuskenaariossa.
Toinen taulukko esittää toimialojen nykyiset ja potentiaaliset käyttökate-eurot johtamisen eri tasoluokissa.
Taulukko 2. Toimialojen käyttökate-eurot johtamisen tasoluokissa nyt ja kasvuskenaariossa.
Taulukon esittämien käyttökatteiden kasvu on 9,4 mrd€ - siis sama, kuin yleisellä laskelmalla saatu – tilastolliset keskiarvot siis toimivat tässä kokonaisuudessa.
Miten 9,4 mrd€ saadaan?
Olen kahdella tavalla esittänyt suuren kasvupotentiaalin johtamisen kehittymisen kautta – 9,4 mrd€ sieltä tulee summaksi. Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, miten se saavutetaan? Sehän se tässä se varsinainen asian pihvi on!
Vastaus on yksinkertaisuudessaan selkeä: johtamalla paremmin! Johtaminen (management) tarkoittaa tässä yhteydessä johdon päätöksiä, joista esitän tässä muutamia.
Melkoisen suuria eroja – ja melkoisen selkeitä asioita. Päätöksiä, päätöksiä ja päätöksiä! Kysymys kuuluukin: miten yritykset saadaan tekemään nämä päätökset. Tai miten toimitusjohtajat saadaan tekemään nämä päätökset lienee oikeampi kysymys.
Ketä tämä kiinnostaisi?
Oikea vastaus on tietysti jokaista yritystä ja toimitusjohtajaa kerrallaan! Mutta kuka häntä voisi kannustaa? Liiketoiminnan konsultit ja muut yritysjohtoa auttavat tahot ovat aktiivisia toimijoita ja toivon, että näistä tutkimustuloksista olisi heille hyötyä.
Mutta entäs EK, Suomen Yrittäjät, Kauppakamarit, Työministeriö tai valtionvarainministeriö? Halukkaiden ilmoituksia otetaan vastaan!
Miten 9,4 mrd€ saadaan?
Olen kahdella tavalla esittänyt suuren kasvupotentiaalin johtamisen kehittymisen kautta – 9,4 mrd€ sieltä tulee summaksi. Mielenkiintoinen kysymys on tietenkin se, miten se saavutetaan? Sehän se tässä se varsinainen asian pihvi on!
Vastaus on yksinkertaisuudessaan selkeä: johtamalla paremmin! Johtaminen (management) tarkoittaa tässä yhteydessä johdon päätöksiä, joista esitän tässä muutamia.
- johto on päättänyt tavoitteet henkilöstötuottavuudelle – alataso 0 %, keskitaso 16 %, ylätaso 59 % yrityksistä
- esimiehille päätetty vastuu alaisten henkilöstötuottavuuden johtamisessa – alataso 6 %, keskitaso 25 %, ylätaso 94 % yrityksistä
- johto on päättänyt ottaa ihmisten kyvykkyydet osaksi strategiatyötä ”paljon” – alataso 0 %, keskitaso 16 %, ylätaso 26 % yrityksistä
- osaamisesta raportoidaan jokaisessa johtoryhmän kokouksessa – alataso 29 %, keskitaso 35 %, ylätaso 53 % yrityksistä
Melkoisen suuria eroja – ja melkoisen selkeitä asioita. Päätöksiä, päätöksiä ja päätöksiä! Kysymys kuuluukin: miten yritykset saadaan tekemään nämä päätökset. Tai miten toimitusjohtajat saadaan tekemään nämä päätökset lienee oikeampi kysymys.
Ketä tämä kiinnostaisi?
Oikea vastaus on tietysti jokaista yritystä ja toimitusjohtajaa kerrallaan! Mutta kuka häntä voisi kannustaa? Liiketoiminnan konsultit ja muut yritysjohtoa auttavat tahot ovat aktiivisia toimijoita ja toivon, että näistä tutkimustuloksista olisi heille hyötyä.
Mutta entäs EK, Suomen Yrittäjät, Kauppakamarit, Työministeriö tai valtionvarainministeriö? Halukkaiden ilmoituksia otetaan vastaan!
RSS Feed