Vuonna 1949 perustettiin valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Klaus Wariksen aloitteesta liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä, LJT. Perustavaan kokoukseen osallistui 12 yritysjohtajaa, julkisen sektorin tai osuustoiminnan johtajia ei silloin mukaan otettu. Nykyään Boardmanin osana oleva LJT toimii yhdyssiteenä ja verkostojen vahvistajana liikkeenjohtajien, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.
70 v juhlaseminaari 5.9.2019
Eilen 5.9.2019 pidettiin LJT:n 70 v juhlaseminaari Dipolissa lähes 200 osallistujan voimin. Ryhmän historiaa kartoittivat LJT:n puheenjohtaja Kari Kasanen avauspuheessaan sekä vuodesta 1978 alkaen LJT:n jäsenenä ollut Algol Oy:n entinen toimitusjohtaja Magnus Bargum. Ryhmän historian kaarta symboloi se, että Bargumin isä oli yksi kahdestatoista LJT:n perustajista.
70 v juhlaseminaari 5.9.2019
Eilen 5.9.2019 pidettiin LJT:n 70 v juhlaseminaari Dipolissa lähes 200 osallistujan voimin. Ryhmän historiaa kartoittivat LJT:n puheenjohtaja Kari Kasanen avauspuheessaan sekä vuodesta 1978 alkaen LJT:n jäsenenä ollut Algol Oy:n entinen toimitusjohtaja Magnus Bargum. Ryhmän historian kaarta symboloi se, että Bargumin isä oli yksi kahdestatoista LJT:n perustajista.
Seminaarin moderaattorina toimi professori Liisa Välikangas ja esiintyjäkaarti oli huippuluokkaa. Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, F-Securen ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Millenial Boardin Robert Torvelainen, Hankenin johtamisen professori Janne Tienari, aTalent Recruiting Oyn toimitusjohtaja Niklas Huotari, sekä Annu Nieminen, joka on The Upright Projectin Founder & CEO.
Muutamia nostoja loistavasta seminaarista
Juhlaseminaarin runsaan kahden tunnin ja seitsemän esityksen ilotulistus vaatii minulta vielä sulattelua – sen verran tiukkaa asiaa saatiin kuulla. Rohkenen kuitenkin nostaa esiin seminaarin parhaita paloja.
Risto Siilasmaa – kysy oikeat kysymykset!
Risto Siilasmaa puhui johtamisvaatimusten muutoksesta ja tekoälystä johdon tukena. Esityksen pääviestejä oli kaksi:
1. Jokaisen tulee osata tekoälyn ja koneoppimisen perusteet. Tämä mahdollistaa toisen pääviestin toteutumisen:
2. Kysy oikeat kysymykset. Näin yrityksen on mahdollista hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista.
Luonnollista on, että näiden osaamisten rinnalla yrityksellä on oltava dataa, datan keruun systeemi ja liiketoimintaa tukeva datastrategia.
Muutamia nostoja loistavasta seminaarista
Juhlaseminaarin runsaan kahden tunnin ja seitsemän esityksen ilotulistus vaatii minulta vielä sulattelua – sen verran tiukkaa asiaa saatiin kuulla. Rohkenen kuitenkin nostaa esiin seminaarin parhaita paloja.
Risto Siilasmaa – kysy oikeat kysymykset!
Risto Siilasmaa puhui johtamisvaatimusten muutoksesta ja tekoälystä johdon tukena. Esityksen pääviestejä oli kaksi:
1. Jokaisen tulee osata tekoälyn ja koneoppimisen perusteet. Tämä mahdollistaa toisen pääviestin toteutumisen:
2. Kysy oikeat kysymykset. Näin yrityksen on mahdollista hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista.
Luonnollista on, että näiden osaamisten rinnalla yrityksellä on oltava dataa, datan keruun systeemi ja liiketoimintaa tukeva datastrategia.
Sirpa Pietikäinen – osaoptimointi ei enää riitä
Kokenut ympäristöpoliitikko Sirpa Pietikäinen tykitti puolessa tunnissa valtavan määrät faktaa maapallon nykytilasta ja tulevaisuuden uhkakuvista. Oma ymmärrykseni tulkitsi hänen viestiään siten, että osaoptimoinnin aika on ohi – se ei enää riitä luonnonvarojen pelastamiseen. Huimimmillaan kyse on siitä, että nykyiset tuotteet / palvelut on pystyttävä tuottamaan kymmenesosalla nykyisistä resursseista.
Janne Tienari – tulevaisuuden johtamisen ydin on ihminen
Tienarin visio tulevaisuuden johtamisesta oli selkeä: ihmisläheisyyden tärkeys. Ihmiset haluavat työssään jo nyt vapautta ja selkeyttä ja tämä on tulevaisuudessa ”uusi musta”. Johtajilta tämä edellyttää nykyisen johtamisosaamisen lisäksi kykyä kohdata ja tukea ihmisiä. Tienari puhui osuvasti kolmen kielitaidon vaatimuksesta: johtaja on osattava puhua numeroita, teknologiaa ja ”ihmiskieltä”.
Oheisen pelkistyksen lisäksi Tienari hahmotti tulevaisuuden johtamisen kompleksista pelikenttää, jossa korostuvat teknologisoituminen, ekologisoituminen, finanssivetoisuus, medialisoituminen ja näiden keskellä monikulttuuristuminen. Johtamisen ammatilliset osaamisvaatimukset ovat tulevaisuudessa todella kovat!
Niklas Huotari tuki Tienarin näkemystä nuorena, nuorten ihmisten johtajana. Hän toi esiin kolme ilmiötä nuorten johtamisessa: individualismin nousu, ihmisen johtaminen datan keskellä, sekä merkityksellisen liikkeen tuoman kilpailuedun.
Kokenut ympäristöpoliitikko Sirpa Pietikäinen tykitti puolessa tunnissa valtavan määrät faktaa maapallon nykytilasta ja tulevaisuuden uhkakuvista. Oma ymmärrykseni tulkitsi hänen viestiään siten, että osaoptimoinnin aika on ohi – se ei enää riitä luonnonvarojen pelastamiseen. Huimimmillaan kyse on siitä, että nykyiset tuotteet / palvelut on pystyttävä tuottamaan kymmenesosalla nykyisistä resursseista.
Janne Tienari – tulevaisuuden johtamisen ydin on ihminen
Tienarin visio tulevaisuuden johtamisesta oli selkeä: ihmisläheisyyden tärkeys. Ihmiset haluavat työssään jo nyt vapautta ja selkeyttä ja tämä on tulevaisuudessa ”uusi musta”. Johtajilta tämä edellyttää nykyisen johtamisosaamisen lisäksi kykyä kohdata ja tukea ihmisiä. Tienari puhui osuvasti kolmen kielitaidon vaatimuksesta: johtaja on osattava puhua numeroita, teknologiaa ja ”ihmiskieltä”.
Oheisen pelkistyksen lisäksi Tienari hahmotti tulevaisuuden johtamisen kompleksista pelikenttää, jossa korostuvat teknologisoituminen, ekologisoituminen, finanssivetoisuus, medialisoituminen ja näiden keskellä monikulttuuristuminen. Johtamisen ammatilliset osaamisvaatimukset ovat tulevaisuudessa todella kovat!
Niklas Huotari tuki Tienarin näkemystä nuorena, nuorten ihmisten johtajana. Hän toi esiin kolme ilmiötä nuorten johtamisessa: individualismin nousu, ihmisen johtaminen datan keskellä, sekä merkityksellisen liikkeen tuoman kilpailuedun.
Annu Nieminen - arvonluonnin uusi aikakausi muuttaa johtajuuden vaatimuksia
Annu Nieminen aloitti esityksensä räväkästi toteamalla, että ”tapamme mitata yrityksen arvonluontia on vanhentunut”. Tällä hän tarkoitti perinteistä tilinpäätökseen pohjautuvaa taloudellisen arvon mittaamista, jossa korostuu pelkkä yrityksen taloudellinen hyöty.
The Upright Projectissa Nieminen on kumppaneineen kehittänyt kokonaisvaltaisen, vahvaan tekoälyosaamiseen perustuvat arvonluonnin mallin.
Upright Model koostuu neljän laajasti määritetyn osa-alueen (ympäristö, terveys, yhteiskunta, osaaminen) resurssikulutuksen ja tuottojen analysoimisesta yhdeksäntoista kategorian suhteen. Apuna tässä on hämmästyttävä tekoälysovellus, joka yhdistää ilmiöitä 130 miljoonan tieteellisen artikkelin joukosta.
Annu Nieminen aloitti esityksensä räväkästi toteamalla, että ”tapamme mitata yrityksen arvonluontia on vanhentunut”. Tällä hän tarkoitti perinteistä tilinpäätökseen pohjautuvaa taloudellisen arvon mittaamista, jossa korostuu pelkkä yrityksen taloudellinen hyöty.
The Upright Projectissa Nieminen on kumppaneineen kehittänyt kokonaisvaltaisen, vahvaan tekoälyosaamiseen perustuvat arvonluonnin mallin.
Upright Model koostuu neljän laajasti määritetyn osa-alueen (ympäristö, terveys, yhteiskunta, osaaminen) resurssikulutuksen ja tuottojen analysoimisesta yhdeksäntoista kategorian suhteen. Apuna tässä on hämmästyttävä tekoälysovellus, joka yhdistää ilmiöitä 130 miljoonan tieteellisen artikkelin joukosta.
Kahdentoista toimitusjohtajan keskustelukerhosta isoksi vaikuttajaksi
Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä on 70 vuoden aikana kasvanut pienen vaikutusvaltaisen piirin keskustelukerhosta isoksi vaikuttajaksi. Tällä hetkellä Boardman tarjoaa LJT:lle hyvän kotipesän. Boardman mahdollistaa liike-elämän vaikuttajien ja tutkijoiden vuoropuhelun sekä tieteellisen tiedon levittämisen yritysjohdolle seminaarien ja muiden tapahtumien kautta
Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä on 70 vuoden aikana kasvanut pienen vaikutusvaltaisen piirin keskustelukerhosta isoksi vaikuttajaksi. Tällä hetkellä Boardman tarjoaa LJT:lle hyvän kotipesän. Boardman mahdollistaa liike-elämän vaikuttajien ja tutkijoiden vuoropuhelun sekä tieteellisen tiedon levittämisen yritysjohdolle seminaarien ja muiden tapahtumien kautta
RSS Feed