Pelolla johtaminen on jälleen ajankohtainen, kiitos Pelolla johtaminen on perseestä kirjan ja näytelmän. Näytelmä sai ensi-iltansa 29.3.2017 ja olin mukana katsomossa. Näytelmä toi esiin useita tosielämän kohtauksia lähtien parvekejohtamisesta päätyen etusormijohtamiseen. Aihe oli esillä myös radiossa tällä viikolla Mikä maksaa ohjelmassa Maarika Mauryn ja Jyri Kansikkaan haastattelun kera – haastattelu on muuten kuultavissa YLE Areenassa (linkki).
Mitä pelolla johtaminen maksaa?
Juho-Pekka Rantalan haastattelussa pohdittiin pelolla johtamisen hintaa ja asiaan toi oman näkemyksensä Mauryn ja Kansikkaan ohella myös TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu. Arviot liikkuivat miljardien, ehkä kymmenien suuruusluokassa ja perusteena oli lähinnä pelolla johtamisen aiheuttamat ongelmat sairauspoissaolojen muodossa. Toki esiin tuli myös työteho, johon itse kohdistin analyyttisen sormeni.
Vuonna 2015 tein yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa Eteran aineiston pohjalta tutkimuksen Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala, jossa mallinsimme henkilöstötuottavuuden ja löysimme sille myös vahvan yhteyden yritysten talouslukuihin. Kun rakennusalan tulokset suhteutettiin kaikkien toimialojen yrityksiin, voitiin laskea henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaaliksi 9 mrd€:n käyttökatteiden lisäys.
Rakennusalan tutkimuksesta hintalapun suuruusluokka
Tutkimusraportin tärkein tulos pelolla johtamisen teeman suhteen on esimiesten tunnejohtamisen yhteys henkilöstötuottavuuteen (Raportti, sivu 10). Tulos osoittaa, että huono tunnejohtaminen puolittaa henkilöstötuottavuuden ja erinomainen tunnejohtaminen nostaa sitä kolmanneksella. Tunnejohtaminen koostui esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan. Oman tulkintani mukaan näin määritelty tunnejohtaminen on parhaimmillaan hienoa ihmisten tukemista ja heikoimmillaan pelolla johtamista.
Kun henkilöstötuottavuus suhteutetaan käyttökate-euroihin, päästään käsiksi pelolla johtamisen talousvaikutuksiin. Kuvassa 1 on yhteenveto tunnejohtamisen tasoluokkien vaikutuksesta yritysten käyttökatteisiin, siis niiltä osin mitä henkilöstötuottavuudella käyttökatteisiin vaikutetaan.
Mitä pelolla johtaminen maksaa?
Juho-Pekka Rantalan haastattelussa pohdittiin pelolla johtamisen hintaa ja asiaan toi oman näkemyksensä Mauryn ja Kansikkaan ohella myös TEM:n strategiajohtaja Antti Joensuu. Arviot liikkuivat miljardien, ehkä kymmenien suuruusluokassa ja perusteena oli lähinnä pelolla johtamisen aiheuttamat ongelmat sairauspoissaolojen muodossa. Toki esiin tuli myös työteho, johon itse kohdistin analyyttisen sormeni.
Vuonna 2015 tein yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa Eteran aineiston pohjalta tutkimuksen Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala, jossa mallinsimme henkilöstötuottavuuden ja löysimme sille myös vahvan yhteyden yritysten talouslukuihin. Kun rakennusalan tulokset suhteutettiin kaikkien toimialojen yrityksiin, voitiin laskea henkilöstötuottavuuden kasvupotentiaaliksi 9 mrd€:n käyttökatteiden lisäys.
Rakennusalan tutkimuksesta hintalapun suuruusluokka
Tutkimusraportin tärkein tulos pelolla johtamisen teeman suhteen on esimiesten tunnejohtamisen yhteys henkilöstötuottavuuteen (Raportti, sivu 10). Tulos osoittaa, että huono tunnejohtaminen puolittaa henkilöstötuottavuuden ja erinomainen tunnejohtaminen nostaa sitä kolmanneksella. Tunnejohtaminen koostui esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan. Oman tulkintani mukaan näin määritelty tunnejohtaminen on parhaimmillaan hienoa ihmisten tukemista ja heikoimmillaan pelolla johtamista.
Kun henkilöstötuottavuus suhteutetaan käyttökate-euroihin, päästään käsiksi pelolla johtamisen talousvaikutuksiin. Kuvassa 1 on yhteenveto tunnejohtamisen tasoluokkien vaikutuksesta yritysten käyttökatteisiin, siis niiltä osin mitä henkilöstötuottavuudella käyttökatteisiin vaikutetaan.
Kuva 1. Tunnejohtamisen yhteydet käyttökatteisiin henkilöstötuottavuuden kautta.
Kuva 1 osoittaa, että suora negatiivinen hintalappu pelolla johtamiselle on 3 mrd€ vuodessa. Jos tähän lisätään hyvin realistinen kasvupotentiaali, päästään yhteensä 8 miljardiin euroon. Tuo 5 mrd€ koostuu siitä, että kaksi alinta tunnejohtamisen tasoa kehittyisi keskitasolle ja sen kautta käyttökatteet nousisivat.
Pelolla johtaminen maksaa 3 mrd€ vuodessa – ilolla johtaminen tuottaa 20 mrd€!Kuvan 1 laskelma pohjautuu vuoden 2014 koko yrityskannan eri toimialojen tilinpäätöstietoihin ja se ottaa huomioon henkilöstötuottavuuden merkityksen tuloksen muodostumisessa. Ja onhan tulos aika tyly – heikoin kolmannes aiheuttaa kolmen miljardin menetykset. Mutta jos asiaa katsotaan positiivisilla silmälaseilla, tuottaa paras 2/3-osaa yrityksistä 20 mrd€ hyvää!
Nämä kansalliset tunnusluvut voisivat olla hyvä pohja suomalaisen johtajuuden kehittämiselle – ei sitä huvin vuoksi tehdä, vaan taloudellisen tuloksen takia!
Henkilöstötuottavuus koostuu motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä
Henkilöstötuottavuuden laskukaava on motivaatio x osaaminen x työkyky ja sen yksikkö on nollasta sataan vaihteleva henkilöstötuottavuusindeksi, HTI. Kuva 1 osoittaa, että tunnejohtamisen alimmalla tasolla HTI oli arvoltaan 26 – kun yritysten keskiarvo on 49. Tuo 26 tarkoittaa käytännössä sitä, että 30 % ryhmään kuuluvista on motivoituneita työhönsä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Vastaavasti omaan työhönsä kykenee vaikuttamaan 40 % alimman ryhmän ihmisistä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Nämä luvut konkretisoivat hyvin huonon tunnejohtamisen – siis pelolla johtamisen – vaikutukset työyhteisössä. Pelolla johtaminen on todella perseestä – myös eurojen näkökulmasta.
Lataa tutkimusraportteja henkilöstötuottavuudesta ja strategisen hyvinvoinnin johtamisesta TÄMÄN LINKIN KAUTTA
Kuva 1 osoittaa, että suora negatiivinen hintalappu pelolla johtamiselle on 3 mrd€ vuodessa. Jos tähän lisätään hyvin realistinen kasvupotentiaali, päästään yhteensä 8 miljardiin euroon. Tuo 5 mrd€ koostuu siitä, että kaksi alinta tunnejohtamisen tasoa kehittyisi keskitasolle ja sen kautta käyttökatteet nousisivat.
Pelolla johtaminen maksaa 3 mrd€ vuodessa – ilolla johtaminen tuottaa 20 mrd€!Kuvan 1 laskelma pohjautuu vuoden 2014 koko yrityskannan eri toimialojen tilinpäätöstietoihin ja se ottaa huomioon henkilöstötuottavuuden merkityksen tuloksen muodostumisessa. Ja onhan tulos aika tyly – heikoin kolmannes aiheuttaa kolmen miljardin menetykset. Mutta jos asiaa katsotaan positiivisilla silmälaseilla, tuottaa paras 2/3-osaa yrityksistä 20 mrd€ hyvää!
Nämä kansalliset tunnusluvut voisivat olla hyvä pohja suomalaisen johtajuuden kehittämiselle – ei sitä huvin vuoksi tehdä, vaan taloudellisen tuloksen takia!
Henkilöstötuottavuus koostuu motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä
Henkilöstötuottavuuden laskukaava on motivaatio x osaaminen x työkyky ja sen yksikkö on nollasta sataan vaihteleva henkilöstötuottavuusindeksi, HTI. Kuva 1 osoittaa, että tunnejohtamisen alimmalla tasolla HTI oli arvoltaan 26 – kun yritysten keskiarvo on 49. Tuo 26 tarkoittaa käytännössä sitä, että 30 % ryhmään kuuluvista on motivoituneita työhönsä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Vastaavasti omaan työhönsä kykenee vaikuttamaan 40 % alimman ryhmän ihmisistä – luku ylimmässä ryhmässä on 80 %. Nämä luvut konkretisoivat hyvin huonon tunnejohtamisen – siis pelolla johtamisen – vaikutukset työyhteisössä. Pelolla johtaminen on todella perseestä – myös eurojen näkökulmasta.
Lataa tutkimusraportteja henkilöstötuottavuudesta ja strategisen hyvinvoinnin johtamisesta TÄMÄN LINKIN KAUTTA
RSS Feed