OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Osaamispääoman johtaminen

5/5/2019

0 Comments

 
Twitterin aktiivisessa #lauantaipöhinä ryhmässä keskusteltiin eilen ja tänään (4.5. ja 5.5.2019) Antti Palkenin aloitteesta tulevaisuuden johtajuudesta ja laajasti liiketoiminnan uusista vaatimuksista. Keskustelu virtasi ehkä tavanomaistakin aktiivisemmin ja päätyi yhdessä twiittivirrassa osaamispääomaan, kiitos sytykkeistä Iiro Mäenpää ja Marjo Huhtala. Ja siitähän se idea sitten lähti – palasin vuonna 2006 Hankenilla tekemääni väitöskirjaan ja sen tuloksiin. Kolmannessa twiitissä lupasin blogata aiheesta – ja täältä siis pesee.

Osaamispääoman tieteellinen tausta

Osaamispääoman (Intellectual Capital) ilmiö on ollut olemassa koko teollisen aikakauden ajan yritysten goodwillin muodossa. Yrityksistä maksettiin enemmän, kuin niiden tilinpäätösluvut olisivat antaneet olettaa – jostakin se ylimääräinen arvo tuli. 1980-luvun lopussa kirjoitettiin ensimmäisiä malleja osaamispääomasta (tai aineettomasta pääomasta, Intangible Assets), näiden edelläkävijöiden joukossa oli mm. ruotsalainen Karl-Erik Sveiby. Oma polkuni tangeerasi Karl-Erikin kanssa 2003-2006, kun hän oli Hankenilla toinen väitöskirjani ohjaaja Guy Ahosen ohella. Olin enemmän kuin onnekas saadessani tämän kaksikon osaamisen käyttööni!

1990-luvulla osaamispääoman mallintaminen, mittaaminen ja johtamisen perusteet olivat kiivaan kehitystyön kohteena. Kaplanin ja Nortonin uraauurtava tasapainotettu tuloskortti -malli on ehkä laajimmalle levinnyt IC:n mittaamiseen ja johtamiseen liittyvä innovaatio. Muita alan suuria nimiä olivat jo mainittu Karl-Erik Sveiby, Edvinsson & Malone, sekä Nonaka & Takeuchi. Kuvaus IC:n askelmista lähdeviitteineen löytyy väitöskirjani sivulta 23.
​
Vuosituhannen alussa osaamispääoman terminologiaa vakiinnutettiin eurooppalaisen Meritum -projektin kautta ja suomalaista näkemystä mukaileva kokonaisuus minun tulkintanani on kuvassa 1.
Picture
​Kuva 1. Osaamispääoman osa-alueet.

Osaamispääoma muodostuu siis inhimillisestä pääomasta, rakennepääomasta ja suhdepääomasta. Monissa keskusteluissa inhimillinen pääoma koetaan pelkkänä osaamisena, mutta toki siihen sisältyvät myös oppimis- ja muutoskyky ja innovatiivisuus. Tietynlaisia perustoja ovat asenteet ja arvot, sekä terveys ja työkyky.

Rakennepääoma koostuu sekä näkymättömistä ilmiöistä (kulttuuri, ilmapiiri, johtajuus), että konkreettisemmista järjestelmistä (esim. tieto- ja laatujärjestelmä).

Suhdepääomaa on kaikki organisaation ulkopuolinen, tärkeimpänä asiakkaat ja eri yhteistyökumppanit. Yrityskuva, brändi, markkinaosuus – ja markkinoiden luottamus ovat myös tärkeitä rakennepääoman osia.

Osaamispääoma on arvoa

Kuva 1 osoittaa myös osaamispääoman arvon mekanismin - se muodostuu tasapainoisesti inhimillisen, rakenne- ja suhdepääoman yhdistelmänä. Tuo arvo näkyy pörssiyritysten omaa pääomaa huomattavasti suurempana kokonaisarvona. Tämä market to book -value on monilla aloilla 5-10 kertainen. Voisi kai yleistäen sanoa, että “markkinat” arvioivat yrityksen tulevaa arvoa pörssikurssin kautta. Mihin tämä kuuluisa ”markkinoiden arvio” kulloinkin perustuu, on eri blogin asia – mutta tieteellisesti arvo muodostuu inhimillisen, rakenne- ja suhdepääoman yhdistelmänä.

Osaamispääoman johtaminen – the one and only original knowledge management

Koska osaamispääoma kasvattaa yrityksen arvoa, on sen johtaminen erityisen tärkeää. Näin pohtivat monet alan gurut 1990-luvun lopulla ja toki myös 2000-luvulla. Erilaisia osaamispääoman sisältö- ja johtamismalleja on tehty kymmeniä, yksittäisiä mittareita on satoja. Kuuluisin mittaristo on Kaplan&Nortonin Balances Scorecard, jonka antamaa mahdollisuutta ei tosin kokonaisuudessaan yleensä hyödynnetä.

Kuva 1 antaa vastauksen myös osaamispääoman johtamiseen – se on tietojohtamista alkuperäisen knowledge managementin mukaan. Siinä mitataan ja johdetaan kaikkia osaamispääoman osa-alueita tasapainoisesti liiketoiminnan vaatimalla dynaamisuudella. Tämä vastaa hyvin nykyisen ja tulevan liiketoiminnan vaatimuksiin – tiedetään kaikki oleellinen koko ajan!

Johtamisen askelmat

Osaamispääoman johtamisen rakentaminen voidaan kuvata neljän askelman kautta

1. Osaamispääoman määrittäminen – mitä strategian toteuttaminen edellyttää ihmisiltä ja organisaatiolta
Pohditaan liiketoiminnan vaatimat henkilöstön ja organisaation kyvykkyydet ja ulkoisen maailman vaatimukset. Hyvä lähtökohta tälle pohdinnalle on kuvan 1 mukainen perusmalli, jota muokataan mahdollisimman hyvin yrityksen haasteisiin vastaavaksi.

2. Rakennepääoma
Rakennepääoman alla määritetään – ja päätetään johtamisen peruselementit – tavoitteet, vastuut, resurssit, prosessit, mittarit. Näistä muodostuu johtamismatriisi, joka kuvaa kokonaisuutta ja toimii mittareiden koostamisen alustana.

Tässä kohdassa päätetään myös johtamisen malli; mennäänkö perinteisellä linjajohtamisen mallilla, vai edetäänkö esimerkiksi tiimien itseohjautuvuuteen?

Johtamismallin ohella johtajuus on tärkeä kuvata – hyvä johtajuus on osaamispääoman jokapäiväisen tuen ja freesauksen väline. Johtajuus tukee inhimillisen pääoman kasvua.

3. Inhimillinen pääoma
Inhimillinen pääoma kattaa työn ja elämän perusasioita (arvot, asenteet – terveys, työkyky) ja selkeämmin yrityskohtaisesti määrittyvät osaamisen, oppimis- ja muutoskyvyn ja innovatiivisuuden elementit. Itse linjaisin pitkälti siten, että inhimillinen pääoma on henkilöstötuottavuutta.

4. Suhdepääoma
Yritystoiminnan nykyiset tulokset tehdään inhimillisen ja rakennepääoman kautta – tulevaisuuden arvo kasvaa suhdepääoman avulla. Tulevaisuuden potentiaalit kasvavat asiakashyödyn ja -uskollisuuden, sekä laajemmin vahvan brändin ja luotettavan toimittajaverkoston ja osin jopa yhteiskuntasuhteiden kautta.

Osaamispääoman mittaamisen ydin

Osaamispääoman mittaamisen ydin voidaan kiteyttää jo aikaisemmin mainitsemaani sloganiin: tiedetään kaikki oleellinen koko ajan! Rakennetaan joustava datavirta henkilöstön, organisaation, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien datasta ja muokataan siitä muutoksia visualisoiva kaikkien tekijöiden työväline. Kaikilla tekijöillä tarkoitan omistajia / hallitusta, johtoa, esimiehiä, asiantuntijoita ja henkilöstöä. 

​Kokonaisuus voisi näyttää tältä

Osaamispääoman kokonaisuutta voidaan esittää kuvan 2 mukaan. Käytän kuvassa itselleni vakiintuneita termejä henkilöstötuottavuus, johtajuus ja asiakashyöty inhimillisen, rakenne- ja suhdepääoman sijaasta.

Picture
0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtajuustutkimus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Suositukset
    Tavoite
    Tiedolla Johtaminen
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Urajohtaminen
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Väitöskirja
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT