Vähän taustaa
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjassa olemme (Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen) kartoittaneet myös osaamisen kehittämistä, sen tavoitteita ja painoarvoa jatkuvan kehittämisen mallissa. Viiden vuoden aikana kerätty tietokanta antaa mahdollisuuden näiden asioiden pilkkomiseen ja yhdistämiseen monella tavalla.
Johdon strategiatyö linjaa osaamisen kehittämisen tavoitteet
Strategisen hyvinvoinnin tavoitteiden asettaminen on todettu lukuisissa aikaisemmissa blogeissani erittäin tärkeäksi. Tavoite ja nimenomaan konkreettinen tavoite tehostaa toimintaa ja tuo tulosta. Näin on myös johdon strategiatyön ja osaamisen tavoitteiden osalta.
Kuva 1 osoittaa selkeästi, että strategiatyön työhyvinvointipainotuksen kasvu lisää konkreettisen, määrällisen tavoitteen asettaneiden organisaatioiden osuutta. Kokonaisuudessaan on selvä, että osaamisen kehittämisen tavoitteet ovat liikaa laadullisella tasolla. Tavoitellaan sitä, että ”osaaminen kehittyy”, mutta ei sitä, että ”työnsä hyvin osaavien osuus nousee 65 %:sta 85 %:iin”. Tuota viimeksi mainittuahan määrällinen tavoite on.
Johdon strategiatyö ratkaisee osaamisen jatkuvan kehittämisen
Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotteisuudella on suuri merkitys osaamisen kehittämiseen jatkuvan kehittämisen mallin kautta. Tämä käy selväksi kuvassa 2.
Kuva 2 osoittaa varsin suoraviivaisen yhteyden johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen ja jatkuvan kehittämisen mallin käytön aktiivisuuden välillä. Jotenkin voisi tulkita, ettei jatkuvaa kehittämistä harrasteta vahingossa – kyllä sen aktiivisuus pohjautuu johdon strategiatyöhön.
Johdon strategiatyö ja jatkuva kehittäminen tuovat tulosta!
Tutkimussarjassa kartoitimme hyvinvointityön tuloksellisuutta kahdeksan osa-alueen osalta (ilmapiiri, yrityskuva, työkyky, esimiestyö, terveys, sitoutuminen, talous ja osaaminen). Osaamisen kautta saatiin tuloksia parhaiten, kun sekä johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus, että osaamisen jatkuva kehittäminen toteutuivat.
Kuva 3 vaatii tarkemman selityksen. Kuvassa on jaettu organisaatiot 12 alaryhmään johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen aktiivisuuden mukaan. Pylväiden tulokset osoittavat sitä osuutta alaryhmien organisaatioista, joiden mukaan tulokset osaamisen kautta ovat erittäin positiivisia. ja kuten jo tämän kappaleen alussa todettiin: osaamisen kautta saatiin tuloksia parhaiten, kun sekä johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus, että osaamisen jatkuva kehittäminen toteutuivat.
Mitä opimme tästä?
Osaamisen tärkeyttä korostetaan aiheellisesti erittäin paljon. Tämän tulosblogin terveiset tuohon keskusteluun ovat selkeät:
1. ottakaa osaaminen ja sen kehittäminen mukaan johdon strategiatyöhön. Tehkää tämä syvällisesti ja laskekaa euroina hyvän ja huonon osaamisen erot.
2. asettakaa osaamisen kehittymiselle konkreettiset tavoitteet, se terävöittää kaikkea toimintaa
3. kun johto on aidosti kiinnostunut työhyvinvoinnista ja kun osaamista kehitetään säännöllisesti, saadaan myös tuloksia. Ja toisinpäin sanottuna, kun johto ei ole kiinnostunut työhyvinvoinnista ja osaamista ei kehitetä säännöllisesti, ei saada tuloksia. Jotenkin tämän asian kirjoittaminen ”toisinpäin” konkretisoi nämä yksinkertaiset tulokset.
Eikä tässä vielä kaikki!
Kirjoittaessani edellisen kappaleen kohtaa 3, tulin pohtineeksi onko osaamisen kehittymisellä yhteyksiä talouden (tai tuottavuuden) tuloksiin. Pikainen analyysi ja ristiintaulukointi osoitti, että onhan sillä! Joten lopuksi tämän tulosblogin päätulos:
Kuva 4 tuo esiin neljännen ja ehkä tärkeimmän opin – kun osaaminen kehittyy, saadaan tuloksia talouden kautta. Tämä on hyvä uutinen, jota tuuletettaessa tulee muistaa, että osaamisen hyvät tulokset saavutetaan varmasti kun asia on johdon strategiatyössä ja kun sitä kehitetään säännöllisesti.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa 2014 tutkimusraportin – ja kaikki aikaisemmat raportit vuosilta 2009-12 voit ladata kotisivuiltani: www.ossiaura.com/julkaisut