Ohjelmointialaa pidetään usein työelämän muutosten kärjessä kulkijana. Johtamisen muutoksissa, ihmisten osallistamisessa ja viime aikoina itseohjautuvuudessa ohjelmointialan yritykset ovat olleet vahvasti esillä. Asiakaskohtaiseen, projektiluonteiseen työhön itseohjautuvuus soveltuu hyvin, mutta miten on laajemmin johtamisen merkitys – sitä lähdin analysoimaan Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen aineistosta.
Tutkimuksessa mukana 17 ohjelmointialan yritystä
Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen yritykset etsittiin mukaan satunnaisotannan kautta ja näin mukaan saatiin 17 ohjelmointialan yritystä. Yritykset jakaantuivat lukumääräisesti tasan pieniin, keskisuuriin ja suuriin henkilöstömäärän mukaan. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli 13 M€, vaihdellen kahden ja 57 miljoonan välillä. Yritysten käyttökateprosentin mediaani oli 10,2% liikevaihdosta, kun toimialan (62010, ”Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus”) mediaani Bisnode Finland Oy:n tilastossa oli 9,3%. Otanta edusti siis hyvin toimialan yrityksiä kannattavuuden suhteen.
Tutkittiin johtamista kokonaisuutena
Tutkimus kartoitti nettikyselyn kautta yritysten johtamisen peruspäätöksiä ja eri prosessien aktiivisuutta. Lisäksi vastaajilta kartoitettiin henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä ja laskettiin niiden pohjalta henkilöstötuottavuusindeksi.
Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä
Ohjelmointiala oli kokonaisuudessaan samalla henkilöstötuottavuuden johtamisen tasolla, kuin muut toimialat. Eroja löytyi tietyillä osa-alueilla, joista tilastollisesti merkitsevät erot esitetään kuvassa 1.
Tutkimuksessa mukana 17 ohjelmointialan yritystä
Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen yritykset etsittiin mukaan satunnaisotannan kautta ja näin mukaan saatiin 17 ohjelmointialan yritystä. Yritykset jakaantuivat lukumääräisesti tasan pieniin, keskisuuriin ja suuriin henkilöstömäärän mukaan. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli 13 M€, vaihdellen kahden ja 57 miljoonan välillä. Yritysten käyttökateprosentin mediaani oli 10,2% liikevaihdosta, kun toimialan (62010, ”Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus”) mediaani Bisnode Finland Oy:n tilastossa oli 9,3%. Otanta edusti siis hyvin toimialan yrityksiä kannattavuuden suhteen.
Tutkittiin johtamista kokonaisuutena
Tutkimus kartoitti nettikyselyn kautta yritysten johtamisen peruspäätöksiä ja eri prosessien aktiivisuutta. Lisäksi vastaajilta kartoitettiin henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä ja laskettiin niiden pohjalta henkilöstötuottavuusindeksi.
Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä
Ohjelmointiala oli kokonaisuudessaan samalla henkilöstötuottavuuden johtamisen tasolla, kuin muut toimialat. Eroja löytyi tietyillä osa-alueilla, joista tilastollisesti merkitsevät erot esitetään kuvassa 1.
Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden johtamisen osa-alueiden eroja ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.
Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä olivat tietyillä osa-alueilla varsin suuria. Esimiehen rooli oli päätetty ja sitä toteutettiin ohjelmointialalla selkeästi passiivisemmin, kuin muilla toimialoilla. Ohjelmointiyrityksistä 24 % oli päättänyt esimiesvastuun, muilla toimialoilla luku oli 42 %. Lisäksi muilla aloilla esimiehet toimivat hieman aktiivisemmin ohjelmointialaan verrattuna.
Pieniä eroja oli havaittavissa henkilöstötuottavuuden suunnitelmallisuudessa, työsuojelun ja HR-prosessien aktiivisuudessa. Henkilöstötuottavuuden investoinneissa (1132€ vs 778€/henk/v), henkilöstöetujen ja terveellisten elämäntapojen edistämisen aktiivisuudessa ohjelmointiala oli selkeästi edellä muita toimialoja.
Kun tarkasteltiin henkilöstön kehittämisen prosesseja tarkemmin, havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja neljässä prosessissa kuvan 2 mukaan.
Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä olivat tietyillä osa-alueilla varsin suuria. Esimiehen rooli oli päätetty ja sitä toteutettiin ohjelmointialalla selkeästi passiivisemmin, kuin muilla toimialoilla. Ohjelmointiyrityksistä 24 % oli päättänyt esimiesvastuun, muilla toimialoilla luku oli 42 %. Lisäksi muilla aloilla esimiehet toimivat hieman aktiivisemmin ohjelmointialaan verrattuna.
Pieniä eroja oli havaittavissa henkilöstötuottavuuden suunnitelmallisuudessa, työsuojelun ja HR-prosessien aktiivisuudessa. Henkilöstötuottavuuden investoinneissa (1132€ vs 778€/henk/v), henkilöstöetujen ja terveellisten elämäntapojen edistämisen aktiivisuudessa ohjelmointiala oli selkeästi edellä muita toimialoja.
Kun tarkasteltiin henkilöstön kehittämisen prosesseja tarkemmin, havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja neljässä prosessissa kuvan 2 mukaan.
Kuva 2. Erot henkilöstötuottavuuden huomioon ottamisessa eri HR-prosesseissa ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.
Ohjelmointialalla henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus on vähemmän työhyvinvointipainotteista kuin muilla toimialoilla. Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa, kehityskeskusteluissa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa ohjelmointialla painottui työhyvinvointi enemmän kuin muilla toimialoilla. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Puheet ihmislähtöisestä johtamisesta ohjelmointialalla ovat siis totta!
Ihmiset ovat liekeissä ohjelmointialalla
Henkilöstötuottavuusindeksin lasketaan henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn arvoista. Henkilöstötuottavuusindeksi, HTI kuvaa kokonaisuutta ja sen keskiarvo koko työväestön suhteen on 47-50 tasolla. Ohjelmointialalla luku oli 68, joka on tilastollisesti muita toimialoja suurempi, poikkeuksena muut liike-elämän palvelut.
Ohjelmointialalla henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus on vähemmän työhyvinvointipainotteista kuin muilla toimialoilla. Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa, kehityskeskusteluissa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa ohjelmointialla painottui työhyvinvointi enemmän kuin muilla toimialoilla. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Puheet ihmislähtöisestä johtamisesta ohjelmointialalla ovat siis totta!
Ihmiset ovat liekeissä ohjelmointialalla
Henkilöstötuottavuusindeksin lasketaan henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn arvoista. Henkilöstötuottavuusindeksi, HTI kuvaa kokonaisuutta ja sen keskiarvo koko työväestön suhteen on 47-50 tasolla. Ohjelmointialalla luku oli 68, joka on tilastollisesti muita toimialoja suurempi, poikkeuksena muut liike-elämän palvelut.
Kuva 3. Henkilöstötuottavuusindeksin, HTI:n keskiarvot eri toimialoilla.
Henkilöstötuottavuusindeksin osa-alueista ohjelmointiala oli selkeästi paras henkilöstön motivaatiossa ja hyvää tasoa osaamisessa ja työkyvyssä. Mainittakoon, että ohjelmointiala oli muihin toimialoihin verrattuna hyvä myös työyhteisön kannustavuudessa, mutta keskitasoa esimiestoiminnassa.
Johtamisen yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä
Johtamisen suhteen yritykset jaettiin kahteen ryhmään ohjelmistoalan ”sisällä”, alle ja yli keskitasoon. Näiden ryhmien erot havaittiin seuraavilla osa-alueilla: johdon päätökset, esimiestyön kehittäminen, HR-prosessit, työterveyshuolto ja henkilöstöedut.
Kun johto tekee jämäkämmin päätöksiä, kun esimiehiä kehitetään enemmän, kun HR-prosessit ovat työhyvinvointipainotteisempia ja kun vielä työterveyshuolto toimii paremmin ja henkilöstöetuja käytetään aktiivisemmin, saadaan parempi kannattavuus! Tämä siis ohjelmointialan yritysten vertailussa.
Melkoisen laaja, mutta linjakas settin johtamisen ja kehittämisen toimintoja heijastuu taloudelliseen suorituskykyyn. Voisin kuvitella, että näillä toimintatavoilla on selkeä yhteys henkilöstön sitoutumiseen ja uuden talentin rekrytoimiseen.
Numeraaliset erot kannattavuudessa nähdään kuvassa 4. Huonon johtamisen yrityksissä käyttökate on tasan ohjelmistoalan mediaanissa, hyvän johtamisen yrityksissä taas 5,3%-yksikköä yli mediaanin. Varsin iso ero, joka heijastuu positiivisesti kehittämiseen, investointikykyyn ja myös yrityksen kirjanpitoarvon nousuun.
Henkilöstötuottavuusindeksin osa-alueista ohjelmointiala oli selkeästi paras henkilöstön motivaatiossa ja hyvää tasoa osaamisessa ja työkyvyssä. Mainittakoon, että ohjelmointiala oli muihin toimialoihin verrattuna hyvä myös työyhteisön kannustavuudessa, mutta keskitasoa esimiestoiminnassa.
Johtamisen yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä
Johtamisen suhteen yritykset jaettiin kahteen ryhmään ohjelmistoalan ”sisällä”, alle ja yli keskitasoon. Näiden ryhmien erot havaittiin seuraavilla osa-alueilla: johdon päätökset, esimiestyön kehittäminen, HR-prosessit, työterveyshuolto ja henkilöstöedut.
Kun johto tekee jämäkämmin päätöksiä, kun esimiehiä kehitetään enemmän, kun HR-prosessit ovat työhyvinvointipainotteisempia ja kun vielä työterveyshuolto toimii paremmin ja henkilöstöetuja käytetään aktiivisemmin, saadaan parempi kannattavuus! Tämä siis ohjelmointialan yritysten vertailussa.
Melkoisen laaja, mutta linjakas settin johtamisen ja kehittämisen toimintoja heijastuu taloudelliseen suorituskykyyn. Voisin kuvitella, että näillä toimintatavoilla on selkeä yhteys henkilöstön sitoutumiseen ja uuden talentin rekrytoimiseen.
Numeraaliset erot kannattavuudessa nähdään kuvassa 4. Huonon johtamisen yrityksissä käyttökate on tasan ohjelmistoalan mediaanissa, hyvän johtamisen yrityksissä taas 5,3%-yksikköä yli mediaanin. Varsin iso ero, joka heijastuu positiivisesti kehittämiseen, investointikykyyn ja myös yrityksen kirjanpitoarvon nousuun.
Kuva 4. Johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tason vaikutus kannattavuuteen ohjelmoinnin toimialalla.
Henkilöstötuottavuuden yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä
Henkilöstötuottavuuden suhteen ohjelmointialan yritykset jaettiin myös kahteen ryhmään, alle ja yli keskiarvon. Näiden ryhmien HTI:n keskiarvoiksi muodostuivat 52 ja 84, joista 52 on keskitasoa ja 84 erinomainen plus!
Alle keskitason HTI oli yhteydessä -0,6%-yksikköä ohjelmointialan mediaania alempaan käyttökatteeseen. Käytännössä siis keskitason HTI:lla (52) saavutettiin keskitason käyttökate. Erinomaisella HTI-tasolla olevien yritysten kannattavuus oli 6,0 %-yksikköä ohjelmointialan mediaania parempi.
Kun kuvan 4 johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tasot ristiintaulukoitiin, saatiin suuria eroja kannattavuudessa. Yritysryhmässä, jossa sekä johtaminen että HTI olivat yli keskitason, oli käyttökate 8,2%-yksikköä yli toimialan mediaanin. Heikoimmassa ryhmässä – sekä johtaminen että HTI alle keskitason, oli käyttökate 1,8%-yksikköä alle toimialan mediaanin.
Käyttökatteen 5-6 %-yksikön ero tarkoittaa myös huikeaa eroa yrityksen arvon kasvussa. Hyvän johtamisen yrityksen kirjanpitoarvo kasvaa yli 100% enemmän muutamassa vuodessa, kuin huonon johtamisen yrityksen. Tämä on johtamisen ehkä tärkein arvo!
To conclude
Joitakin yhteenvetoja
Henkilöstötuottavuuden yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä
Henkilöstötuottavuuden suhteen ohjelmointialan yritykset jaettiin myös kahteen ryhmään, alle ja yli keskiarvon. Näiden ryhmien HTI:n keskiarvoiksi muodostuivat 52 ja 84, joista 52 on keskitasoa ja 84 erinomainen plus!
Alle keskitason HTI oli yhteydessä -0,6%-yksikköä ohjelmointialan mediaania alempaan käyttökatteeseen. Käytännössä siis keskitason HTI:lla (52) saavutettiin keskitason käyttökate. Erinomaisella HTI-tasolla olevien yritysten kannattavuus oli 6,0 %-yksikköä ohjelmointialan mediaania parempi.
Kun kuvan 4 johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tasot ristiintaulukoitiin, saatiin suuria eroja kannattavuudessa. Yritysryhmässä, jossa sekä johtaminen että HTI olivat yli keskitason, oli käyttökate 8,2%-yksikköä yli toimialan mediaanin. Heikoimmassa ryhmässä – sekä johtaminen että HTI alle keskitason, oli käyttökate 1,8%-yksikköä alle toimialan mediaanin.
Käyttökatteen 5-6 %-yksikön ero tarkoittaa myös huikeaa eroa yrityksen arvon kasvussa. Hyvän johtamisen yrityksen kirjanpitoarvo kasvaa yli 100% enemmän muutamassa vuodessa, kuin huonon johtamisen yrityksen. Tämä on johtamisen ehkä tärkein arvo!
To conclude
Joitakin yhteenvetoja
- henkilöstötuottavuuden johtaminen kokonaisuudessaan on ohjelmointialalla samalla tasolla muiden toimialojen kanssa
- tiettyjä ihmislähtöisiä prosesseja toteutetaan ohjelmointialalla muita toimialoja aktiivisemmin
- esimiesrooli ja esimiesten aktiivisuus on ohjelmointialalla muita toimialoja passiivisempaa
- ohjelmointialan sisällä hyvin johdetut yritykset ovat 5,2 %-yksikköä kannattavampia kuin huonommin johdetut yritykset
- henkilöstötuottavuudelta paremmat yritykset ovat 6,6 %-yksikköä kannattavampia kuin yritykset, joissa osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat alemmalla tasolla
RSS Feed