OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Ohjelmointialakin elää johtamisesta

4/9/2019

0 Comments

 
Ohjelmointialaa pidetään usein työelämän muutosten kärjessä kulkijana. Johtamisen muutoksissa, ihmisten osallistamisessa ja viime aikoina itseohjautuvuudessa ohjelmointialan yritykset ovat olleet vahvasti esillä. Asiakaskohtaiseen, projektiluonteiseen työhön itseohjautuvuus soveltuu hyvin, mutta miten on laajemmin johtamisen merkitys – sitä lähdin analysoimaan Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen aineistosta.

Tutkimuksessa mukana 17 ohjelmointialan yritystä

Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen yritykset etsittiin mukaan satunnaisotannan kautta ja näin mukaan saatiin 17 ohjelmointialan yritystä. Yritykset jakaantuivat lukumääräisesti tasan pieniin, keskisuuriin ja suuriin henkilöstömäärän mukaan. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli 13 M€, vaihdellen kahden ja 57 miljoonan välillä. Yritysten käyttökateprosentin mediaani oli 10,2% liikevaihdosta, kun toimialan (62010, ”Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus”) mediaani Bisnode Finland Oy:n tilastossa oli 9,3%. Otanta edusti siis hyvin toimialan yrityksiä kannattavuuden suhteen.

Tutkittiin johtamista kokonaisuutena

Tutkimus kartoitti nettikyselyn kautta yritysten johtamisen peruspäätöksiä ja eri prosessien aktiivisuutta. Lisäksi vastaajilta kartoitettiin henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä ja laskettiin niiden pohjalta henkilöstötuottavuusindeksi.

Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä

Ohjelmointiala oli kokonaisuudessaan samalla henkilöstötuottavuuden johtamisen tasolla, kuin muut toimialat. Eroja löytyi tietyillä osa-alueilla, joista tilastollisesti merkitsevät erot esitetään kuvassa 1.
Picture
Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden johtamisen osa-alueiden eroja ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.

Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä olivat tietyillä osa-alueilla varsin suuria. Esimiehen rooli oli päätetty ja sitä toteutettiin ohjelmointialalla selkeästi passiivisemmin, kuin muilla toimialoilla. Ohjelmointiyrityksistä 24 % oli päättänyt esimiesvastuun, muilla toimialoilla luku oli 42 %. Lisäksi muilla aloilla esimiehet toimivat hieman aktiivisemmin ohjelmointialaan verrattuna.
​
Pieniä eroja oli havaittavissa henkilöstötuottavuuden suunnitelmallisuudessa, työsuojelun ja HR-prosessien aktiivisuudessa. Henkilöstötuottavuuden investoinneissa (1132€ vs 778€/henk/v), henkilöstöetujen ja terveellisten elämäntapojen edistämisen aktiivisuudessa ohjelmointiala oli selkeästi edellä muita toimialoja.

Kun tarkasteltiin henkilöstön kehittämisen prosesseja tarkemmin, havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja neljässä prosessissa kuvan 2 mukaan.
Picture
Kuva 2. Erot henkilöstötuottavuuden huomioon ottamisessa eri HR-prosesseissa ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.

Ohjelmointialalla henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus on vähemmän työhyvinvointipainotteista kuin muilla toimialoilla. Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa, kehityskeskusteluissa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa ohjelmointialla painottui työhyvinvointi enemmän kuin muilla toimialoilla. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Puheet ihmislähtöisestä johtamisesta ohjelmointialalla ovat siis totta!

Ihmiset ovat liekeissä ohjelmointialalla

Henkilöstötuottavuusindeksin lasketaan henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn arvoista. Henkilöstötuottavuusindeksi, HTI kuvaa kokonaisuutta ja sen keskiarvo koko työväestön suhteen on 47-50 tasolla. Ohjelmointialalla luku oli 68, joka on tilastollisesti muita toimialoja suurempi, poikkeuksena muut liike-elämän palvelut. 
Picture
​Kuva 3. Henkilöstötuottavuusindeksin, HTI:n keskiarvot eri toimialoilla.

Henkilöstötuottavuusindeksin osa-alueista ohjelmointiala oli selkeästi paras henkilöstön motivaatiossa ja hyvää tasoa osaamisessa ja työkyvyssä. Mainittakoon, että ohjelmointiala oli muihin toimialoihin verrattuna hyvä myös työyhteisön kannustavuudessa, mutta keskitasoa esimiestoiminnassa.

Johtamisen yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä

Johtamisen suhteen yritykset jaettiin kahteen ryhmään ohjelmistoalan ”sisällä”, alle ja yli keskitasoon. Näiden ryhmien erot havaittiin seuraavilla osa-alueilla: johdon päätökset, esimiestyön kehittäminen, HR-prosessit, työterveyshuolto ja henkilöstöedut.

Kun johto tekee jämäkämmin päätöksiä, kun esimiehiä kehitetään enemmän, kun HR-prosessit ovat työhyvinvointipainotteisempia ja kun vielä työterveyshuolto toimii paremmin ja henkilöstöetuja käytetään aktiivisemmin, saadaan parempi kannattavuus! Tämä siis ohjelmointialan yritysten vertailussa.

​Melkoisen laaja, mutta linjakas settin johtamisen ja kehittämisen toimintoja heijastuu taloudelliseen suorituskykyyn. Voisin kuvitella, että näillä toimintatavoilla on selkeä yhteys henkilöstön sitoutumiseen ja uuden talentin rekrytoimiseen.
​
Numeraaliset erot kannattavuudessa nähdään kuvassa 4. Huonon johtamisen yrityksissä käyttökate on tasan ohjelmistoalan mediaanissa, hyvän johtamisen yrityksissä taas 5,3%-yksikköä yli mediaanin. Varsin iso ero, joka heijastuu positiivisesti kehittämiseen, investointikykyyn ja myös yrityksen kirjanpitoarvon nousuun.
Picture
Kuva 4. Johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tason vaikutus kannattavuuteen ohjelmoinnin toimialalla.
 
Henkilöstötuottavuuden yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä

Henkilöstötuottavuuden suhteen ohjelmointialan yritykset jaettiin myös kahteen ryhmään, alle ja yli keskiarvon. Näiden ryhmien HTI:n keskiarvoiksi muodostuivat 52 ja 84, joista 52 on keskitasoa ja 84 erinomainen plus!

Alle keskitason HTI oli yhteydessä -0,6%-yksikköä ohjelmointialan mediaania alempaan käyttökatteeseen. Käytännössä siis keskitason HTI:lla (52) saavutettiin keskitason käyttökate. Erinomaisella HTI-tasolla olevien yritysten kannattavuus oli 6,0 %-yksikköä ohjelmointialan mediaania parempi.

Kun kuvan 4 johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tasot ristiintaulukoitiin, saatiin suuria eroja kannattavuudessa. Yritysryhmässä, jossa sekä johtaminen että HTI olivat yli keskitason, oli käyttökate 8,2%-yksikköä yli toimialan mediaanin. Heikoimmassa ryhmässä – sekä johtaminen että HTI alle keskitason, oli käyttökate 1,8%-yksikköä alle toimialan mediaanin.

Käyttökatteen 5-6 %-yksikön ero tarkoittaa myös huikeaa eroa yrityksen arvon kasvussa. Hyvän johtamisen yrityksen kirjanpitoarvo kasvaa yli 100% enemmän muutamassa vuodessa, kuin huonon johtamisen yrityksen. Tämä on johtamisen ehkä tärkein arvo!

To conclude

Joitakin yhteenvetoja
  • henkilöstötuottavuuden johtaminen kokonaisuudessaan on ohjelmointialalla samalla tasolla muiden toimialojen kanssa
  • tiettyjä ihmislähtöisiä prosesseja toteutetaan ohjelmointialalla muita toimialoja aktiivisemmin
  • esimiesrooli ja esimiesten aktiivisuus on ohjelmointialalla muita toimialoja passiivisempaa
  • ohjelmointialan sisällä hyvin johdetut yritykset ovat 5,2 %-yksikköä kannattavampia kuin huonommin johdetut yritykset
  • henkilöstötuottavuudelta paremmat yritykset ovat 6,6 %-yksikköä kannattavampia kuin yritykset, joissa osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat alemmalla tasolla
0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT