Olen tutkinut strategisen hyvinvoinnin johtamista vuodesta 2009 alkaen Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa. Seitsemän toimialan organisaatiot on valittu mukaan satunnaisotannalla ja mukaan on tullut työpaikkoja eri puolelta Suomea. Pohjanmaan alueelta vastaajia on lähes 200, joten se antaa hyvän pohjan vertailuun Uuttamaata ja muuta Suomea vasten.
Kokonaisjohtamisessa Uusimaa kärjessä, Pohjanmaalla kirittävää
Yksi tapa arvioida strategisen hyvinvoinnin (liiketoimintaa tukevan työhyvinvoinnin) johtamista on tiettyjen peruspäätösten vertailu. Näitä peruspäätöksi ovat sisältö (mitä kehitetään?), tavoitteet (mihin pyritään?), suunnitelma, mittarit, sekä esimiehille määritetty rooli alaisten tukemisessa.
Kuva 1 osoittaa, että pohjalaisilla organisaatioilla on vielä paljon parannettavaa johtamisen perusasioissa. Kehitettävää on tosin kaikilla – kun tavoitteen asettaa 40 % organisaatioista, niin suunnitelman tekee 34% - ja mittareita käyttää 48 %! Mitä ne 14 % mittaa, kun suunnitelmaa ei ole? Eli hieman tavallaan epäloogista on tuottavuuden kehittäminen. Mutta palataan tähän 16.5. Seinäjoella – asia saadaan kyllä kuntoon!
Tavoite ja suunnitelma tekee tulosta myös euroissa
Tuottavuutta tukevan strategisen hyvinvoinnin peruspäätösten merkitys toiminnan taloudellisiin tuloksiin on suuri. Tästä todisteena kuva 2, jossa asiaa on analysoitu pohjalaisten organisaatioiden osalta.
Fakta nro 1: päätä tavoite ja tee suunnitelma – saat hyviä taloustuloksia!
Kuvan 2 tulkinta on selkeä – kun asetat tavoitteen ja teet suunnitelman, saat myös tuloksia. 2/3-osaa näin tehneistä organisaatioista kertoi taloudellisten tulosten olleen hieman tai erittäin positiivisia. Vastaavasti tavoitteen asettamattomista ja suunnitelman tekemättömistä organisaatioista vain 28 % kertoi taloudellisten tulosten olleen hieman positiivisia.
Hyvä johtaminen tuo tullessaan vahvan esimiesroolin
Taloudellisten tulosten ohella tuottavuuden johtamisen peruspäätökset vaikuttavat paljon myös esimiesten vastuisiin ja rooliin. Kun toiminnalle on päätetty tavoitteet ja mietitty mittarit, on esimiesten rooli vahva. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimiehille päätetty vastuu alaisten työhyvinvoinnin johtamisesta nousee ja esimiesten aktiivisuus eri tuottavuuden prosesseissa nousee. Tällöin esimies vastaa yhä useammin osaamisen kehittämisestä, kiusaamisen estämisestä ja työn kuormittavuuden tasapainosta. Hyvin johdettuna esimies toimii paremmin.
Fakta nro 2: esimiesten merkitys tuottavuudelle on tosi tärkeä!
Esimiesten rooli työhyvinvoinnin ja tuottavuuden johtamisessa on mielenkiintoinen. Työhyvinvoinnin näkökulmasta varsinkin isommissa organisaatioissa esimiehet monesti kokevat, että joku muu (päätoiminen työhyvinvointipäällikkö) hoitaa asiaa. Mutta näinhän asia ei ole – varsinkaan tuottavuuden kannalta. Työn tuottavuudessa esimies ja hänen tiiminsä on se aktiivinen porukka, joka tekee tuloksen. Ja tästä on näyttöä myös pohjalaisissa organisaatioissa. Tästä tulos kuvassa 4.
Kuvassa 4 yritykset ja organisaatiot jaettiin taas neljään osaan esimiestyön tuloksellisuuden suhteen. Ne organisaatiot, jotka saavuttivat erittäin positiivisia tuloksia esimiestyössä, saavuttivat hyviä tuloksia myös talouden kautta. Ja vastaavasti kuvan vasemman laidan organisaatiot, joissa ei osattu arvioida esimiestyön tuloksellisuutta, eivät saavuttaneet juurikaan taloudellisia tuloksia.
Jatketaan livenä 16.5.2017 Seinäjoella!
Jatkamme asian pohtimista toukokuussa Seinäjoella (LINKKI). Mukaan tulevat saavat ennakkoon vastata kyselyyn, jossa kartoitetaan heidän oman organisaation tuottavuuden johtamisen perusasioita. Näistä vastauksista koostetaan seminaariin työkirja, jonka mukaan edetään ja pohditaan oman organisaation henkilöstötuottavuuden kehittämistä.