Työn kuormittavuus on tärkeä osa meidän jokaisen työtä – liiallinen kuormitus uuvuttaa ja liian vähäinen laiskistaa. Liiallisen kuormituksen negatiivisten vaikutusten takia asia on osa työsuojelun lakisääteistä toimintaa, joka lopullisena vastuuna on esimiehen kontolla. Liian kuormittava työ aiheuttaa työperäisiä tauteja ja niiden kautta työkyvyttömyyttä. Työn kuormittavuus ja sen kontrollointi on myös työterveyshuollon agendalla – liikaa kuormitusta sielläkin estetään. Missään ei muuten estetä liian vähäistä kuormitusta!
Osan Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa vuosina 2009-14 olemme tutkijatiimillä Aura, Ahonen, Hussi ja Ilmarinen kartoittaneet työn kuormituksen johtamista ja hallintaa kolmen näkökulman kautta. Ensinnäkin olemme kysyneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työn kuormituksessa, toisaalta olemme kartoittaneet esimiesten roolia työkuormituksen säätelyssä ja kolmanneksi kysyneet miten työterveyshuolto on työkuormitusta kontrolloinut. Näin kokonaisuus rakentuu johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toimintatapojen varaan.
Miten työhyvinvointi otetaan huomioon työn kuormituksessa?
Osana johdon strategisia prosesseja olemme kartoittaneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä; ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon. Kuva 1 osoittaa sen, että tilanne oli suunnilleen sama eri kokoluokissa ja kehittyi vain hieman vuosien 2009-14 aikana.
Osan Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa vuosina 2009-14 olemme tutkijatiimillä Aura, Ahonen, Hussi ja Ilmarinen kartoittaneet työn kuormituksen johtamista ja hallintaa kolmen näkökulman kautta. Ensinnäkin olemme kysyneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työn kuormituksessa, toisaalta olemme kartoittaneet esimiesten roolia työkuormituksen säätelyssä ja kolmanneksi kysyneet miten työterveyshuolto on työkuormitusta kontrolloinut. Näin kokonaisuus rakentuu johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toimintatapojen varaan.
Miten työhyvinvointi otetaan huomioon työn kuormituksessa?
Osana johdon strategisia prosesseja olemme kartoittaneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä; ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon. Kuva 1 osoittaa sen, että tilanne oli suunnilleen sama eri kokoluokissa ja kehittyi vain hieman vuosien 2009-14 aikana.
Kuva 1. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen työkuormituksen säätelyssä - kohtalaisesti tai paljon vastanneiden %-osuudet eri kokoluokissa vuosina 2009-2014.
Kuva 1 havainnollistaa myös sen, että ”paljon” vastausten osuudet olivat melko pieniä, 10-20 %:n luokkaa vuosittain eri kokoluokissa. Kaikkien organisaatioiden osalta vastauksen ”paljon” antoi 14 % organisaatioista. Tässä on selkeä kehittämishaaste.
Miten esimiehet valvoivat työn kuormittavuutta?
Kuten aikeisemmin todettiin, käytännössä työnantajan vastuu delegoituu lähiesimielle. Kuva 2. osoittaa, että 28 %:ssa työpaikoista esimiehen valvonta työkuormituksesta toteutuu järjestelmällisesti – ollaan kaukana lain edellyttämästä tasosta.
Kuva 1 havainnollistaa myös sen, että ”paljon” vastausten osuudet olivat melko pieniä, 10-20 %:n luokkaa vuosittain eri kokoluokissa. Kaikkien organisaatioiden osalta vastauksen ”paljon” antoi 14 % organisaatioista. Tässä on selkeä kehittämishaaste.
Miten esimiehet valvoivat työn kuormittavuutta?
Kuten aikeisemmin todettiin, käytännössä työnantajan vastuu delegoituu lähiesimielle. Kuva 2. osoittaa, että 28 %:ssa työpaikoista esimiehen valvonta työkuormituksesta toteutuu järjestelmällisesti – ollaan kaukana lain edellyttämästä tasosta.
Kuva 2. Esimies valvoo työn kuormittavuutta - 28 % työpaikoista toteuttaa järjestelmällisesti - vuosien 2009-14 aineisto.
Kuva 2 osoittaa, että parhaalla toimialalla (valtio) 41 % ihmisistä on töissä työkuormitusta järjestelmällisesti valvovilla työpaikoilla. Rakentamisen toimialalla joka kuuden (16 %) ja teollisuudessa joka neljäs (25 %) työpaikoista hoitaa työkuormituksen valvontaa järjestelmällisesti - näillä toimialoilla tarve on kuitenkin ehkä suurin, ainakin fyysisen kuormituksen osalta.
Miten työterveys osallistuu työkuormituksen säätelyyn?
Työkuormituksen säätely on tärkeä osa työterveyshuollon työtä, jolla pyritään estämään liiallisesta kuormituksesta aiheutuvat vammat ja työperäiset sairaudet. Tutkimussarjassa kysyttiin tämän toteutumista vuosittain, tulokset eri kokoluokissa vuosina 2009-14 kuvassa 3.
Kuva 2 osoittaa, että parhaalla toimialalla (valtio) 41 % ihmisistä on töissä työkuormitusta järjestelmällisesti valvovilla työpaikoilla. Rakentamisen toimialalla joka kuuden (16 %) ja teollisuudessa joka neljäs (25 %) työpaikoista hoitaa työkuormituksen valvontaa järjestelmällisesti - näillä toimialoilla tarve on kuitenkin ehkä suurin, ainakin fyysisen kuormituksen osalta.
Miten työterveys osallistuu työkuormituksen säätelyyn?
Työkuormituksen säätely on tärkeä osa työterveyshuollon työtä, jolla pyritään estämään liiallisesta kuormituksesta aiheutuvat vammat ja työperäiset sairaudet. Tutkimussarjassa kysyttiin tämän toteutumista vuosittain, tulokset eri kokoluokissa vuosina 2009-14 kuvassa 3.
Kuva 3. Työterveyshuollon toiminta: työterveys osallistuu työkuormituksen säätelyyn vuosittain, osuus kokoluokittain vuosina 2009-14.
Kuva 3 osoittaa suuret erot työkuormituksen säätelyssä eri organisaatioiden kokoluokkien välillä. Pienimmässä kokoluokassa työkuormituksen säätely on vuosittaista alle 20 %:ssa organisaatioista, keskisuuressa kokoluokassa 25 %:ssä ja suurissa organisaatioissa 41 %:ssa. Sama trendi näkyy toimialojen tuloksissa. Parhaiten työterveyshuolto osallistuu työkuormituksen säätelyyn kuntatyönantajalla (40 % organisaatioista vuosittain) ja heikoiten rakentamisen ja liike-elämän palvelujen toimialoilla, jossa luku on tasolla 18-23 %. Kaikkien organisaatioiden osalta työterveys sääteli työkuormitusta vuosittain 30 %:ssa organisaatioista.
Miten johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnat yhdistyvät?
Edellisissä kolmessa kuvassa on esitetty työkuormituksen johtamisen ja hallinnan toimintatapoja johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Seuraavaksi vedämme nämä kolme osa-aluetta yhteen. Siitä melko pikkutarkka tuloskuva kuvassa 4.
Kuva 3 osoittaa suuret erot työkuormituksen säätelyssä eri organisaatioiden kokoluokkien välillä. Pienimmässä kokoluokassa työkuormituksen säätely on vuosittaista alle 20 %:ssa organisaatioista, keskisuuressa kokoluokassa 25 %:ssä ja suurissa organisaatioissa 41 %:ssa. Sama trendi näkyy toimialojen tuloksissa. Parhaiten työterveyshuolto osallistuu työkuormituksen säätelyyn kuntatyönantajalla (40 % organisaatioista vuosittain) ja heikoiten rakentamisen ja liike-elämän palvelujen toimialoilla, jossa luku on tasolla 18-23 %. Kaikkien organisaatioiden osalta työterveys sääteli työkuormitusta vuosittain 30 %:ssa organisaatioista.
Miten johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnat yhdistyvät?
Edellisissä kolmessa kuvassa on esitetty työkuormituksen johtamisen ja hallinnan toimintatapoja johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Seuraavaksi vedämme nämä kolme osa-aluetta yhteen. Siitä melko pikkutarkka tuloskuva kuvassa 4.
Kuva 4. Työn kuormituksen johtamisen kokonaisuus vuosien 2009-14 aineistossa.
Kuva 4 kaipaa selvitystä. Ensinnäkin aineisto jakaantuu neljään osaa johdon strategiatyön kannalta – miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Sen jälkeen jokaisessa neljässä osassa (ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon) erotellaan organisaation sen mukaan, osallistuuko työterveyshuolto vuosittain työkuormituksen säätelyyn vai ei. ja kolmanneksi nämä ryhmät jaetaan kahteen osaan sen mukaan onko esimiehillä rooli alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä vai ei.
Paras alaryhmä on se, jossa työhyvinvointi on otettu huomioon paljon työkuormituksen säätelyssä, työterveys osallistuu vuosittain työkuormituksen säätelyyn ja esimiehillä on rooli alaisten työhyvinvoinnissa. Näitä organisaatioita on 4 % kaikista organisaatioista! Kyseinen 4 % on kuvassa suurennettu, jotta lukija sen varmasti löytäisi. Tiukan tulkinnan mukaan kaikki muut yhdistelmät työkuormituksen johtamisessa ovat vääriä!
Mainittakoot vielä, että toimialoista julkinen sektori oli tässä työkuormituksen ”yhdistelmäjohtamisessa” paras 6 %:n osuudella, heikoimpia olivat rakentaminen ja kaupan toimiala, joissa 2 % yrityksistä toteutti kaiken täydellisesti. Kehittämispotentiaali on siis huikea!
Mitä opimme tästä?
Työn kuormittavuuden hallinnan tausta on työsuojelussa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Tutkimussarjassa kartoitimme asiaa johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Tulokset ja oppi olivat seuraavat:
Tämän numerosarjan edessä ei voi muuta kuin todeta amerikkalaisten oikeussalidraamojen tapaan ”no more further questions” – ei muuta kysyttävää.
Lataa tutkimus Julkaisuistani
Kuva 4 kaipaa selvitystä. Ensinnäkin aineisto jakaantuu neljään osaa johdon strategiatyön kannalta – miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Sen jälkeen jokaisessa neljässä osassa (ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon) erotellaan organisaation sen mukaan, osallistuuko työterveyshuolto vuosittain työkuormituksen säätelyyn vai ei. ja kolmanneksi nämä ryhmät jaetaan kahteen osaan sen mukaan onko esimiehillä rooli alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä vai ei.
Paras alaryhmä on se, jossa työhyvinvointi on otettu huomioon paljon työkuormituksen säätelyssä, työterveys osallistuu vuosittain työkuormituksen säätelyyn ja esimiehillä on rooli alaisten työhyvinvoinnissa. Näitä organisaatioita on 4 % kaikista organisaatioista! Kyseinen 4 % on kuvassa suurennettu, jotta lukija sen varmasti löytäisi. Tiukan tulkinnan mukaan kaikki muut yhdistelmät työkuormituksen johtamisessa ovat vääriä!
Mainittakoot vielä, että toimialoista julkinen sektori oli tässä työkuormituksen ”yhdistelmäjohtamisessa” paras 6 %:n osuudella, heikoimpia olivat rakentaminen ja kaupan toimiala, joissa 2 % yrityksistä toteutti kaiken täydellisesti. Kehittämispotentiaali on siis huikea!
Mitä opimme tästä?
Työn kuormittavuuden hallinnan tausta on työsuojelussa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Tutkimussarjassa kartoitimme asiaa johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Tulokset ja oppi olivat seuraavat:
- 14 % johdosta linjasi asian jämäkästi
- 28 %:ssa organisaatioista esimiehet toimivat järjestelmällisesti
- 30 %:ssa organisaatioista työterveyshuolto sääteli työkuormitusta vuosittain
- 4 %:ssa organisaatioista nämä kaikki kolme toteutuivat!
Tämän numerosarjan edessä ei voi muuta kuin todeta amerikkalaisten oikeussalidraamojen tapaan ”no more further questions” – ei muuta kysyttävää.
Lataa tutkimus Julkaisuistani
RSS Feed
