OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Miten johdetaan työn kuormittavuutta?

22/10/2015

0 Comments

 
Työn kuormittavuus on tärkeä osa meidän jokaisen työtä – liiallinen kuormitus uuvuttaa ja liian vähäinen laiskistaa. Liiallisen kuormituksen negatiivisten vaikutusten takia asia on osa työsuojelun lakisääteistä toimintaa, joka lopullisena vastuuna on esimiehen kontolla. Liian kuormittava työ aiheuttaa työperäisiä tauteja ja niiden kautta työkyvyttömyyttä. Työn kuormittavuus ja sen kontrollointi on myös työterveyshuollon agendalla – liikaa kuormitusta sielläkin estetään. Missään ei muuten estetä liian vähäistä kuormitusta!

Osan Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa vuosina 2009-14 olemme tutkijatiimillä Aura, Ahonen, Hussi ja Ilmarinen kartoittaneet työn kuormituksen johtamista ja hallintaa kolmen näkökulman kautta. Ensinnäkin olemme kysyneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työn kuormituksessa, toisaalta olemme kartoittaneet esimiesten roolia työkuormituksen säätelyssä ja kolmanneksi kysyneet miten työterveyshuolto on työkuormitusta kontrolloinut. Näin kokonaisuus rakentuu johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toimintatapojen varaan.

Miten työhyvinvointi otetaan huomioon työn kuormituksessa?

Osana johdon strategisia prosesseja olemme kartoittaneet, miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Vastausvaihtoehtoja oli neljä; ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon. Kuva 1 osoittaa sen, että tilanne oli suunnilleen sama eri kokoluokissa ja kehittyi vain hieman vuosien 2009-14 aikana.
Picture
Kuva 1. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen työkuormituksen säätelyssä - kohtalaisesti tai paljon vastanneiden %-osuudet eri kokoluokissa vuosina 2009-2014.

Kuva 1 havainnollistaa myös sen, että ”paljon” vastausten osuudet olivat melko pieniä, 10-20 %:n luokkaa vuosittain eri kokoluokissa. Kaikkien organisaatioiden osalta vastauksen ”paljon” antoi 14 % organisaatioista. Tässä on selkeä kehittämishaaste.

Miten esimiehet valvoivat työn kuormittavuutta?

Kuten aikeisemmin todettiin, käytännössä työnantajan vastuu delegoituu lähiesimielle. Kuva 2. osoittaa, että 28 %:ssa työpaikoista esimiehen valvonta työkuormituksesta toteutuu järjestelmällisesti – ollaan kaukana lain edellyttämästä tasosta.
Picture
Kuva 2. Esimies valvoo työn kuormittavuutta - 28 % työpaikoista toteuttaa järjestelmällisesti - vuosien 2009-14 aineisto.

Kuva 2 osoittaa, että parhaalla toimialalla (valtio) 41 % ihmisistä on töissä työkuormitusta järjestelmällisesti valvovilla työpaikoilla. Rakentamisen toimialalla joka kuuden (16 %) ja teollisuudessa joka neljäs (25 %) työpaikoista hoitaa työkuormituksen valvontaa järjestelmällisesti - näillä toimialoilla tarve on kuitenkin ehkä suurin, ainakin fyysisen kuormituksen osalta.

Miten työterveys osallistuu työkuormituksen säätelyyn?

Työkuormituksen säätely on tärkeä osa työterveyshuollon työtä, jolla pyritään estämään liiallisesta kuormituksesta aiheutuvat vammat ja työperäiset sairaudet. Tutkimussarjassa kysyttiin tämän toteutumista vuosittain, tulokset eri kokoluokissa vuosina 2009-14 kuvassa 3.
Picture
Kuva 3. Työterveyshuollon toiminta: työterveys osallistuu työkuormituksen säätelyyn vuosittain, osuus kokoluokittain vuosina 2009-14.

Kuva 3 osoittaa suuret erot työkuormituksen säätelyssä eri organisaatioiden kokoluokkien välillä. Pienimmässä kokoluokassa työkuormituksen säätely on vuosittaista alle 20 %:ssa organisaatioista, keskisuuressa kokoluokassa 25 %:ssä ja suurissa organisaatioissa 41 %:ssa. Sama trendi näkyy toimialojen tuloksissa. Parhaiten työterveyshuolto osallistuu työkuormituksen säätelyyn kuntatyönantajalla (40 % organisaatioista vuosittain) ja heikoiten rakentamisen ja liike-elämän palvelujen toimialoilla, jossa luku on tasolla 18-23 %. Kaikkien organisaatioiden osalta työterveys sääteli työkuormitusta vuosittain 30 %:ssa organisaatioista.

Miten johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnat yhdistyvät?

Edellisissä kolmessa kuvassa on esitetty työkuormituksen johtamisen ja hallinnan toimintatapoja johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Seuraavaksi vedämme nämä kolme osa-aluetta yhteen. Siitä melko pikkutarkka tuloskuva kuvassa 4.
Picture
Kuva 4. Työn kuormituksen johtamisen kokonaisuus vuosien 2009-14 aineistossa.

Kuva 4 kaipaa selvitystä. Ensinnäkin aineisto jakaantuu neljään osaa johdon strategiatyön kannalta – miten työhyvinvointi on otettu huomioon työkuormituksen säätelyssä. Sen jälkeen jokaisessa neljässä osassa (ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti ja paljon) erotellaan organisaation sen mukaan, osallistuuko työterveyshuolto vuosittain työkuormituksen säätelyyn vai ei. ja kolmanneksi nämä ryhmät jaetaan kahteen osaan sen mukaan onko esimiehillä rooli alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä vai ei.
Paras alaryhmä on se, jossa työhyvinvointi on otettu huomioon paljon työkuormituksen säätelyssä, työterveys osallistuu vuosittain työkuormituksen säätelyyn ja esimiehillä on rooli alaisten työhyvinvoinnissa. Näitä organisaatioita on 4 % kaikista organisaatioista! Kyseinen 4 % on kuvassa suurennettu, jotta lukija sen varmasti löytäisi. Tiukan tulkinnan mukaan kaikki muut yhdistelmät työkuormituksen johtamisessa ovat vääriä!

Mainittakoot vielä, että toimialoista julkinen sektori oli tässä työkuormituksen ”yhdistelmäjohtamisessa” paras 6 %:n osuudella, heikoimpia olivat rakentaminen ja kaupan toimiala, joissa 2 % yrityksistä toteutti kaiken täydellisesti. Kehittämispotentiaali on siis huikea!

Mitä opimme tästä?

Työn kuormittavuuden hallinnan tausta on työsuojelussa ja työkyvyttömyyden ehkäisyssä. Tutkimussarjassa kartoitimme asiaa johdon, esimiesten ja työterveyshuollon toiminnoissa. Tulokset ja oppi olivat seuraavat:
  1. 14 % johdosta linjasi asian jämäkästi
  2. 28 %:ssa organisaatioista esimiehet toimivat järjestelmällisesti
  3. 30 %:ssa organisaatioista työterveyshuolto sääteli työkuormitusta vuosittain
  4. 4 %:ssa organisaatioista nämä kaikki kolme toteutuivat!

Tämän numerosarjan edessä ei voi muuta kuin todeta amerikkalaisten oikeussalidraamojen tapaan ”no more further questions” – ei muuta kysyttävää.

Lataa tutkimus Julkaisuistani

0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT