TyöhyvinvointiverkostoX on Työterveyslaitoksen toteuttama, maakuntien kautta jalkautuva työpaikkojen TTT osaamisen kehittämisen hanke. Tässä yhteydessä nuo kirjaimet TTT tarkoittavat Työterveyshuoltoa, Työsuojelua ja Työhyvinvointia. Eilen (2.2.2017) pidettiin hankkeen ohjausryhmän kokous ja sen päälle yhteinen kokous alueellisten vastuuhenkilöiden kanssa. Alueilla tehdään paljon asioita, aina alueen tarpeiden mukaan – tosin monella alueella on työhyvinvoinnin johtaminen noussut esiin. Niinpä innostuin analysoimaan alueellisia eroja Strategisen hyvinvoinnin johtamisessa, sekä työterveyshuollon ja työsuojelun toimintatavoissa.
Aineistona tässä analyysissa käytin koko vuosina 2009-2016 kerättyä strategisen hyvinvoinnin johtamisen aineistoa, jota on kuuden tutkimuksen kautta n. 2200 organisaatiolta. Maakunnittain suurin vastaajamäärä oli Uudeltamaalta, yli 800, muissa maakunnissa vastaajia oli 50-170 välillä. Ainoastaan Kainuussa ja Etelä-Savossa jäätiin vastaajamäärissä alle 40, joten heidän tuloksiaan voidaan pitää suuntaa antavina. Lisäksi on otettava huomioon tutkimussarjan ajanjakso 2009-2016, monissa maakunnissa tilanteet ovat varmaan muuttuneet näiden vuosien aikana.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen maakunnissa
Yksi tapa arvioida maakuntien välisiä eroja on laskea keskiarvot Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksistä (SHJI). SHJI kuvastaa kokonaisuutta, jossa osatekijöinä ovat hyvinvoinnin strateginen asema, johdon toiminnat hyvinvoinnissa, HR:n ja esimiesten toimintatavat sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot. Kuva 1 osoittaa parhaiksi maakunniksi Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan – toisesta päästä löytyvät Varsinais-Suomi ja Satakunta.
Aineistona tässä analyysissa käytin koko vuosina 2009-2016 kerättyä strategisen hyvinvoinnin johtamisen aineistoa, jota on kuuden tutkimuksen kautta n. 2200 organisaatiolta. Maakunnittain suurin vastaajamäärä oli Uudeltamaalta, yli 800, muissa maakunnissa vastaajia oli 50-170 välillä. Ainoastaan Kainuussa ja Etelä-Savossa jäätiin vastaajamäärissä alle 40, joten heidän tuloksiaan voidaan pitää suuntaa antavina. Lisäksi on otettava huomioon tutkimussarjan ajanjakso 2009-2016, monissa maakunnissa tilanteet ovat varmaan muuttuneet näiden vuosien aikana.
Strategisen hyvinvoinnin johtaminen maakunnissa
Yksi tapa arvioida maakuntien välisiä eroja on laskea keskiarvot Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksistä (SHJI). SHJI kuvastaa kokonaisuutta, jossa osatekijöinä ovat hyvinvoinnin strateginen asema, johdon toiminnat hyvinvoinnissa, HR:n ja esimiesten toimintatavat sekä työhyvinvoinnin tukitoiminnot. Kuva 1 osoittaa parhaiksi maakunniksi Pohjois-Karjalan ja Uudenmaan – toisesta päästä löytyvät Varsinais-Suomi ja Satakunta.
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksin (SHJI) keskiarvo maakunnittain 2009-2016.
Kuvan 1 tulkinnan lähtökohtana voisi olla koko maan keskiarvo vuosina 2009-2016, joka oli 47. Sitä parempi tilanne oli Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Uudellamaalla, joka suuren vastaajamääränsä kautta nosti keskiarvoa. Tulkintaa voisi jatkaa sillä, että paras neljännes organisaatioista on tasolla 60-80, joten kaikissa maakunnissa on vielä kosolti kehitysvaraa!
Toinen tapa strategisen hyvinvoinnin johtamisen arvioimiseen on johtamisen peruspäätösten yleisyys. Näitä peruspäätöksiä ovat päätös sisällöistä (mitä kehitetään), päätös tavoitteista (mihin halutaan päästä), päätös suunnitelman tekemisestä ja esimiesvastuista, sekä päätös mittareista. Näiden yleisyys maakunnissa on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. SHJ:n sisältöjen, tavoitteiden, suunnitelman, esimiesvastuun ja mittareiden yleisyys eri maakunnissa vuosien 2009-2016 aineistossa.
Kuvan 1 tulkinnan lähtökohtana voisi olla koko maan keskiarvo vuosina 2009-2016, joka oli 47. Sitä parempi tilanne oli Pohjois-Karjalassa, Lapissa ja Uudellamaalla, joka suuren vastaajamääränsä kautta nosti keskiarvoa. Tulkintaa voisi jatkaa sillä, että paras neljännes organisaatioista on tasolla 60-80, joten kaikissa maakunnissa on vielä kosolti kehitysvaraa!
Toinen tapa strategisen hyvinvoinnin johtamisen arvioimiseen on johtamisen peruspäätösten yleisyys. Näitä peruspäätöksiä ovat päätös sisällöistä (mitä kehitetään), päätös tavoitteista (mihin halutaan päästä), päätös suunnitelman tekemisestä ja esimiesvastuista, sekä päätös mittareista. Näiden yleisyys maakunnissa on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. SHJ:n sisältöjen, tavoitteiden, suunnitelman, esimiesvastuun ja mittareiden yleisyys eri maakunnissa vuosien 2009-2016 aineistossa.
Taulukko 1 osoittaa, että Lapissa 48 % organisaatioista on päättänyt tavoitteista ja 38 % tehnyt kirjallisen suunnitelman. Taulukko osoittaa myös jonkinlaista epäloogisuutta, esim. Uudellamaalla 40 % organisaatioista oli tehnyt suunnitelman, mutta 60 % mittasi tuloksia.
Taulukon 1 kautta voidaan käydä läpi strategisen hyvinvoinnin johtamisen ”lyhyt oppimäärä”:
Entäs TTT:n kaksi ”teetä”
Työterveyshuollon taso on laskettu tutkimussarjassa eri toimintojen vuosittaisen tekemisen tai toimintojen riittävyyden mukaan. Tason pisteytyksen skaala on 0 – 100 ja koko maan tasolla keskiarvo oli vuosina 2009-2016 64.Maakunnista paras oli Pohjois-Karjala ja kehnoin Kainuu.
Taulukon 1 kautta voidaan käydä läpi strategisen hyvinvoinnin johtamisen ”lyhyt oppimäärä”:
- miettikää ja päättäkää toiminnalle liiketoiminnan vaatimusten mukaiset sisällöt
- asettakaa selkeät, mitattavat tavoitteet
- tehkää kirjallinen suunnitelma, jossa päätetään eri toimijoiden roolit
- mitatkaa tuloksia ja tehkää muutoksia toimintaan – oppikaa
Entäs TTT:n kaksi ”teetä”
Työterveyshuollon taso on laskettu tutkimussarjassa eri toimintojen vuosittaisen tekemisen tai toimintojen riittävyyden mukaan. Tason pisteytyksen skaala on 0 – 100 ja koko maan tasolla keskiarvo oli vuosina 2009-2016 64.Maakunnista paras oli Pohjois-Karjala ja kehnoin Kainuu.
Kuva 2. Työterveyshuollon tason keskiarvo maakunnittain 2009-2016.
Työterveyshuollon tason nostamisessa ydinasia on työnantajan ja työterveyshuollon palvelutuottajan tiivis yhteistyö. Tämä on tutkimussarjan tulosten mukaan kehittynyt koko ajan vuosien 2009-2016 aikana.
Työsuojelun perustaso on tutkimussarjan mukaan hyvä – perusasiat ovat pääsääntöisesti kunnossa. Toki eri toimintojen laadullisessa tekemisessä on aina kehitettävää. Maakuntien keskiarvot työsuojelun pisteissä on esitetty kuvassa 3.
Työterveyshuollon tason nostamisessa ydinasia on työnantajan ja työterveyshuollon palvelutuottajan tiivis yhteistyö. Tämä on tutkimussarjan tulosten mukaan kehittynyt koko ajan vuosien 2009-2016 aikana.
Työsuojelun perustaso on tutkimussarjan mukaan hyvä – perusasiat ovat pääsääntöisesti kunnossa. Toki eri toimintojen laadullisessa tekemisessä on aina kehitettävää. Maakuntien keskiarvot työsuojelun pisteissä on esitetty kuvassa 3.
Kuva 3. Työsuojelun tason keskiarvo maakunnittain 2009-2016.
Työsuojelussakin paras maakunta oli Pohjois-Karjala, eniten kirittävää oli Keski-Suomella ja Etelä-Savolla. Mutta kuten kuvan 3 tulokset osoittavat, oli taso kaikissa maakunnissa yli 70. Aikaisemmat analyysit ovat osoittaneet, että eniten kirittävää työsuojelun tasossa on aivan pienimmillä yrityksillä – ja siihenhän TyöhyvinvointiverkostoX osaltaan tähtää.
Yhteenveto
Maakuntien välillä oli mielestäni jopa yllättävän suuria eroja – toki vastaajaprofiilit erosivat maakunnittain jonkin verran. tarkoitan tällä sitä, että jossakin maakunnassa pienet yritykset olivat suurin vastaajaryhmä, jossain taas keskisuuret. Samoin vaihtelivat eri toimialat suurestikin – nämä molemmat osin selittävät maakuntien eroja.
Kertauksen vuoksi – SHJ:n lyhyt oppimäärä!
Tiedot TyöhyvinverkostoX:n alueista
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen julkaisuja
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
Työsuojelussakin paras maakunta oli Pohjois-Karjala, eniten kirittävää oli Keski-Suomella ja Etelä-Savolla. Mutta kuten kuvan 3 tulokset osoittavat, oli taso kaikissa maakunnissa yli 70. Aikaisemmat analyysit ovat osoittaneet, että eniten kirittävää työsuojelun tasossa on aivan pienimmillä yrityksillä – ja siihenhän TyöhyvinvointiverkostoX osaltaan tähtää.
Yhteenveto
Maakuntien välillä oli mielestäni jopa yllättävän suuria eroja – toki vastaajaprofiilit erosivat maakunnittain jonkin verran. tarkoitan tällä sitä, että jossakin maakunnassa pienet yritykset olivat suurin vastaajaryhmä, jossain taas keskisuuret. Samoin vaihtelivat eri toimialat suurestikin – nämä molemmat osin selittävät maakuntien eroja.
Kertauksen vuoksi – SHJ:n lyhyt oppimäärä!
- miettikää ja päättäkää toiminnalle liiketoiminnan vaatimusten mukaiset sisällöt
- asettakaa selkeät, mitattavat tavoitteet
- tehkää kirjallinen suunnitelma, jossa päätetään eri toimijoiden roolit
- mitatkaa tuloksia ja tehkää muutoksia toimintaan – oppikaa
Tiedot TyöhyvinverkostoX:n alueista
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen julkaisuja
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
RSS Feed