Syksyn Work Goes Happy kiertueen kolmas tapahtuma järjestettiin eilen (16.11.2017) Kuopiossa. Tilaisuus toi yhteen lähes 20 asiantuntijaa alustusten ja yli 50 palvelujen esittelyn merkeissä. Alustukset käsittelivät monia työelämän eri osa-alueita – johtamista, osaamista ja hyvinvointia.
Työelämä 2020 hankkeen hankejohtaja Margita Klemetti piti loistavan katsauksen suomalaisen työelämän nykytilasta ja haasteista. Yksi hänen ydinviestinsä oli luottamus – ja se sai minut aukaisemaan tilastosoftani ja analysoimaan asiaa. Analysoin luottamuksen merkitystä henkilöstötuottavuuteen – koska vain hyvät tulokset tekevät suomalaisesta työelämästä parhaan!
Kyllä – luottamus on pohja henkilöstötuottavuudelle!
Teimme Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa kaksi vuotta sitten tutkimuksen (linkki raporttiin), jossa määritimme henkilöstötuottavuuden koostuvat motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulona. Analyysimme osoitti, että henkilöstötuottavuuden tasoon vaikuttivat eniten koettu esimiestyö ja työyhteisön toimivuus.
Toisaalta vielä tärkeämpi löydäs oli henkilöstötuottavuuden yhteys yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, käyttökatteeseen. Hyvän henkilöstötuottavuuden rakennusyritykset tekivät lähes kolmikertaisen käyttökatteen verrattuna huonon henkilöstötuottavuuden yrityksiin (14000€/hlo/v vs 5000€/hlö/v).
Tämän perustutkimuksen jälkeen olen tehnyt lukuisia yrityskohtaisia analyyseja, jotka nyt siis avasin uusinta-analyysiin luottamuksen näkökulmasta. Kävin läpi kolme organisaatiota, teollisuuden ja sote-alan yritykset ja valtion viraston aineistot. Kuva 1 osoittaa, että luottamus tukee henkilöstötuottavuutta.
Työelämä 2020 hankkeen hankejohtaja Margita Klemetti piti loistavan katsauksen suomalaisen työelämän nykytilasta ja haasteista. Yksi hänen ydinviestinsä oli luottamus – ja se sai minut aukaisemaan tilastosoftani ja analysoimaan asiaa. Analysoin luottamuksen merkitystä henkilöstötuottavuuteen – koska vain hyvät tulokset tekevät suomalaisesta työelämästä parhaan!
Kyllä – luottamus on pohja henkilöstötuottavuudelle!
Teimme Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa kaksi vuotta sitten tutkimuksen (linkki raporttiin), jossa määritimme henkilöstötuottavuuden koostuvat motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulona. Analyysimme osoitti, että henkilöstötuottavuuden tasoon vaikuttivat eniten koettu esimiestyö ja työyhteisön toimivuus.
Toisaalta vielä tärkeämpi löydäs oli henkilöstötuottavuuden yhteys yrityksen taloudelliseen suorituskykyyn, käyttökatteeseen. Hyvän henkilöstötuottavuuden rakennusyritykset tekivät lähes kolmikertaisen käyttökatteen verrattuna huonon henkilöstötuottavuuden yrityksiin (14000€/hlo/v vs 5000€/hlö/v).
Tämän perustutkimuksen jälkeen olen tehnyt lukuisia yrityskohtaisia analyyseja, jotka nyt siis avasin uusinta-analyysiin luottamuksen näkökulmasta. Kävin läpi kolme organisaatiota, teollisuuden ja sote-alan yritykset ja valtion viraston aineistot. Kuva 1 osoittaa, että luottamus tukee henkilöstötuottavuutta.
Kuva 1. Luottamuksen yhteys henkilöstötuottavuuteen teollisuusyrityksessä ja valtion virastossa.
Kuvan 1 taustalla on siis henkilöstötutkimuksen tiimikohtaiset tunnusluvut ja niiden jaottelu luottamuksen suhteen kolmeen tasoluokkaan. Tasoluokittain henkilöstötuottavuusindeksi, HTI vaihteli selkeästi – hyvä luottamus oli pohja hyvälle henkilöstötuottavuudelle.
Analysoin henkilöstötutkimuksen kautta myös luottamuksen perustaa, mistä se organisaatoissa syntyy? Teollisuusyrityksessä luottamus syntyi tavoitteiden tuntemisesta ja hyvästä esimiestyöstä (esimiehen antamasta tuki kehittymiselle, esimiehen antama kiitos hyvästä työstä); virastossa taas keskustelun (johto kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä) ja tavoitteiden tuntemisen (henkilöstö selvillä organisaation tavoitteista) kautta.
Mutta luottamus ei pelkästään riitä
Luottamus on tärkeää, mutta se ei pelkästään riitä. Teollisuusyrityksen analyysi kuvassa 2 osoittaa, että johtajuuden tasolla on suuri merkitys henkilöstötuottavuudelle.
Kuvan 1 taustalla on siis henkilöstötutkimuksen tiimikohtaiset tunnusluvut ja niiden jaottelu luottamuksen suhteen kolmeen tasoluokkaan. Tasoluokittain henkilöstötuottavuusindeksi, HTI vaihteli selkeästi – hyvä luottamus oli pohja hyvälle henkilöstötuottavuudelle.
Analysoin henkilöstötutkimuksen kautta myös luottamuksen perustaa, mistä se organisaatoissa syntyy? Teollisuusyrityksessä luottamus syntyi tavoitteiden tuntemisesta ja hyvästä esimiestyöstä (esimiehen antamasta tuki kehittymiselle, esimiehen antama kiitos hyvästä työstä); virastossa taas keskustelun (johto kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä) ja tavoitteiden tuntemisen (henkilöstö selvillä organisaation tavoitteista) kautta.
Mutta luottamus ei pelkästään riitä
Luottamus on tärkeää, mutta se ei pelkästään riitä. Teollisuusyrityksen analyysi kuvassa 2 osoittaa, että johtajuuden tasolla on suuri merkitys henkilöstötuottavuudelle.
Kuva 2. Luottamuksen ja johtajuuden merkitys henkilöstötuottavuudelle.
Luottamuksen ohella johtajuus – esimiestyö – vaikuttaa henkilöstötuottavuuden tasoon. Esimerkkiyrityksessä johtajuuden merkitys oli jopa hieman luottamuksen merkitystä suurempi. Alimmalla luottamustasolla hyvä johtajuus toi HTI-arvon 42, kun ylimmän luottamustason heikko johtajuus toi HTI:n 38. Yhteenvetona voidaan sanoa, että molempia tarvitaan – luottamusta ja hyvää johtajuutta!
Luottamuksen muutos muuttaa henkilöstötuottavuutta
Luottamuksen kehittyminen kehittää henkilöstötuottavuutta ja sen kautta tulosta – näinhän sitä mielellään sanoisi. Ja näin se on keskimäärin! Kuvassa 3 on soteyrityksen tulos luottamuksen muutoksen yhteydestä henkilöstötuottavuuden muutokseen. Yhteys on selkeä, korrelaatio positiivinen – mutta muutoksia on sekä ylös- että alaspäin!
Luottamuksen ohella johtajuus – esimiestyö – vaikuttaa henkilöstötuottavuuden tasoon. Esimerkkiyrityksessä johtajuuden merkitys oli jopa hieman luottamuksen merkitystä suurempi. Alimmalla luottamustasolla hyvä johtajuus toi HTI-arvon 42, kun ylimmän luottamustason heikko johtajuus toi HTI:n 38. Yhteenvetona voidaan sanoa, että molempia tarvitaan – luottamusta ja hyvää johtajuutta!
Luottamuksen muutos muuttaa henkilöstötuottavuutta
Luottamuksen kehittyminen kehittää henkilöstötuottavuutta ja sen kautta tulosta – näinhän sitä mielellään sanoisi. Ja näin se on keskimäärin! Kuvassa 3 on soteyrityksen tulos luottamuksen muutoksen yhteydestä henkilöstötuottavuuden muutokseen. Yhteys on selkeä, korrelaatio positiivinen – mutta muutoksia on sekä ylös- että alaspäin!
Kuva 3. Luottamuksen muutoksen yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen.
Kuva 3 kuvastaa montaa asiaa. Ensinnäkin luottamuksen muutoksella on erittäin merkittävä yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen, korrelaatiohan on r=0,73. Toisaalta se kertoo sen realiteetin, että kaikki eivät kehity – 47 % tiimeistä kehittyi sekä luottamuksessa että henkilöstötuottavuudessa, kun vastaavasti 22 % tiimeistä taantui molemmissa. Kokonaisuus oli toki positiivinen.
Esimerkkiyrityksessä luottamuksen muutosta selittivät (selitysosuus 58 %) tiedottamisen ja oikeudenmukaisuuden tunteen muutokset. Samat asiat – luottamuksen muutoksen kera – selittivät 68 % henkilöstötuottavuuden muutosten eroista tiimien välillä. Aika monimutkaisesti sanottu – mutta pelkistetään: luottamus ja sen taustalla oikeudenmukaisuus ja hyvä tiedonkulku tukevat henkilöstötuottavuuden kasvua!
Summaten: luottamuksen kasvu lisää liiketoiminnan kasvua
Analyysini tulokset ovat luottamuksen ja henkilöstötuottavuuden suhteen kiistattomat: hyvä luottamus ja luottamuksen kasvu tukevat henkilöstötuottavuutta ja sen kasvua. Tutkimuksemme mukaan henkilöstötuottavuus taas tukee liiketoiminnan tuloksellisuutta. Luottamus on siis tärkeää – mutta vain yritysten tulosten ja julkisen sektorin työn vaikuttavuuden takia.
Kuva 3 kuvastaa montaa asiaa. Ensinnäkin luottamuksen muutoksella on erittäin merkittävä yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen, korrelaatiohan on r=0,73. Toisaalta se kertoo sen realiteetin, että kaikki eivät kehity – 47 % tiimeistä kehittyi sekä luottamuksessa että henkilöstötuottavuudessa, kun vastaavasti 22 % tiimeistä taantui molemmissa. Kokonaisuus oli toki positiivinen.
Esimerkkiyrityksessä luottamuksen muutosta selittivät (selitysosuus 58 %) tiedottamisen ja oikeudenmukaisuuden tunteen muutokset. Samat asiat – luottamuksen muutoksen kera – selittivät 68 % henkilöstötuottavuuden muutosten eroista tiimien välillä. Aika monimutkaisesti sanottu – mutta pelkistetään: luottamus ja sen taustalla oikeudenmukaisuus ja hyvä tiedonkulku tukevat henkilöstötuottavuuden kasvua!
Summaten: luottamuksen kasvu lisää liiketoiminnan kasvua
Analyysini tulokset ovat luottamuksen ja henkilöstötuottavuuden suhteen kiistattomat: hyvä luottamus ja luottamuksen kasvu tukevat henkilöstötuottavuutta ja sen kasvua. Tutkimuksemme mukaan henkilöstötuottavuus taas tukee liiketoiminnan tuloksellisuutta. Luottamus on siis tärkeää – mutta vain yritysten tulosten ja julkisen sektorin työn vaikuttavuuden takia.
RSS Feed
