Analysoin dataa suurella mielenkiinnolla ja yksi kysymys nousee sieltä koko ajan esiin: ”Onko itseohjautuvuus pienten yritysten toimintatapa?” Tai toisinpäin ihmettelen jatkuvasti, miksi itseohjautuvuuden johtaminen on passiivisempaa isoissa yrityksissä.
Tutkimme itseohjautuvuuden johtamista
Tutkimuksessamme selvitämme itseohjautuvuutta tukevia ja toteuttavia johdon ja esimiesten toimintatapoja. Kunkin yrityksen vastaukset antaa toimitusjohtaja (pienet yritykset) ja henkilöstövastaava (isot yritykset). Kysymykset kartoittavat mm. tavoitteiden asettamista ja työn organisoimista (johto vs. henkilöstö), esimiesten toimintaa itseohjautuvuuteen kannustamisessa, sekä vastuuta toiminnan tuloksellisuudesta. Itseohjautuvuuden ohella selvitämme henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuutta. Näin voimme verrata johtamista yleensä suhteessa itseohjautuvuuden johtamiseen. Saamme myös arvokasta seurantatietoa vuonna 2009 alkaneeseen tutkimussarjaamme.
Itseohjautuvuuteen kannustaminen ennen koronaa ja kriisin aikana
Teimme Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen kanssa tutkimuksemme suunnitelman ja kyselylomakkeen rungon helmikuun alussa – siis reilusti ennen korona-aikaa. Työsuojelurahaston apurahapäätös tuli 23.3.2020 ja sen jälkeen palasimme suunnittelupöydälle – ja lisäsimme kyselyyn ”Miten koronakriisin aikana toimitte?” kysymyksiä. Ihan vahingossa (valitettavasti...) saimme mielenkiintoisen tutkimusasetelman.
Tämä asetelma kertoo tulosten valossa, että ennen kriisiä pienet yritykset johtivat itseohjautuvuutta paremmin, mutta kriisin aikana isot antoivat ihmisille enemmän vastuuta. Tulos kuvassa 1.
Kuvan 1 tulokset kuvaavat esimiestyön linjauksia ja itseohjautuvuuteen kannustamista normaaliaikana ja koronakriisin aikana.
Esimieskannustus normaaliaikana koostui kahdesta kysymyksestä (Esimiehet kannustavat henkilöstöä oma-aloitteesuuteen ja omien päätösten tekemiseen työssään, Esimiehet kannustavat alaisiaan itse ratkaisemaan ongelmatilanteet), joissa vastausvaihtoehdot olivat ”ei koskaan (1), harvoin (2), silloin tällöin (3), lähes aina (4) ja aina (5)”. Koronakriisin aikaisen toimintatavan kysymys nähdään kuvassa 1; vastausvaihtoehdot siinä olivat ”ei lainkaan (1), vähän (2), kohtalaisesti (3), paljon (4), erittäin paljon (5). Kuvassa 1 eri kokoluokkien yritysten vastausten keskiarvot on suhteutettu koko aineiston keskiarvoon.
Kuvan 1 tulkinta on mielenkiintoinen ja siitä voidaan esittää kaksikin tiivistystä.
Itseohjautuvuutta johdetaan parhaiten pienissä yrityksissä!
tai sitten
Koronakriisi herätti isot yrityksen itseohjautuvuuteen
Kumpikin tulkinta on oikea, joten jokainen voi tuosta valita mieluisimman!
Kuten kuva 1 osoitti, innostuivat isot yrityksen itseohjautuvuuteen koronakriisin aikana – taso nousu selkeästi normaaliaikaan verrattuna. Se mikä tekee tuloksesta entistä mielenkiintoisemman, on kuvan 2 tulos. Isot yritykset nimittäin johtavat henkilöstötuottavuutta kokonaisuudessaan pieniä yrityksiä paremmin.
Tämä tulos ei ole uusi, se on havaittu kaikissa seitsemässä aikaisemmassa tutkimuksessa vuonna 2009 alkaneessa tutkimussarjassamme.
Kuvan 2 tulos on tosiaan mielenkiintoinen: isot yritykset johtavat, manageeraavat henkilöstötuottavuutta parhaiten, mutta ovat itseohjautuvuudessa heikoimpia. Tai päinvastoin pienet johtavat kokonaisuutta heikoimmin ja itseohjautuvuutta parhaiten!
Tämän tuloksen tulkinta vaatii varmaan lisää tuloksia ja aikaa miettimiseen. Se on kuitenkin selvä, että isot johtavat paremmin. Jo 11 vuotta olemme löytäneet saman tuloksen: isot firmat tekevät paremmin johtamiseen liittyviä päätöksiä ja pyörittävät prosesseja aktiivisemmin kuin pienet yritykset.
Mutta miksi isot johtavat itseohjautuvuutta heikommin, kuin pienet?
Nimenomaan kun ne johtavat kokonaisuutta paremmin!
Onko syynä johtamisrakenteen moninkertaisuus, siis johtamistasojen suurempi määrä? Onko syynä usein varsin pirstaloitunut johtajuus ja myös asiantuntijuus? Vai onko pienissä yksinkertaisesti luontevampaa antaa ihmisille – niille tutuille työntekijöille valtaa ja vastuuta?
Ja miksi itseohjautuvuus lisääntyi isoissa kriisin aikana
Kuva 1 osoitti itseohjautuvuuden suuren kasvun isoissa yrityksissä, siis pieniin verrattuna. Syitä tähän voidaan pohtia ja osin niitä löytyy tutkimuksen tuloksista.
Onko syy taloudellinen ja lomautukset?
Kartoitimme vastaajilta koronakriisin vaikutuksia mm. liikevaihdon muutokseen ja henkilöstön lomautuksiin. Liikevaihdon suhteen eroja eri yrityskokoluokkien välillä ei ollut, mutta sen sijaan lomautuksia oli isoissa yrityksissä enemmän kuin pienissä ja keskisuurissa. Ehkä lomautukset ja sen myötä henkilöstön väheneminen on ollut yksi itseohjautuvuuden kasvuun vaikuttava tekijä.
Etätyön määrä vaikuttanee myös osaltaan
Isojen yritysten itseohjautuvuuden kasvun syynä on varmaan myös etätyön määrä, siis verrattuna pienempiin yrityksiin. Isoista yrityksistä 77 % vastasi etätyöhön siirrytyn paljon tai erittäin paljon. Keskisuurissa yrityksissä luku oli 61 % ja pienissä 27 %. Tuntuu luontevalta, että etätyössä itseohjautuvuus – ja siihen kannustavuus lisääntyy.
Tämän tulosblogin tulokset ovat selkeät, mutta niiden tulkinta on vaikeaa. Ydinkysymys on se, että miksi itseohjautuvuutta johdetaan isoissa yrityksissä normaaliaikana heikommin, kuin pienissä – ja miksi kriisi aktivoi isoja enemmän kuin pieniä?
Osallistu pohdintaan - kirjaa kommenttisi!