Istuin maanantaina (10.10.2016) HENRY ry:n edustajana TyöhyvinvointiverkostoX:n ohjausryhmän kokouksessa. Vilkkaasti keskustellut ohjausryhmä sai tiiviin päivityksen TyhyverkostoX:n toiminnoista. Tiivistettynä TyhyverkostoX tähtää eritoten pienten yritysten TTT-toiminnan osaamisen kehittämiseen – siis työterveyshuollon, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden palvelujen johtamiseen ja hankkimiseen.
Tutustu TyhyverkostoX
TyhyverkostoX:ssä viisi osa-aluetta 16 maakunnassa
TyhyverkostoX etenee kohti maalia viidellä osa-alueella ja 16 maakunnassa. Ensimmäinen osa-alue on VERKOSTO, jossa TyhyverkostoX toimii kansallisena ja alueellisena työhyvinvoinnin yhteistyö- ja osaamisverkostona. Toinen on OSAAMINEN – työpaikoilla osataan omatoimisesti ylläpitää ja edistää TTT -asioita. Kolmas on PALVELUT – yrittäjät ja pienet yritykset saavat helposti TTT -palveluja koko maassa. Neljäntenä on YHTEISTYÖ – yhteistyö paranee eri toimijoiden välillä, sekä työpaikkojen sisällä, että kumppaneiden kanssa. Viides osa-alue on KROPPA JA NUPPI – raskasta työtä tekeville toimintatapoja ja välineitä TTT -asioiden edistämiseen. Näitä kaikkia edistetään maakunnissa – paljon siis tapahtuu!
X:lle oppia Kangasniemen mallista?
TyhyverkostoX:n viiden osa-alueen hankkeita kuunnellessa tuli mieleen Kangasniemen kunnanjohtajan Johanna Luukkosen esitys Tanhuvaarassa 28.9.2016. Hänen esittämässään Kangasniemen mallissa voisi olla oppia kaikille organisaatioille. Minä tiivistäisin Kangasniemen mallin kahteen valintaan: TTT osaksi kuntastrategiaa ja TTT:tä johdetaan kokonaisuutena.
1. TTT osaksi kuntastrategiaa
Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, joka linjaa kunnan toimintoja ja resursseja valtuustokauden ajan. Kangasniemen oivallus työhyvinvoinnin sisällyttämisestä kuntastrategiaan tuntuu erinomaisen perustellulta – kuntalaisten hyvinvointi turvataan hyvinvoivan henkilöstön työllä. Näin yksinkertaista se on – ei ole hyvää palvelua ilman henkilöstön hyvinvointia – ja vain hyvä palvelu tukee kaikkien kuntalaisten hyvinvointia. Johtoryhmässä henkilöstön hyvinvointi määriteltiin henkilöstötuottavuudeksi – siis osaamisen, motivaation ja työkyvyn tuloksi. Myönnän, että minulla oli vaikutusta tuohon määritelmään.
Tutustu TyhyverkostoX
TyhyverkostoX:ssä viisi osa-aluetta 16 maakunnassa
TyhyverkostoX etenee kohti maalia viidellä osa-alueella ja 16 maakunnassa. Ensimmäinen osa-alue on VERKOSTO, jossa TyhyverkostoX toimii kansallisena ja alueellisena työhyvinvoinnin yhteistyö- ja osaamisverkostona. Toinen on OSAAMINEN – työpaikoilla osataan omatoimisesti ylläpitää ja edistää TTT -asioita. Kolmas on PALVELUT – yrittäjät ja pienet yritykset saavat helposti TTT -palveluja koko maassa. Neljäntenä on YHTEISTYÖ – yhteistyö paranee eri toimijoiden välillä, sekä työpaikkojen sisällä, että kumppaneiden kanssa. Viides osa-alue on KROPPA JA NUPPI – raskasta työtä tekeville toimintatapoja ja välineitä TTT -asioiden edistämiseen. Näitä kaikkia edistetään maakunnissa – paljon siis tapahtuu!
X:lle oppia Kangasniemen mallista?
TyhyverkostoX:n viiden osa-alueen hankkeita kuunnellessa tuli mieleen Kangasniemen kunnanjohtajan Johanna Luukkosen esitys Tanhuvaarassa 28.9.2016. Hänen esittämässään Kangasniemen mallissa voisi olla oppia kaikille organisaatioille. Minä tiivistäisin Kangasniemen mallin kahteen valintaan: TTT osaksi kuntastrategiaa ja TTT:tä johdetaan kokonaisuutena.
1. TTT osaksi kuntastrategiaa
Kuntastrategia on kunnanvaltuuston hyväksymä strategia, joka linjaa kunnan toimintoja ja resursseja valtuustokauden ajan. Kangasniemen oivallus työhyvinvoinnin sisällyttämisestä kuntastrategiaan tuntuu erinomaisen perustellulta – kuntalaisten hyvinvointi turvataan hyvinvoivan henkilöstön työllä. Näin yksinkertaista se on – ei ole hyvää palvelua ilman henkilöstön hyvinvointia – ja vain hyvä palvelu tukee kaikkien kuntalaisten hyvinvointia. Johtoryhmässä henkilöstön hyvinvointi määriteltiin henkilöstötuottavuudeksi – siis osaamisen, motivaation ja työkyvyn tuloksi. Myönnän, että minulla oli vaikutusta tuohon määritelmään.
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden johtamisen viitekehys Kangasniemen kunnassa.
TTT osana kuntastrategiaa tuntuu ilmeiseltä ja jopa vähämerkitykselliseltä. Käytännössä se on kuitenkin huima askel eteenpäin. Kun TTT on osa kuntastrategiaa, on se kunnan korkeimman poliittisen ja operatiivisen johdon johtamaa – ei irrallisia projekteja ja tapahtumia, joihin johto tulisi sitouttaa. Samalla päätös antaa perustan TTT:hen resursointiin – joskus kunnissa työhyvinvointi on koettu verorahojen tuhlailuksi. Nyt työhyvinvoinnilla tuetaan kuntalain ydintavoitetta, kuntalaisten hyvinvointia.
2. TTT:tä johdetaan kokonaisuutena
Kangasniemellä työhyvinvointia (ja koko TTT:tä) on aikaisemmin johdettu eri osa-alueiden perinteiden mukaan. On tehty hyvää toimintaa, mutta irrallaan toisistaan. Työterveyshuoltoa ohjattiin omanaan, samoin työsuojelua. Työhyvinvoinnissa oli perinteistä TYKY-toimintaa, liikunta, kulttuuria, henkilöstötapahtumia ja esimiesten kehittämistä. Paljon hyviä toimintoja, jotka vuoden 2015 aikana säännöllistettiin.
Vuoden 2016 suuri oivallus syntyi kuntastrategian kautta – kuntalaisiahan varten tätä tehdään. Sloganiksi tiivistyi ”Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi” ja kaikki toiminnot yhdistettiin samaan johtamismatriisiin. Johanna Luukkonen tiivisti asian Tanhuvaaran seminaarissa näin: ”Ideana on samaan aikaan sekä luoda uutta, että säilyttää vanha hyvä toiminta – yhden kokonaisuuden alle.”
TTT yhtenä kokonaisuutena voi sekin tuntua itsestään selvältä – niinhän se kaikkialla menee! Käytännössä kuitenkin jokaisessa kunnassa (ja vähänkin isommassa yrityksessä) on työterveyshuollon ohjausryhmä, on työsuojelutoimikunta, on TYHY/TYKY-ryhmä, on laaturyhmä, on henkilöstön kehittämisryhmä, on ryhmiä henkilöstöeduille (liikunta, kulttuuri, ruokailu), on sisäisen viestinnän ryhmä. Jatkossa Kangasniemellä on yksi ryhmä. (siis piste!). TTT asioita johdetaan kokonaisuutena, nähdään iso kokonaisuus ja samalla turhat päällekkäiset kokoukset karsitaan.
Ohessa Johanna Luukkosen 28.9.2016 esittämä johtamismatriisin tilanne – selkeitä linjauksia on jo tehty, mutta kokonaisuuden läpivieminen on vasta alussa.
TTT osana kuntastrategiaa tuntuu ilmeiseltä ja jopa vähämerkitykselliseltä. Käytännössä se on kuitenkin huima askel eteenpäin. Kun TTT on osa kuntastrategiaa, on se kunnan korkeimman poliittisen ja operatiivisen johdon johtamaa – ei irrallisia projekteja ja tapahtumia, joihin johto tulisi sitouttaa. Samalla päätös antaa perustan TTT:hen resursointiin – joskus kunnissa työhyvinvointi on koettu verorahojen tuhlailuksi. Nyt työhyvinvoinnilla tuetaan kuntalain ydintavoitetta, kuntalaisten hyvinvointia.
2. TTT:tä johdetaan kokonaisuutena
Kangasniemellä työhyvinvointia (ja koko TTT:tä) on aikaisemmin johdettu eri osa-alueiden perinteiden mukaan. On tehty hyvää toimintaa, mutta irrallaan toisistaan. Työterveyshuoltoa ohjattiin omanaan, samoin työsuojelua. Työhyvinvoinnissa oli perinteistä TYKY-toimintaa, liikunta, kulttuuria, henkilöstötapahtumia ja esimiesten kehittämistä. Paljon hyviä toimintoja, jotka vuoden 2015 aikana säännöllistettiin.
Vuoden 2016 suuri oivallus syntyi kuntastrategian kautta – kuntalaisiahan varten tätä tehdään. Sloganiksi tiivistyi ”Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi” ja kaikki toiminnot yhdistettiin samaan johtamismatriisiin. Johanna Luukkonen tiivisti asian Tanhuvaaran seminaarissa näin: ”Ideana on samaan aikaan sekä luoda uutta, että säilyttää vanha hyvä toiminta – yhden kokonaisuuden alle.”
TTT yhtenä kokonaisuutena voi sekin tuntua itsestään selvältä – niinhän se kaikkialla menee! Käytännössä kuitenkin jokaisessa kunnassa (ja vähänkin isommassa yrityksessä) on työterveyshuollon ohjausryhmä, on työsuojelutoimikunta, on TYHY/TYKY-ryhmä, on laaturyhmä, on henkilöstön kehittämisryhmä, on ryhmiä henkilöstöeduille (liikunta, kulttuuri, ruokailu), on sisäisen viestinnän ryhmä. Jatkossa Kangasniemellä on yksi ryhmä. (siis piste!). TTT asioita johdetaan kokonaisuutena, nähdään iso kokonaisuus ja samalla turhat päällekkäiset kokoukset karsitaan.
Ohessa Johanna Luukkosen 28.9.2016 esittämä johtamismatriisin tilanne – selkeitä linjauksia on jo tehty, mutta kokonaisuuden läpivieminen on vasta alussa.
Kuva 2. Kangasniemen kunnan strategisen hyvinvoinnin johtamismatriisi syyskuussa 2016.
Voisiko Kangasniemen mallista oppia?
Kangasniemellä työhyvinvointi (TTT) sisällytetään osaksi kuntastrategiaa – mielestäni tästä voisi oppia. Yrityksissä kyse olisi työhyvinvoinnin (henkilöstötuottavuuden) viemisestä osaksi liiketoimintastrategiaa. Kangasniemellä TTT:tä johdetaan kokonaisuutena – tästäkin voisi oppia. Tämä toinen oppi edellyttää kuitenkin tuon ensimmäisen opin toteutumista – ilman johdon laaja-alaista näkemystä ja päätöksiä eri osa-alueita toteutetaan entiseen malliin. Toisistaan irrallisina, heikosti, mutta silti osin päällekkäin resursoiden, ilman kokonaisvaltaista mittaristoa ja sen kautta ilman kokonaisvaltaista kehittämistä.
Näillä perusteilla Kangasniemen mallista kannattaa ottaa opiksi!
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
Voisiko Kangasniemen mallista oppia?
Kangasniemellä työhyvinvointi (TTT) sisällytetään osaksi kuntastrategiaa – mielestäni tästä voisi oppia. Yrityksissä kyse olisi työhyvinvoinnin (henkilöstötuottavuuden) viemisestä osaksi liiketoimintastrategiaa. Kangasniemellä TTT:tä johdetaan kokonaisuutena – tästäkin voisi oppia. Tämä toinen oppi edellyttää kuitenkin tuon ensimmäisen opin toteutumista – ilman johdon laaja-alaista näkemystä ja päätöksiä eri osa-alueita toteutetaan entiseen malliin. Toisistaan irrallisina, heikosti, mutta silti osin päällekkäin resursoiden, ilman kokonaisvaltaista mittaristoa ja sen kautta ilman kokonaisvaltaista kehittämistä.
Näillä perusteilla Kangasniemen mallista kannattaa ottaa opiksi!
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
RSS Feed
