Kysymyksiä on paljon, joten vastauksiakin on paljon. Niinpä tästä bloggauksesta kasvoi vähän pidempi kirjoitus, ehkä enemmän asiantuntija-artikkeli, kuin perinteinen blogiteksti.
Paljon kysymyksiä – paljon vastauksia
Johtamisen johtamisen mysteerin aukaisemiseksi olen onnekseni kerännyt ison määrät tutkimusaineistoa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Johtamiskäytänteitä ja -järjestelmiä olen tutkinut Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa seitsemän otantaperusteisen tutkimuksen verran vuosina 2009-2018 yhteensä reilun 2300 organisaation aineistolla.
Esimiesten henkilöstötuottavuutta ja kokemuksia johtajuudesta olen kartoittanut ja tutkinut usean yli 10000 henkilövastauksen kyselyaineistoissa; vastaajista jokaisessa aineistossa on reilu tuhat ollut esimiehiä. Lisäksi Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hankkeessa kartoitin esimiesten henkilöstötuottavuuden rinnalla heidän aktiivisuuttaan johtamisessa, sekä sen yhteyttä yrityksen kannattavuuteen. Julkaisuni löytyvät täältä.
Johtamisen taso vaikuttaa esimiesten kyvykkyyteen
Minun terminologiassani johtaminen tarkoittaa managementia, siis johtamiskäytänteitä, jopa johtamisjärjestelmää. Johtaminen on ytimeltään päätöksiä tavoitteista, vastuista, prosesseista ja mittareista. Yksi johtamisen osa-alue on esimiestoiminnan kehittäminen. Johtamisen tutkimussarjassa olemme vuosina 2014-2018 (Strategisen hyvinvoinnin johtaminen 2014, Strateginen hyvinvointi 2016 ja Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018) kartoittaneet esimiestoiminnan kehittämisen aktiivisuuden ohella esimiesten motivaatiota ja osaamista alaisten työhyvinvoinnin tukemisessa. Tämä kuvastaa johtajuuden, leadersipin tasoa riittävällä tavalla.
Kuva 1 kertoo tulokset esimiestoiminnan johtamisen ja johtajuuden yhteyksistä kahdella tavalla; johtamisen tasoluokittain sekä johtamisen ja johtajuuden ristintaulukointina.
Kuvan 1 vasen kuva kertoo siis esimiesten motivaation ja osaamisen jakaantumisen esimiestoiminnan kehittämisen (johtamisen) tasoluokissa 608 yrityksen aineistossa. Aktiivisimmin esimiestoimintaa kehittävistä yrityksistä 49 %:ssa esimiesten kyvykkyys on hyvä ja vain 7 %:ssa yrityksistä huono. Vastaavasti passiivisesti esimiestoimintaa kehittämistä yrityksistä 17 %:lla esimiesten kyvykkyys on hyvä ja 37 %:lla huono. Yhteys on selkeä, korrelaatio erittäin merkitsevä, r=0,43, p<0,001, n=608.
Kuvan 1 oikeanpuoleinen kuva kertoo totuuden – vain 14 %:ssa yrityksistä on sekä esimiestoiminnan kehittäminen että esimiesten kyvykkyys hyvällä tasolla. 29 % yrityksistä johti esimiestoiminnan kehittämistä hyvin (25 % huonosti); 29 %:lla yrityksistä esimiesten kyvykkyys oli hyvällä tasolla (16 %:lla heikko).
Kuvan 1 viesti on selkeä: leadershipin manageeraus kannattaa – yhteys kehittämisen ja kyvykkyyksien välillä on selkeä – mutta paljon on vielä parantamisen varaa.
Koettu johtajuus vaikuttaa esimiestenkin henkilöstötuottavuuteen
Vuosien varrella on päässyt analysoimaan lukuisia henkilöstö- ja työhyvinvointitutkimuksia, joista erottelin esimiesasemassa olleiden vastaukset. Analysoin kolmen yli tuhannen esimiehen aineistot ja tulokset olivat hyvin yhteneviä: myös esimiesten henkilöstötuottavuus kasvaa oman esimiehen tuen kautta! Kuvassa 2 on esitetty yhden aineiston, 1376 esimiehen ja 216 yrityksen tulokset.
Kuva 2 osoittaa kuvan 1 tapaan henkilöstötuottavuuden koetun johtajuuden tasoluokkien mukaan (vasen kuva) sekä koetun johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tasojen ristiintaulukoinnin.
Esimieskuntaan kuuluvat kokevat oman esimiehensä tuen melko positiiviseksi, 58 % kokee sen hyvänä, 25 % keskitasoisena ja 19 % heikkona, tämä nähdään oikeanpuolisesta kuvasta. Tulkinta tästä voi olla ”melko positiivinen” oli minun kirjaukseni, tiukemmin tulkittuna voisi perustellusti sanoa ”vain 58 % esimiehistä koki oman esimiehensä tuen hyväksi”. Joka tapauksessa yhteys on selkeä, korrelaatio merkitsevä, r=0,38, p<0,01, n=1376.
Oman esimiehensä antaman tuen hyväksi kokeneista 53 % kuului henkilöstötuottavuuden hyvään ryhmään, 33 % keskitasoon ja 14 % heikkoon ryhmään. Esimiehen tuen heikoksi kokeneiden ryhmässä luvut olivat toisin päin; hyvä taso 11 %, keskitaso 37 % ja heikko taso 51 %. Ristiintaulukoinnin tulos on kohtuullisen hyvä, 31 % kaikista esimiehistä saa omalta esimieheltään hyvää tukea ja on parhaassa henkilöstötuottavuusryhmässä. ”Vaalenvihreisiin” ryhmiin kuului tämän lisäksi 26 %, joten kokonaisuudessaan 57 % esimiehistä oli ”good enough” tasolla.
Kuvan 2 viesti on ehdoton: johtaja ja esimies tarvitsee oman esimiehensä henkilökohtaista tukea – se nostaa hänen potentiaalinsa hyvälle tasolle.
Johtajuuden kokemuksen ja henkilöstötuottavuuden yhteyden voi esittää ehkä selkeämmällä tavalla kuvassa 3.
Kuva 3 osoittaa koetun esimiestyö suuren merkityksen henkilöstötuottavuuden tasoon. Voidaan sanoa, että esimiehilläkin oma esimies voi puolittaa henkilöstötuottavuuden (huono kokemus esimiehen tuesta), tai kasvattaa sitä kolmasosalla (erinomainen kokemus esimiehen tuesta).
Esimiesten henkilöstötuottavuus heijastuu liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen
Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hanke on tarjonnut hyvän mahdollisuuden monipuolisen aineiston analysoimiseen johtamisen johtaminen teemassa. Tein 33 yrityksen esimiehille kyselytutkimuksen heidän toimintatavoistaan ja henkilöstötuottavuudestaan. Sain 307 vastausta, jonka mukaan johdon ja esimiesten henkilöstötuottavuus (motivaatio x osaaminen x työkyky) oli yhteydessä liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen.
Kuvassa 4 on kuvien 1 ja 2 mukaiset tulokset. Vasemmalla liiketoiminnan johtamisen aktiivisuusluokat henkilöstötuottavuuden tasoluokissa sekä oikealla näiden ristiintaulukointi. Hyvään henkilöstötuottavuusluokkaan kuuluvista esimiehistä 38 % johti liiketoimintaa hyvin aktiivisesti, 45 % keskitasoisesti ja 18 % passiivisesti.
Heikon henkilöstötuottavuuden luokan esimiehillä luvut olivat jälleen toisinpäin; 13 %, 24 % ja 63 %. Huono henkilöstötuottavuuden yhteys huonoon liiketoiminnan johtamiseen oli erityisen vahva. Kokonaisuudessaan korrelaatio oli merkitsevä, r=0,344, p<0,01, n=307.
Ristiintaulukointi (oikea kuva) osoitti suuren kehittymispotentiaalin: vain 23 % esimieskuntaan kuuluvista johti liiketoimintaa hyvin aktiivisesti (ylin vaakarivi). Esimiestutkimuksen osa-alueista liiketoiminnan johtamiseen kuuluivat liiketoiminnan ja asiakastyön suunnittelun, toteutuksen ja seurannan elementit.
Johtajat olivat aktiivisempia liiketoiminnassa aktiivisempia, kuin päälliköt ja esimiehet. Johtajilla korostui talouden johtaminen, työn sujuvuuden johtamisessa he olivat päälliköitä ja esimiehiä passiivisempia.
Kuvan 4 tulkinta on selkeä: johtajien ja esimiesten motivaatio, osaaminen ja työkyky luovat vahvan pohjan liiketoiminnan johtamisen aktiivisuudelle.
Liiketoiminnan johtamisen aktiivisuus heijastuu kannattavuuteen
Johtamisen johtaminen on tärkeä asia, mutta vasta sen merkitys liiketoiminnan kannattavuudelle tekee siitä liiketoiminnallisesti tärkeän. Jo mainittu Työkaari kantaa hanke antoi mahdollisuuden vastata kysymykseen: miten liiketoiminnan johtamisen aktiivisuus on yhteydessä kannattavuuteen? Olihan se, vastaus kuvassa 5.
Kuva 5 todentaa liiketoiminnan johtamisen ja kannattavuuden positiivisen yhteyden. Huonon liiketoimintajohtamisen (siitähän on kyse...) yrityksissä käyttökate oli lähes 4 %-yksikköä alle kaikkien yritysten keskiarvoa, hyvän johtamisen ryhmässä taas vajaa 2 %-yksikköä yli kaikkien keskiarvon. Liiketoimintajohtamisen aktiivisuus ja toimialavakioitu kannattavuus (käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin) korreloivat melko merkitsevästi, r=0,389, p<0,05, n=33.
Kuva 5 kokoaa analyysin tulokset: liiketoimintajohtamisen aktiivisuus tukee kannattavuutta, sehän on selvä. Mutta liiketoiminnan johtaminen edellyttää hyvää henkilöstötuottavuutta, jota tukee oman esimiehen tuki ja jota puolestaan kasvattaa koko esimiestoiminnan tavoitteellinen johtaminen.
Johtamisen johtamisen positiivinen kehä
Tätä blogikirjoitusta varten tekemäni analyysit antavat perusteen johtamisen johtamisen positiivisen kehän piirtämiseen. Korostan ihan tarkoituksella, että kehän piirtämisen taustalla ei ole Powerpointin antama väline, vaan suomalaisten, satunnaisotannalla valittujen yritysten aineistosta tehdyt analyysit. Kehä pyörii kuvassa 6.
Johtamisen johtamisen kehä starttaa johtamisesta, etenee johtajuuteen ja sen kautta esimiesten kyvykkyyksiin päätyen kannattavuuteen. Kannattavuudesta on nuoli johtamiseen, joka ei ole siinä vahingossa. Aalto yliopiston kanssa tekemässämme tutkimuksessa (Aura ym 2019 Johtaminen ja tuottavuus) havaitsimme, että yritysten taloudellisella tilalla oli yhteys esimiesten kehittämistoimintoihin, ks. raportin sivut 37-43, erityisesti taulukko 11 sivulla 43.
Hyvällä tuottavuudella oli yhteys johtamiseen ja esimiestoiminnan kehittämisen aktiivisuuteen ja tulokset osoittivat, että yhteys on myös toiseen suuntaan johtamisesta kannattavuuteen.
Vielä yksi kuva – will be analyzed in the future
Henkilökohtaisella tasolla johtamisen johtamisen ydin on oman esimiehen tuen tärkeys omassa johtamistyössä. Siis jokaisella esimiesportaalla jokainen esimies varmistaa, että johtamisen fokus ja intohimo jatkuvat. Olen tätä ilmiötä kuvannut kuvan 7 avulla johtamiselta viisiportaisessa yrityksessä. Viisi porrasta löytyy jo keskisuuresta yrityksestä; toimitusjohtaja – liiketoimintajohtaja – yksikönpäällikkö – lähiesimies – henkilö. Isommissa yrityksissä portaita on seitsemän, jopa yhdeksän...
Kuvassa 7 vasemmalla päällikkö (40 %) ja esimies (60 %) ovat passiivisia, jolloin henkilöstö omaksuu johdettavasta asiasta vain 60 % ja lopputulos on 12 %:n tehokkuus. Kun päällikkö ja esimies aktivoituvat, omaksuu henkilöstö 80 % ja koko johtamisen tehokkuus nousee 52 %:iin.
Myönnän, että kuvan 7 malli on kovin matemaattinen, mutta jostakin on aloitettava. Täydellinen aineisto edellyttää jatkuvaa johtamisen aktiivisuuden ja esimieskunnan henkilöstötuottavuuden seurantaa. Se on mahdollista ja toivottavaakin, jos halutaan varmistaa johdettavien asioiden mahdollisimman hyvä toteutuminen. Tämä on ERITTÄIN MIELENKIINTOINEN kokonaisuus ja olen mielelläni käytettävissä sen ratkaisemissa! Yhteys löytyy täältä.