Lauantaiaamuni alkoi tänään 10.3.2018 Pauli Forman bloggauksen lukemisella. Blogissaan Forma ihmetteli työelämäkeskustelun ylen negatiivista sävyä, jota kuulemme niin tutkijoitten, päättäjien, edunvalvojien kuin mediankin suunnalta. Sävy on negatiivinen, vaikka työelämä on Suomessa hyvässä mallissa.
Forman bloggaus innosti minua tarttumaan näppikseen ja tekemään analyysia johtamisesta ja työelämän kehittämisestä, joiden hyödyistä (meissä asiantuntijapiireissä) ollaan yleisesti samaa mieltä – totta kai niistä hyötyä on! Asiasta löytyy kuitenkin varsin vähän tutkittua tietoa, nimenomaan liiketaloudellisesta näkökulmasta. Työn sujuvuus kasvaa, ihmiset voivat paremmin, asiakkaat ovat tyytyväisempiä – mutta jääkö viimeisen viivan alle enemmän euroja? Siitähän johtamisessa on kyse – ja siihen olemme saaneet uutta tutkimustietoa.
Lisää tutkimustietoa teollisuuden toimialalta
Teemme par’aikaa tutkimusta Guy Ahosen kanssa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa teollisuuden toimialan johtamiskäytänteiden ja taloudellisen tuloksellisuuden yhteyksistä. Tutkimus on Työsuojelurahaston tukemaa ja siinä on aineistona vuosina 2009-2016 Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaan osallistuneet teollisuusyritykset. Johtamiskäytänteet, nimenomaan ihmisten johtamisen kannalta saadaan SHJ-tietokannasta, taloudellisen tuloksellisuuden muuttujat lasketaan virallisten tilinpäätöstietojen pohjalta.
Jatkuvan kehittämisen mallin käytöllä tulosta
Osana SHJ-tutkimussarjaa olemme kartoittaneet jatkuvan kehittämisen mallin käyttöä yrityksissä. Fokuksessa on ollut neljä osa-aluetta: työn, henkilöstön, työkyvyn ja osaamisen kehittäminen ja aktiivisuutta on kartoitettu kolmelle tasolle: ei käytössä, käytössä satunnaisesti ja käytössä säännöllisesti.
Taloudellista suorituskykyä mittasimme tässä tutkimuksessa siis tuloslaskelmien kautta ja yksi erittäin vertailukelpoinen muuttuja on yrityksen käyttökate suhteessa toimialan mediaanikäyttökatteeseen. Ja toimiala tarkoittaa tässä todella tarkkaa, ”kolmen TOL-numeron” tarkkuutta.
Työn kehittäminen kannattaa!
Työn jatkuva kehittäminen tuo tulosta, ja johdettuna tulos on vielä parempi. Kun SHJ:lle – siis ihmisten johtamiselle päätetään tavoitteet ja kun jatkuvaa kehittämistä käytetään säännöllisesti, saadaan hyviä tuloksia.
Forman bloggaus innosti minua tarttumaan näppikseen ja tekemään analyysia johtamisesta ja työelämän kehittämisestä, joiden hyödyistä (meissä asiantuntijapiireissä) ollaan yleisesti samaa mieltä – totta kai niistä hyötyä on! Asiasta löytyy kuitenkin varsin vähän tutkittua tietoa, nimenomaan liiketaloudellisesta näkökulmasta. Työn sujuvuus kasvaa, ihmiset voivat paremmin, asiakkaat ovat tyytyväisempiä – mutta jääkö viimeisen viivan alle enemmän euroja? Siitähän johtamisessa on kyse – ja siihen olemme saaneet uutta tutkimustietoa.
Lisää tutkimustietoa teollisuuden toimialalta
Teemme par’aikaa tutkimusta Guy Ahosen kanssa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa teollisuuden toimialan johtamiskäytänteiden ja taloudellisen tuloksellisuuden yhteyksistä. Tutkimus on Työsuojelurahaston tukemaa ja siinä on aineistona vuosina 2009-2016 Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaan osallistuneet teollisuusyritykset. Johtamiskäytänteet, nimenomaan ihmisten johtamisen kannalta saadaan SHJ-tietokannasta, taloudellisen tuloksellisuuden muuttujat lasketaan virallisten tilinpäätöstietojen pohjalta.
Jatkuvan kehittämisen mallin käytöllä tulosta
Osana SHJ-tutkimussarjaa olemme kartoittaneet jatkuvan kehittämisen mallin käyttöä yrityksissä. Fokuksessa on ollut neljä osa-aluetta: työn, henkilöstön, työkyvyn ja osaamisen kehittäminen ja aktiivisuutta on kartoitettu kolmelle tasolle: ei käytössä, käytössä satunnaisesti ja käytössä säännöllisesti.
Taloudellista suorituskykyä mittasimme tässä tutkimuksessa siis tuloslaskelmien kautta ja yksi erittäin vertailukelpoinen muuttuja on yrityksen käyttökate suhteessa toimialan mediaanikäyttökatteeseen. Ja toimiala tarkoittaa tässä todella tarkkaa, ”kolmen TOL-numeron” tarkkuutta.
Työn kehittäminen kannattaa!
Työn jatkuva kehittäminen tuo tulosta, ja johdettuna tulos on vielä parempi. Kun SHJ:lle – siis ihmisten johtamiselle päätetään tavoitteet ja kun jatkuvaa kehittämistä käytetään säännöllisesti, saadaan hyviä tuloksia.
Kuva 1. Ihmisten johtamisen (SHJ) tavoitepäätöksen ja jatkuvan työn kehittämisen yhteys yrityksen käyttökatteeseen teollisuuden toimialalla.
Kuvan 1 tulokset ovat erittäin merkittäviä – Guy Ahonen kommentoi niitä sanomalla ”En ole koskaan nähnyt näin rajuja tuloksia työhyvinvoinnin hyödyistä”. Ja tietysti tässä ei ole kyse pelkästään työhyvinvoinnista, vaan johtamisesta laajemmin ja sen rinnalla työn kehittämisestä.
Johtamisella ja JAKE:lla lisää käyttökatetta
Kuvan 1. esittämät käyttökateprosentit voidaan laskea auki tutkimusaineistomme keskiarvoyrityksen tuloslaskelmaan. Aineistossamme keskiarvoyritys on vajaan 300 työntekijän yritys, jonka liikevaihto on 90M€ vuodessa. Käyttökatteen keskiarvo (ja mediaani) on 8%, joten käyttökate euroina on 7,3M€. Kuvan 1 mukaan ”parhaista parhaiden” (tavoite päätetty, säännöllinen JAKE) käyttökate on 3,5%-yksikköä suurempi – se tarkoittaa 10,5M€:a eli 3,15M€ enemmän kuin keskiarvofirmassamme. Vastaavasti kuvan 1 ”huonoimmista huonoimpien” (ei tavoitteita, ei JAKE:a) käyttökate oli 2,6%-yksikköä pienempi kuin keskiarvofirmoissa – se tarkoittaa 5,0M€:n käyttökatetta, joka on muuten 2,3M€ vähemmän, kuin keskimäärin.
Haluaisiko toimitusjohtaja 3M€ lisää käyttökatetta – ihan samalla henkilöstömäärällä? Mitenkähän olisi hallituksen puheenjohtajan kanta – kelpaisiko hänelle 3M€:n kasvu käyttökatteeseen? Kelpais varmasti molemmille!
Parhaat yritykset eivät ole harvinaisuuksia
Yllä olevat laskelmat perustuvat tutkimuksemme tuloksiin, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä – eivät siis sattumaa. Mainittakoon vielä, että äsken kuvailtuja ”parhaista parhaita” yrityksiä oli aineistossamme 16 % ja ”huonoimmista huonoimpia” 21 % - muutenkin yritykset jakaantuivat kuvan 1 kuuteen alaryhmään melko tasaisesti. Joten eivät nuo parhaat (tai heikoimmat) tulokset mitenkään harvinaisia ole.
Miten jatkuva kehittäminen saadaan käyttöön?
Jatkuva kehittäminen on henkilöstöä osallistava toimintatapa, jolla haetaan parempia tuloksia. Ihan itsestään tämä ”JAKE” on nouse käyttöön, vaan se vaatii johdon päätöksiä. SHJ-tutkimussarjan laajemmat tulokset (yli 2200 organisaatiota), kuin myös teollisuuden tulokset osoittavat yksinkertaisen kaavan JAKE:n käyttöönotolle. Työhyvinvointi mukaan johdon strategiatyöhön, päätös ihmisten johtamisen tavoitteista ja päätös esimiesten roolista. Nämä kolme asiaa ennustavat JAKE:n käytön säännöllisyyden – ihan loogisesti!
Minun korviini tämä on positiivista työelämäpuhetta!
Palaan vielä blogitekstin alkuun – minun korvissani lause ”Hyvällä johtamisella ja jatkuvalla kehittämisellä 42 %:n kasvu käyttökatteeseen” on mitä positiivisinta työelämäpuhetta! Tuo 3,15M€ ero parhaiden ja keskiarvon välillä käyttökatteessa on muuten 42 %! Ai että kuulostaa positiiviselta!
Kuvan 1 tulokset ovat erittäin merkittäviä – Guy Ahonen kommentoi niitä sanomalla ”En ole koskaan nähnyt näin rajuja tuloksia työhyvinvoinnin hyödyistä”. Ja tietysti tässä ei ole kyse pelkästään työhyvinvoinnista, vaan johtamisesta laajemmin ja sen rinnalla työn kehittämisestä.
Johtamisella ja JAKE:lla lisää käyttökatetta
Kuvan 1. esittämät käyttökateprosentit voidaan laskea auki tutkimusaineistomme keskiarvoyrityksen tuloslaskelmaan. Aineistossamme keskiarvoyritys on vajaan 300 työntekijän yritys, jonka liikevaihto on 90M€ vuodessa. Käyttökatteen keskiarvo (ja mediaani) on 8%, joten käyttökate euroina on 7,3M€. Kuvan 1 mukaan ”parhaista parhaiden” (tavoite päätetty, säännöllinen JAKE) käyttökate on 3,5%-yksikköä suurempi – se tarkoittaa 10,5M€:a eli 3,15M€ enemmän kuin keskiarvofirmassamme. Vastaavasti kuvan 1 ”huonoimmista huonoimpien” (ei tavoitteita, ei JAKE:a) käyttökate oli 2,6%-yksikköä pienempi kuin keskiarvofirmoissa – se tarkoittaa 5,0M€:n käyttökatetta, joka on muuten 2,3M€ vähemmän, kuin keskimäärin.
Haluaisiko toimitusjohtaja 3M€ lisää käyttökatetta – ihan samalla henkilöstömäärällä? Mitenkähän olisi hallituksen puheenjohtajan kanta – kelpaisiko hänelle 3M€:n kasvu käyttökatteeseen? Kelpais varmasti molemmille!
Parhaat yritykset eivät ole harvinaisuuksia
Yllä olevat laskelmat perustuvat tutkimuksemme tuloksiin, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä – eivät siis sattumaa. Mainittakoon vielä, että äsken kuvailtuja ”parhaista parhaita” yrityksiä oli aineistossamme 16 % ja ”huonoimmista huonoimpia” 21 % - muutenkin yritykset jakaantuivat kuvan 1 kuuteen alaryhmään melko tasaisesti. Joten eivät nuo parhaat (tai heikoimmat) tulokset mitenkään harvinaisia ole.
Miten jatkuva kehittäminen saadaan käyttöön?
Jatkuva kehittäminen on henkilöstöä osallistava toimintatapa, jolla haetaan parempia tuloksia. Ihan itsestään tämä ”JAKE” on nouse käyttöön, vaan se vaatii johdon päätöksiä. SHJ-tutkimussarjan laajemmat tulokset (yli 2200 organisaatiota), kuin myös teollisuuden tulokset osoittavat yksinkertaisen kaavan JAKE:n käyttöönotolle. Työhyvinvointi mukaan johdon strategiatyöhön, päätös ihmisten johtamisen tavoitteista ja päätös esimiesten roolista. Nämä kolme asiaa ennustavat JAKE:n käytön säännöllisyyden – ihan loogisesti!
Minun korviini tämä on positiivista työelämäpuhetta!
Palaan vielä blogitekstin alkuun – minun korvissani lause ”Hyvällä johtamisella ja jatkuvalla kehittämisellä 42 %:n kasvu käyttökatteeseen” on mitä positiivisinta työelämäpuhetta! Tuo 3,15M€ ero parhaiden ja keskiarvon välillä käyttökatteessa on muuten 42 %! Ai että kuulostaa positiiviselta!
RSS Feed