Reilu viikko sitten julkaistiin Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus. Tutkimuksen tulokset ovat saaneet hyvin huomiota, ei vähiten niiden konkreettisten talouteen liittyvien tulosten takia. Hyvän johtamisen kasvupotentiaali koko Suomen yrityskunnassa on 9.4 mrd€. Huikea summa, joka saavuttamiseksi on tehtävä kova työ: kaikkien yritysten johtaminen kehitetään parhaiden tasolle. Tästä kirjoitti mm. Kauppalehti hyvän jutun , jonka kysymyksiä tarkensin blogissani.
Johtaminen on siis tärkeää, mutta entäs johtajuus? Englanniksi kysymys voisi kuulua: ”Magament is important, but what about leadership?” Voi olla, että käännökseni (toki googleavusteinen…) on kehno, mutta pointtina on johtamisen ja johtajuuden – managementin ja leadershipin merkityksen arviointi. Ja arviointi, eipäs vaan analysointi nimenomaan suhteessa yritysten kannattavuuteen. Pidän toki hyvää johtamista ja johtajuutta tärkeänä ihan itsessään, mutta kannattavuutta ja kasvuahan yritystoiminnalla tavoitellaan.
Aineistona Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus
Tämän bloggauksen aineistona on Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus, jonka olen tehnyt yhdessä Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa. On muuten kokenut porukkaa, jonka intoa kuvaa Ilmarisen Jussin kysymys julkistustilaisuuden päättyessä: "Koskas tehdään seuraava tutkimus?" Tutkimuksen raportit ja kalvot löytyvä tämän LINKIN takaa.
Johtamisen ja johtajuuden alaryhmät
Tässä analyysissa – joka muuten syventää tutkimusraporttiemme tuloksia – ensimmäinen vaihe on yritysten jakaminen johtamisen ja johtajuuden alaryhmiin. Henkilöstötuottavuuden johtaminen jaettiin kolmeen tasoluokkaan ja johtajuus, esimiestyön taso kahteen luokkaan. Näin päädyttiin kuuteen yritysryhmään, joiden osuudet vaihtelivat 13 – 24 %:n välillä. Siis melko tasaisesti, niin kuin kuva 1 osoittaa.
Johtamisen ja johtajuuden merkitys kannattavuudelle
Kuva 1 esittää yritysten kannattavuuden em. kuudessa ryhmässä. Kannattavuutta mittasimme tutkimuksessa yritysten käyttökateprosentin erona saman alatoimialan yritysten mediaaniin. Suomeksi sanottuna siis kannattavuutena kilpailijoihin nähden.
Johtaminen on siis tärkeää, mutta entäs johtajuus? Englanniksi kysymys voisi kuulua: ”Magament is important, but what about leadership?” Voi olla, että käännökseni (toki googleavusteinen…) on kehno, mutta pointtina on johtamisen ja johtajuuden – managementin ja leadershipin merkityksen arviointi. Ja arviointi, eipäs vaan analysointi nimenomaan suhteessa yritysten kannattavuuteen. Pidän toki hyvää johtamista ja johtajuutta tärkeänä ihan itsessään, mutta kannattavuutta ja kasvuahan yritystoiminnalla tavoitellaan.
Aineistona Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus
Tämän bloggauksen aineistona on Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus, jonka olen tehnyt yhdessä Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa. On muuten kokenut porukkaa, jonka intoa kuvaa Ilmarisen Jussin kysymys julkistustilaisuuden päättyessä: "Koskas tehdään seuraava tutkimus?" Tutkimuksen raportit ja kalvot löytyvä tämän LINKIN takaa.
Johtamisen ja johtajuuden alaryhmät
Tässä analyysissa – joka muuten syventää tutkimusraporttiemme tuloksia – ensimmäinen vaihe on yritysten jakaminen johtamisen ja johtajuuden alaryhmiin. Henkilöstötuottavuuden johtaminen jaettiin kolmeen tasoluokkaan ja johtajuus, esimiestyön taso kahteen luokkaan. Näin päädyttiin kuuteen yritysryhmään, joiden osuudet vaihtelivat 13 – 24 %:n välillä. Siis melko tasaisesti, niin kuin kuva 1 osoittaa.
Johtamisen ja johtajuuden merkitys kannattavuudelle
Kuva 1 esittää yritysten kannattavuuden em. kuudessa ryhmässä. Kannattavuutta mittasimme tutkimuksessa yritysten käyttökateprosentin erona saman alatoimialan yritysten mediaaniin. Suomeksi sanottuna siis kannattavuutena kilpailijoihin nähden.
Kuva 1 Johtamisen ja johtajuuden merkitys kannattavuuteen.
Kuvan 1 tulokset mukailevat ensinnäkin tutkimuksemme päätulosta, henkilöstötuottavuuden johtamisen yhteyttä kannattavuuteen. Johtamisen alatasolla käyttökateprosentti on 2,4 %-yksikköä alle kilpailijoiden, johtamisen keskitasolla se on 1,5 %-yksikköä ja ylätasolla 3,0 %-yksikköä yli kilpailijoiden.
Mutta kuten kuva 1 osoittaa, johtajuudella on selkeä lisävaikutus kannattavuuteen. Mainittakoon, että johtajuudella yksittäisenä muuttujana ei vaikutusta kannattavuuteen ollut. Mutta siis johtamisen tasoon yhdistettynä johtajuuden taso nosti tai laski kannattavuutta.
Kuvan 1 tulokset mukailevat ensinnäkin tutkimuksemme päätulosta, henkilöstötuottavuuden johtamisen yhteyttä kannattavuuteen. Johtamisen alatasolla käyttökateprosentti on 2,4 %-yksikköä alle kilpailijoiden, johtamisen keskitasolla se on 1,5 %-yksikköä ja ylätasolla 3,0 %-yksikköä yli kilpailijoiden.
Mutta kuten kuva 1 osoittaa, johtajuudella on selkeä lisävaikutus kannattavuuteen. Mainittakoon, että johtajuudella yksittäisenä muuttujana ei vaikutusta kannattavuuteen ollut. Mutta siis johtamisen tasoon yhdistettynä johtajuuden taso nosti tai laski kannattavuutta.
Tästä voidaan tulkita, että johtaminen itsessään on tärkeää, johtajuus johtamisen kera on tärkeää, mutta johtajuus itsessään ei ole tärkeää – siis kun asioita suhteutetaan yritysten kannattavuuteen.
Aika vahvasti sanottu!
Myönnän, että edellinen tulkinta on vahvasti sanottu, mutta niin aineisto osoittaa. Ja varmaan moni johtajuuden asiantuntija ja eritoten johtajuusintoilija on täysin eri mieltä. Ja saa minun puolestani ollakin, eihän johtajuudessa mitään pahaa ole. Mutta ilman kunnollista johtamista se ei kanna läpi organisaation ja läpi ajan.
Mitä se hyvä johtaminen sitten on?
Tutkimuksen julkistamisen jälkeen minulta on lukuisia kertoja kysytty Mitä se hyvä johtaminen oikein on?” Ja vastaus on pelkistetty: yrityksessä johto on tehnyt tärkeät päätökset henkilöstötuottavuuden johtamiseksi: on päätetty selkeät tavoitteet, vastuut ja mittarit, on päätetty ottaa henkilöstötuottavuus käsiteltäväksi strategiatyöhön, on sisällytetty se kaikkeen koulutukseen, kehityskeskustekuihin. Ja päätösten myötä kaikki kehittämisprosessit tehdään aktiivisesti. Ei siis mitään ihmeellistä, näin toimii 29 % yrityksistä. Hyvän johtamisen vastakohta on muuten huono johtaminen, jota päättämättömyyden takia harrastaa 32 % yrityksistä.
Ja pointti on...
Johtamisen ja johtajuuden yhdistäminen – tai tietoinen vastakkainasettelu – perustuu tutkimusaineistoon. Ja sen esittää kuva 1 – kun johtaminen on huonoa, ei hyväkään johtajuus nosta kannattavuutta kilpailijoiden tasolle. Esimiesten kyvykkyydet valuvat ikään kuin hukkaan – koko orkesteri ei toimi kaikilta osin, eikä ainakaan soita samaa sinfoniaa...
Miten asia tehdään hyvin?
Hyvän johtamisen ja hyvän johtajuuden varmistaminen on johdon tärkein työ, ilman niitä yritys ei toimi tuottavasti ja kestävästi. Askelmat tähän ovat onneksi selkeät:
Tee päätökset
Ps.
Asiaa ei siis tehdä hyvin siten, että valmennetaan esimiehiä ILMAN edellä listattuja neljää päätöstä. Jos nuo päätökset on tekemättä, esimiesvalmennuksen hyöty on hyvin lyhytaikainen. Valmennuksen lämpö haihtuu varsin nopeasti tuettomassa ja tavoitteettomassa ympäristössä!
Myönnän, että edellinen tulkinta on vahvasti sanottu, mutta niin aineisto osoittaa. Ja varmaan moni johtajuuden asiantuntija ja eritoten johtajuusintoilija on täysin eri mieltä. Ja saa minun puolestani ollakin, eihän johtajuudessa mitään pahaa ole. Mutta ilman kunnollista johtamista se ei kanna läpi organisaation ja läpi ajan.
Mitä se hyvä johtaminen sitten on?
Tutkimuksen julkistamisen jälkeen minulta on lukuisia kertoja kysytty Mitä se hyvä johtaminen oikein on?” Ja vastaus on pelkistetty: yrityksessä johto on tehnyt tärkeät päätökset henkilöstötuottavuuden johtamiseksi: on päätetty selkeät tavoitteet, vastuut ja mittarit, on päätetty ottaa henkilöstötuottavuus käsiteltäväksi strategiatyöhön, on sisällytetty se kaikkeen koulutukseen, kehityskeskustekuihin. Ja päätösten myötä kaikki kehittämisprosessit tehdään aktiivisesti. Ei siis mitään ihmeellistä, näin toimii 29 % yrityksistä. Hyvän johtamisen vastakohta on muuten huono johtaminen, jota päättämättömyyden takia harrastaa 32 % yrityksistä.
Ja pointti on...
Johtamisen ja johtajuuden yhdistäminen – tai tietoinen vastakkainasettelu – perustuu tutkimusaineistoon. Ja sen esittää kuva 1 – kun johtaminen on huonoa, ei hyväkään johtajuus nosta kannattavuutta kilpailijoiden tasolle. Esimiesten kyvykkyydet valuvat ikään kuin hukkaan – koko orkesteri ei toimi kaikilta osin, eikä ainakaan soita samaa sinfoniaa...
Miten asia tehdään hyvin?
Hyvän johtamisen ja hyvän johtajuuden varmistaminen on johdon tärkein työ, ilman niitä yritys ei toimi tuottavasti ja kestävästi. Askelmat tähän ovat onneksi selkeät:
Tee päätökset
- toiminnan sisällöistä ”mitä kehitetään”
- tavoitteista ”mihin halutaan päästä”
- vastuista ”mitä kukin tekee”
- mittareista ”mihin pääsimme”
Ps.
Asiaa ei siis tehdä hyvin siten, että valmennetaan esimiehiä ILMAN edellä listattuja neljää päätöstä. Jos nuo päätökset on tekemättä, esimiesvalmennuksen hyöty on hyvin lyhytaikainen. Valmennuksen lämpö haihtuu varsin nopeasti tuettomassa ja tavoitteettomassa ympäristössä!
RSS Feed