Tämän blogitekstin otsikko vetää yhteen vuoden jatkuneen kirjoitustyön tulokset. Tuon työn tuotos julkaistaan 28.1.2016 ja se on tietysti Guy Ahosen kanssa kirjoittamani Strategisen hyvinvoinnin johtaminen kirja. Olen kirjasta jo kerran blogannut ja nyt teen strategisen hyvinvoinnin ilmiöstä yhteenvedon lopputuloksesta alkuun edeten!
1. Lopputuloksena hyvä tulos ja kasvu
Strategisen hyvinvoinnin tavoitteena on tukea yrityksen tuloksellisuutta ja julkisen sektorin organisaation tuottavuutta. Työ pitää tehdä paremmin, sujuvammin ja ”leanimmin” – näillä sanoilla asiaa voisi kuvata. Mielenkiintoista on kuitenkin pysähtyä pohtimaan, mitä tuo ”paremmin ja sujuvammin” sanaparin taustalla on? Tuloslaskelmassa asia ilmaistaan voitto-%:na tai oikeastaan paremmin käyttökate-%:na. Käyttökate voidaan yhdistää henkilöstökustannuksiin, jolloin voidaan puhua henkilöstötuottavuusarvosta. Tällöin analysoidaan kuinka monta prosenttia yli henkilöstökustannusten henkilöstö tekee käyttökatetta. Lähtökohtaisesti henkilöstö tekee tuloksen!
2. Henkilöstötuottavuus tukee tulosta
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa mallintamani henkilöstötuottavuusindeksi on motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulo. Lokakuussa 2015 julkaisemamme tutkimuksen (Linkki tutkimukseen) mukaan henkilöstötuottavuus tuki merkittävästi rakennusyritysten tulosta – siitä kuva 1.
1. Lopputuloksena hyvä tulos ja kasvu
Strategisen hyvinvoinnin tavoitteena on tukea yrityksen tuloksellisuutta ja julkisen sektorin organisaation tuottavuutta. Työ pitää tehdä paremmin, sujuvammin ja ”leanimmin” – näillä sanoilla asiaa voisi kuvata. Mielenkiintoista on kuitenkin pysähtyä pohtimaan, mitä tuo ”paremmin ja sujuvammin” sanaparin taustalla on? Tuloslaskelmassa asia ilmaistaan voitto-%:na tai oikeastaan paremmin käyttökate-%:na. Käyttökate voidaan yhdistää henkilöstökustannuksiin, jolloin voidaan puhua henkilöstötuottavuusarvosta. Tällöin analysoidaan kuinka monta prosenttia yli henkilöstökustannusten henkilöstö tekee käyttökatetta. Lähtökohtaisesti henkilöstö tekee tuloksen!
2. Henkilöstötuottavuus tukee tulosta
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa mallintamani henkilöstötuottavuusindeksi on motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulo. Lokakuussa 2015 julkaisemamme tutkimuksen (Linkki tutkimukseen) mukaan henkilöstötuottavuus tuki merkittävästi rakennusyritysten tulosta – siitä kuva 1.
Kuva 1. Henkilöstötuottavuusarvon keskiarvot henkilöstötuottavuusindeksin eri tasoluokissa, rakentamisen toimialalla.
Kuva 1 esittää tuon tutkimuksen päätuloksen: yritykset joissa henkilöstötuottavuusindeksi oli parempi tekivät parempaa taloudellista tulosta. Taloudellisen tuloksen eroista HTI selitti 31 %, loppu aiheutui oletettavasti paikallisesta kilpailutilanteesta, teknologisista eroista ja monista muista syistä. Mutta henkilöstön hyvä tila selitti kolmanneksen HTA:n eroista – siis käytännössä käyttökatteen eroista. Euroissa tämä tarkoitti kohderyhmämme keskimäärin 60 työntekijän yrityksissä 600.000 €:n eroa ala- ja ylätason välillä käyttökatteessa! Voimme siis sanoa, että henkilöstö tekee tuloksen!
3. Johtajuus tukee henkilöstötuottavuutta
Henkilöstötuottavuus koostuu siis motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä. Edellä mainitun rakennusalan tutkimuksemme mukaan esimiestyö vaikutti henkilöstötuottavuuteen todella paljon, kuten kuva 2 osoittaa.
Kuva 1 esittää tuon tutkimuksen päätuloksen: yritykset joissa henkilöstötuottavuusindeksi oli parempi tekivät parempaa taloudellista tulosta. Taloudellisen tuloksen eroista HTI selitti 31 %, loppu aiheutui oletettavasti paikallisesta kilpailutilanteesta, teknologisista eroista ja monista muista syistä. Mutta henkilöstön hyvä tila selitti kolmanneksen HTA:n eroista – siis käytännössä käyttökatteen eroista. Euroissa tämä tarkoitti kohderyhmämme keskimäärin 60 työntekijän yrityksissä 600.000 €:n eroa ala- ja ylätason välillä käyttökatteessa! Voimme siis sanoa, että henkilöstö tekee tuloksen!
3. Johtajuus tukee henkilöstötuottavuutta
Henkilöstötuottavuus koostuu siis motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä. Edellä mainitun rakennusalan tutkimuksemme mukaan esimiestyö vaikutti henkilöstötuottavuuteen todella paljon, kuten kuva 2 osoittaa.
Kuva 2. Esimiestyön tason yhteydet henkilöstötuottavuusarvoon rakennusyrityksillä.
Kuva 2 osoittaa selkeästi, että yritykset joissa esimiehet toimivat paremmin tekivät parempaa tulosta. Oleellista on kuitenkin muistaa, että esimiehet tukevat ihmisiä, jotka tekevät tuloksen!
4. Johtaminen tukee johtajuutta
Olen käsitellyt strategisen hyvinvoinnin johtamista jo yli 60 blogitekstissä (huh, huh), ja yksi asia korostuu koko ajan: hyvä johtaminen on kaiken perusta. Monissa analyyseissa olen lisäksi osoittanut, että rahaa tarvitaan, mutta suurella rahalla ei saada tuloksia aikaan – tarvitaan johtamista. Johtamisella tarkoitan tässä – en johtajuutta (leadership) – vaan manageerausta. Johtamisjärjestelmää, jossa vastuut, tavoitteet, prosessit ja mittarit on kohdallaan ja kokonaisuus pyörii hyvin. Tämä johdon johtama hyvä kokonaisuus selkeyttää myös esimiesten roolia, kuten kuva 3 osoittaa.
Kuva 2 osoittaa selkeästi, että yritykset joissa esimiehet toimivat paremmin tekivät parempaa tulosta. Oleellista on kuitenkin muistaa, että esimiehet tukevat ihmisiä, jotka tekevät tuloksen!
4. Johtaminen tukee johtajuutta
Olen käsitellyt strategisen hyvinvoinnin johtamista jo yli 60 blogitekstissä (huh, huh), ja yksi asia korostuu koko ajan: hyvä johtaminen on kaiken perusta. Monissa analyyseissa olen lisäksi osoittanut, että rahaa tarvitaan, mutta suurella rahalla ei saada tuloksia aikaan – tarvitaan johtamista. Johtamisella tarkoitan tässä – en johtajuutta (leadership) – vaan manageerausta. Johtamisjärjestelmää, jossa vastuut, tavoitteet, prosessit ja mittarit on kohdallaan ja kokonaisuus pyörii hyvin. Tämä johdon johtama hyvä kokonaisuus selkeyttää myös esimiesten roolia, kuten kuva 3 osoittaa.
Kuva 3. Johdon strategisten toimintojen merkitys esimiesroolille.
Kuvan 3 viesti on selkeä: kun johto määrittää toiminnan sisällöt (mitä?), tavoitteet (mihin?), suunnitelman (miten?) ja tekee tämän kaiken osana strategiatyötään, on esimiesten rooli kristallin kirkas. Ja päinvastoin, jos johto ei näin tee, jää esimiesten rooli nollille. Tästä voisi selkosuomeksi sanoa: hyvä johtaminen mahdollistaa esimiesten johtajuuden! Ja sen kautta henkilöstötuottavuuden ja sen kautta tuloksen. Näin se ketjutus toimii – erittäin yksinkertaisesti!
Yhteenveto: johtaminen on kaiken perusta
Työhyvinvointiin, strategiseen hyvinvointiin, henkilöstön ja esimiesten kehittämiseen liittyy paljon erilaisia toimintoja. Yllä esitetty ketjutus osoittaa, että hyvä johtaminen on kaiken kehittämisen perusta. Toisaalta hyvät tulokset esimiesten kehittämisessä – siis johtajuuden kehittymisessä – tukevat henkilöstötuottavuutta. Ja henkilöstötuottavuus tukee siis tulosta.
Voisihan sen vielä sanoa toisinkin: ilman johtamista hyvätkin johtajuutta ja henkilöstöä kehittävät toiminnat jäävät lyhytaikaisiksi vaikutuksiltaan. Asiallisen hauskan luennon lämpö hiipuu jo huomenna ja hyvän valmennuksen tenho kuukauden päästä. Näin siinä käy, jos tukea ei tule - jos johtaminen ei ole kunnossa.
Lopuksi mahdollisuus johtamisen opiskeluun!
Strategisen hyvinvoinnin johtamiskokonaisuuden rakentaminen on selkeä, mutta työläs prosessi. Näin sen kirjassamme Guy Ahosen kanssa linjaamme. Rakentamisen vauhdittamiseksi olemme toteuttamassa yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmän HENRY ry:n kanssa johdolle ja HR-asiantuntijoille tarkoitetun seminaarisarjan kevään 2016 aikana.
Neljän seminaarin kautta analysoimme osallistuvien organisaatioiden strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja tuemme oman ohjelman kehittämistä – tai jopa alusta asti rakentamista. Lupaamme, että kolmen kuukauden työ rakentaa organisaatioon pysyviä tuloksia – hyvää johtamista, johtajuuden tukea, hyvinvointia ja henkilöstötuottavuutta.
Tähtäämme koulutuksessa henkilöstötuottavuuden kasvuun, unohtamatta kuitenkaan yksilökohtaisen työkykyjohtamisen menetelmiä ja prosesseja.
Lisätietoja seminaarisarjasta: www.ossiaura.com
Lataa julkaisuja TÄSTÄ
Kuvan 3 viesti on selkeä: kun johto määrittää toiminnan sisällöt (mitä?), tavoitteet (mihin?), suunnitelman (miten?) ja tekee tämän kaiken osana strategiatyötään, on esimiesten rooli kristallin kirkas. Ja päinvastoin, jos johto ei näin tee, jää esimiesten rooli nollille. Tästä voisi selkosuomeksi sanoa: hyvä johtaminen mahdollistaa esimiesten johtajuuden! Ja sen kautta henkilöstötuottavuuden ja sen kautta tuloksen. Näin se ketjutus toimii – erittäin yksinkertaisesti!
Yhteenveto: johtaminen on kaiken perusta
Työhyvinvointiin, strategiseen hyvinvointiin, henkilöstön ja esimiesten kehittämiseen liittyy paljon erilaisia toimintoja. Yllä esitetty ketjutus osoittaa, että hyvä johtaminen on kaiken kehittämisen perusta. Toisaalta hyvät tulokset esimiesten kehittämisessä – siis johtajuuden kehittymisessä – tukevat henkilöstötuottavuutta. Ja henkilöstötuottavuus tukee siis tulosta.
Voisihan sen vielä sanoa toisinkin: ilman johtamista hyvätkin johtajuutta ja henkilöstöä kehittävät toiminnat jäävät lyhytaikaisiksi vaikutuksiltaan. Asiallisen hauskan luennon lämpö hiipuu jo huomenna ja hyvän valmennuksen tenho kuukauden päästä. Näin siinä käy, jos tukea ei tule - jos johtaminen ei ole kunnossa.
Lopuksi mahdollisuus johtamisen opiskeluun!
Strategisen hyvinvoinnin johtamiskokonaisuuden rakentaminen on selkeä, mutta työläs prosessi. Näin sen kirjassamme Guy Ahosen kanssa linjaamme. Rakentamisen vauhdittamiseksi olemme toteuttamassa yhteistyössä Henkilöstöjohdon ryhmän HENRY ry:n kanssa johdolle ja HR-asiantuntijoille tarkoitetun seminaarisarjan kevään 2016 aikana.
Neljän seminaarin kautta analysoimme osallistuvien organisaatioiden strategisen hyvinvoinnin johtamisen ja tuemme oman ohjelman kehittämistä – tai jopa alusta asti rakentamista. Lupaamme, että kolmen kuukauden työ rakentaa organisaatioon pysyviä tuloksia – hyvää johtamista, johtajuuden tukea, hyvinvointia ja henkilöstötuottavuutta.
Tähtäämme koulutuksessa henkilöstötuottavuuden kasvuun, unohtamatta kuitenkaan yksilökohtaisen työkykyjohtamisen menetelmiä ja prosesseja.
Lisätietoja seminaarisarjasta: www.ossiaura.com
Lataa julkaisuja TÄSTÄ
RSS Feed
