Olemme tutkimustiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen tekemässä paraikaa tutkimusta ”Itseohjautuvuuden johtaminen 2020”. Tietojen keruu on menossa ja olemme saaneet pk-sektorin yrityksistä vajaa sata vastausta laajahkoon nettikyselyymme. Jatkamme firmojen buukkaamista pk-sektorin ohella myös isoista yrityksistä. Tutkimusta rahoittaa Työsuojelurahasto, josta sille iso kiitos!
Keräämme datan koronakriisin aikana
Koronakriisi aiheuttaa tutkimuksemme datan keruulle paljon haasteita, mutta samalla se tuo myös mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on kartoittaa kriisin aikaisia johtamisen muutoksia. Kartoitamme niitä kuudella kysymyksellä, joista kahta avaan tässä tutkimuksen ensimmäisessä tulosblogissa!
Itseohjautuvuus on tutkimuksen fokus ja sitä kartoitamme kymmenen kysymyksen kautta. Lisäksi kartoitamme henkilöstötuottavuuden johtamisen peruspäätökset ja toiminnot. Näin voimme asemoida itseohjautuvuuden johtamisen yleisempään henkilöstöjohtamiseen. Toisaalta näin saamme myös arvokasta trenditietoa vuonna 2009 alkaneeseen tutkimussarjaamme.
Tuoko kriisi lisää itsenäistä päätöksentekoa vai johdolle keskitettyä päättämistä?
Yllä oleva väliotsikko kuvaa kysymysparia, jolla kartoitamme kriisitilanteen aiheuttamaa muutosta johtamiskäytänteissä.
Taulukko 1. Vastausten jakautuminen itsenäisen ja johdolle keskitetyn päätöksenteon painotuksista - alustava, vajaan sadan yrityksen tulos.
Keräämme datan koronakriisin aikana
Koronakriisi aiheuttaa tutkimuksemme datan keruulle paljon haasteita, mutta samalla se tuo myös mahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on kartoittaa kriisin aikaisia johtamisen muutoksia. Kartoitamme niitä kuudella kysymyksellä, joista kahta avaan tässä tutkimuksen ensimmäisessä tulosblogissa!
Itseohjautuvuus on tutkimuksen fokus ja sitä kartoitamme kymmenen kysymyksen kautta. Lisäksi kartoitamme henkilöstötuottavuuden johtamisen peruspäätökset ja toiminnot. Näin voimme asemoida itseohjautuvuuden johtamisen yleisempään henkilöstöjohtamiseen. Toisaalta näin saamme myös arvokasta trenditietoa vuonna 2009 alkaneeseen tutkimussarjaamme.
Tuoko kriisi lisää itsenäistä päätöksentekoa vai johdolle keskitettyä päättämistä?
Yllä oleva väliotsikko kuvaa kysymysparia, jolla kartoitamme kriisitilanteen aiheuttamaa muutosta johtamiskäytänteissä.
Taulukko 1. Vastausten jakautuminen itsenäisen ja johdolle keskitetyn päätöksenteon painotuksista - alustava, vajaan sadan yrityksen tulos.
Oheisessa taulukossa 1 on vastausten jakauma, joka osoittaa itsenäiseen päätöksentekoon kannustavia yrityksiä olevan 40 %. Vastaavasti keskitettyyn päätöksentekoon fokusoivia yrityksiä on 23 % vastanneista.
Mikä tukee itsenäistä päätöksentekoa – siis itseohjautuvuutta kriisin aikana
Tutkimuksen laaja aineisto antaa mahdollisuuden analysoida, mitkä johtamisen päätökset ovat yhteydessä itsenäisen päätöksenteon aktiivisuuteen. Tein lukuisia analyyseja ja tärkeimmäksi itsenäisen päätöksenteon eroja selittäväksi muuttujaksi nousi johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus.
Johdon strategiatyön ”ihmispainotus” on noussut aikaisempien vuosien analyyseissa tärkeäksi muuttujaksi, työhyvinvointipainotuksen intensiivisyys on yhteydessä tavoitteiden ja mittareiden päättämiseen, sekä esimerkiksi jatkuvan parantamisen, osaamisen johtamisen sekä ikäjohtamisen aktiivisuuteen.
Tämän tutkimuksen ensimmäisen pk-sektorin yrityksistä koostuvan aineiston antama tulos on kuvassa 1.
Mikä tukee itsenäistä päätöksentekoa – siis itseohjautuvuutta kriisin aikana
Tutkimuksen laaja aineisto antaa mahdollisuuden analysoida, mitkä johtamisen päätökset ovat yhteydessä itsenäisen päätöksenteon aktiivisuuteen. Tein lukuisia analyyseja ja tärkeimmäksi itsenäisen päätöksenteon eroja selittäväksi muuttujaksi nousi johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus.
Johdon strategiatyön ”ihmispainotus” on noussut aikaisempien vuosien analyyseissa tärkeäksi muuttujaksi, työhyvinvointipainotuksen intensiivisyys on yhteydessä tavoitteiden ja mittareiden päättämiseen, sekä esimerkiksi jatkuvan parantamisen, osaamisen johtamisen sekä ikäjohtamisen aktiivisuuteen.
Tämän tutkimuksen ensimmäisen pk-sektorin yrityksistä koostuvan aineiston antama tulos on kuvassa 1.
Kuva 1. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen yhteys itsenäisen päätöksenteon aktiivisuuteen.
Kuvan 1 tulkinta on selkeä: mitä vahvemmin henkilöstöasiat ovat johdon strategiatyön agendalla, sitä rohkeammin ihmisiä kannustetaan itsenäiseen päätöksentekoon myös kriisin aikana.
Johdon aktiivisesti johtama ihmisten johtaminen kantaa siis kriisinkin aikana!
Strategiatyössään ”paljon” ihmisasioihin paneutuvista yrityksistä lähes 70 % kannusti henkilöstöä itsenäiseen päätöksentekoon. Vähän työhyvinvointia strategiatyössä käsittelevissä yrityksissä luku oli 17 %.
Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että mitä enemmän johto ottaa strategiatyössään työhyvinvoinnin huomioon, sitä paremmat ovat myös ihmisten kyvykkyydet itsenäiseen päätöksentekoon. Strategiatyön ihmispainotteisuus aktivoi esimiestyötä, sekä työn ja osaamisen kehittämistä ja niiden kautta henkilöstön kyvykkyyksiä.
Mikä sitten vaikuttaa päätöksenteon keskittämiseen johdolle?
Taulukko 1 osoitti, että 23 % yrityksistä on painottanut päätöksentekoa johdolle. Analyysi toi esiin varsin loogisen, jopa odotetun tuloksen – taloudellisen tilan. Mitä kehnommaksi yrityksen taloudellinen tilanne koetaan, sitä vahvemmin päätöksenteko keskitetään (tai otetaan) johdolle.
Kuvan 1 tulkinta on selkeä: mitä vahvemmin henkilöstöasiat ovat johdon strategiatyön agendalla, sitä rohkeammin ihmisiä kannustetaan itsenäiseen päätöksentekoon myös kriisin aikana.
Johdon aktiivisesti johtama ihmisten johtaminen kantaa siis kriisinkin aikana!
Strategiatyössään ”paljon” ihmisasioihin paneutuvista yrityksistä lähes 70 % kannusti henkilöstöä itsenäiseen päätöksentekoon. Vähän työhyvinvointia strategiatyössä käsittelevissä yrityksissä luku oli 17 %.
Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme, että mitä enemmän johto ottaa strategiatyössään työhyvinvoinnin huomioon, sitä paremmat ovat myös ihmisten kyvykkyydet itsenäiseen päätöksentekoon. Strategiatyön ihmispainotteisuus aktivoi esimiestyötä, sekä työn ja osaamisen kehittämistä ja niiden kautta henkilöstön kyvykkyyksiä.
Mikä sitten vaikuttaa päätöksenteon keskittämiseen johdolle?
Taulukko 1 osoitti, että 23 % yrityksistä on painottanut päätöksentekoa johdolle. Analyysi toi esiin varsin loogisen, jopa odotetun tuloksen – taloudellisen tilan. Mitä kehnommaksi yrityksen taloudellinen tilanne koetaan, sitä vahvemmin päätöksenteko keskitetään (tai otetaan) johdolle.
Kuva 2. Korona-ajan taloudellisen tilanteen yhteys päätöksenteon keskittämiseen johdolle.
Kuvan 2 tulosta voidaan tulkita kahdella tavalla. Voidaan sanoa, että on erittäin hyvä, että johto ottaa tilanteen haltuunsa, kun yrityksellä menee heikosti. Tai sitten voidaan todeta täysin päinvastoin, että eritoten, kun menee heikosti päätösvaltaa kannattaisi jakaa tasaisesti johdon ja henkilöstön kesken. Näin saataisiin kaikkien panos käyttöön tilanteen parantamiseksi.
Oikeassa elämässä, tilanteen mukaan kumpi tahansa tulkinnoista voi olla oikein. Jokainen aika tarvitsee omanlaistaan johtamista ja johtajuutta.
Tutkimuksen tiedonkeruu jatkuu huhtikuun loppuun
Itseohjautuvuuden johtaminen 2020 tutkimuksen yritykset valitaan aikaisempien tutkimusten mukaisesti satunnaisotannalla. Käytännössä kattava yritysrekisteri satunnaistetaan ja buukkausfirma soittaa mahdollisille vastaajille. ja kun yritys / vastuuhenkilö suostuu mukaan tutkimukseen, minä lähetän hänelle nettikyselyn seuraavana päivänä. Tavoitteena on saada 500 yrityksen suostumus, jonka kautta saanemme tutkimukseen mukaan 250 yritystä.
Tutkimuksen tuloksista saamme ”alustavan lopullisia” toukokuun loppuun mennessä. Kun johtamiskäytänteisiin liitetään tilinpäätöstiedot, ollaan syksyssä. Joten ihan lopulliset tulokset valmistuvat vuoden loppuun mennessä ja raportti on painettu tammikuussa 2021. Sitä kohti mennään – bloggaan aina välillä alustavia tuloksia!
Tutkimussarjan aikaisemmat raportit voi ladata tästä
Kuvan 2 tulosta voidaan tulkita kahdella tavalla. Voidaan sanoa, että on erittäin hyvä, että johto ottaa tilanteen haltuunsa, kun yrityksellä menee heikosti. Tai sitten voidaan todeta täysin päinvastoin, että eritoten, kun menee heikosti päätösvaltaa kannattaisi jakaa tasaisesti johdon ja henkilöstön kesken. Näin saataisiin kaikkien panos käyttöön tilanteen parantamiseksi.
Oikeassa elämässä, tilanteen mukaan kumpi tahansa tulkinnoista voi olla oikein. Jokainen aika tarvitsee omanlaistaan johtamista ja johtajuutta.
Tutkimuksen tiedonkeruu jatkuu huhtikuun loppuun
Itseohjautuvuuden johtaminen 2020 tutkimuksen yritykset valitaan aikaisempien tutkimusten mukaisesti satunnaisotannalla. Käytännössä kattava yritysrekisteri satunnaistetaan ja buukkausfirma soittaa mahdollisille vastaajille. ja kun yritys / vastuuhenkilö suostuu mukaan tutkimukseen, minä lähetän hänelle nettikyselyn seuraavana päivänä. Tavoitteena on saada 500 yrityksen suostumus, jonka kautta saanemme tutkimukseen mukaan 250 yritystä.
Tutkimuksen tuloksista saamme ”alustavan lopullisia” toukokuun loppuun mennessä. Kun johtamiskäytänteisiin liitetään tilinpäätöstiedot, ollaan syksyssä. Joten ihan lopulliset tulokset valmistuvat vuoden loppuun mennessä ja raportti on painettu tammikuussa 2021. Sitä kohti mennään – bloggaan aina välillä alustavia tuloksia!
Tutkimussarjan aikaisemmat raportit voi ladata tästä
RSS Feed