Mitä kysyttiin?
Kysyimme 400 organisaation edustajalta Miten yrityksessänne toimitaan ikäjohtamisen eri osa-alueilla? Miten toteutetaan kokemustiedon siirtäminen eri ikäisten välillä? Vastausvaihtoehdot olivat: ei toteudu lainkaan, toteutuu jonkin verran, toteutuu kohtalaisen hyvin, toteutuu melkein aina ja toteutuu täysin. Näistä laskettiin jakaumat, joista analyysin pääkuva alla.
Kokemusta siirretään kaupan alalla – ei valtiolla!
Kuva 1 esittää tulokset kokemuksen siirtämisen tasosta eri toimialoilla ja kokoluokissa. Tulos on suorastaan hämmästyttävä – parhaiten asia hoituu kaupan alalla ja heikoimmin valtiolla. Aikaisemmin monissa tutkimuksissa valtio on ollut ikäjohtamisen paras, nyt se oli heikoin. Myös strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjassa kokonaisuudessaan valtio on aina ollut ykkönen.
Kuvassa 1 kiinnittyy tosiaan ensin huomio julkisen sektorin kehnoihin toimintatapoihin, luulisi aktiivisen kokemustiedon siirtämisen olevat tärkeää sielläkin. Toinen kiinnostava havainto on organisaation koon merkitys, kokemustieto siirtyy parhaiten pienissä organisaatioissa – tai kuten kuva 1 kertoo – yrityksissä. Kokemustiedon siirtäminen on pikkuyrityksissä luonteva ja tärkeä toimintamuoto, joka tapahtuu ”itsestään”. Varsinaista ikäohjelmaa kysyttäessä sen yleisyys on pikkuyrityksissä vähäisempi, kuin keskisuurissa ja suurissa organisaatioissa. Mutta kokemusta tarvitaan ja sitä myös jaetaan!
Pikkuyrityksissä toimitaan luontaisesti hyvin – isoissa tätäkin asiaa johdetaan
Pienissä yrityksissä kokemustiedon siirto tapahtuu tosiaan ilman sen kummempaa johtamista – luontevasti tarvittaessa! Isommissa organisaatioissa taas kokemustiedon siirto tehostuu strategisen hyvinvoinnin johtamisen peruselementtien kautta. Kun asetetaan koko toiminnalle tavoitteet, niin kokemustiedon siirto tehostuu; kun toiminnan tuloksia mitataan, tapahtuu sama, jne. Yksi esimerkki (tärkein perusvalinta) on esimiesten roolin päättäminen strategisessa hyvinvoinnissa – kun se on päätetty, sujuu kokemustiedon siirtäminenkin paremmin.
Mitä tuloksia kokemustiedon siirtäminen tuo?
Tutkimussarjassa olemme kartoittaneet strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuutta kahdeksan ilmiön (talouden, työkyvyn, osaamisen, terveyden, ilmapiirin, esimiestyön, sitoutumisen ja yrityskuvan) kautta. Kysymyksessä vastaajat arvioivat tulosten tason (ei tietoa tuloksista, tulokset negatiiviset, ei tulosvaikutuksia, hieman positiiviset tai erittäin positiiviset). Kokemustiedon siirtämisen aktiivisuus toi tuloksia neljän kanavan kautta.
Kuvan 3 tulkinta on tosi mielenkiintoinen. Kokemustiedon siirtämisen aktiivisuus tuo tulosta eniten ilmapiirin ja sitoutumisen kautta -ihan loogista! Toisaalta kokemustiedon siirtäminen tuo tulosta myös osaamisen kautta – hyvä niin. Ja tulosta tulee vähän myös talouden kautta – hyvä sekin! Kokemustiedon siirtäminen siis kannattaa.
Mitä opimme tästä?
On blogiteksteilleni perinteisen kysymyksen paikka. Muutama peruslöydös tästä analyysista löytyy:
- kaupan toimiala yllätti positiivisesti aktiivisuudellaan, valtio ja kunta yllättivät taas negatiivisesti passiivisuudellaan
- strategisen hyvinvoinnin johtaminen tehostaa myös kokemustiedon siirtämistä
- kokemustiedon siirtäminen tuo tuloksia ilmapiirin, sitoutumisen, osaamisen ja talouden kautta
LATAA tiedostoja:
Strategisen hyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden julkaisuja
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä