Strategia on yritysten toimintaa ohjaava iso suunnitelma, joka kuvaa tulevat uroteot. Näin voidaan tiivistetysti sanoa – toki parempia ja hienojakoisempia määritelmiä löytyy. Olen viime aikoina strategiakäsitteeseen törmännyt usein keskusteluissa ja eri ryhmille koulutusta pitäessäni. Monesti strategia koetaan epäselväksi asiaksi, jonka ”joku” toteuttaa. Pahimmillaan strategiasta tulee mielikuva, että ”asiat vain tapahtuvat”. Itse olen sitä mieltä, että strategian toteuttavat ihmiset.
Monenlaisia strategioita – tai ainakin niiden uloskirjoittamisen tapoja
Strategioihin tutustuminen ihan googlettamalla on mielenkiintoista puuhaa – niin erilaisia ne ovat. Ensinnäkin melko monilta isoiltakin yrityksiltä selkeä strategian uloskirjoittaminen puuttuu. Toiseksi strategian esitystavassa korostuu ”lukijakunta” – kenelle strategia esitetään. Esimerkiksi isot rakennusyritykset kuvaavat sijoittajilleen strategiset tavoitteensa selkeinä tilinpäätöksen tunnuslukuina. Tästä esimerkkeinä NCC ”vähintään 4 prosentin käyttökate strategiakauden aikana”, sekä ”omavaraisuusaste vähintään 20 prosenttia” – lue lisää tästä linkistä , sekä Lemminkäinen ”Strategiakaudella 2016–2019 siirrymme taseen vahvistamisesta parempaan kilpailukykyyn ja kannattavaan kasvuun.”, lue lisää tästä .
Toinen tapa strategian esittämiseen löytyy esimerkiksi Terveystalolta, joka nostaa esiin ”Ylivertainen palvelukokemus”, ”Vahvimmat asiakassuhteet” ja ”Halutuin työpaikka osaajille” tyyppisiä asioita – lue lisää tästä . Kesko vastaavasti kirjoittaa strategiastaan ”Strategisena tavoitteenamme on vahvistaa kuluttajien ja yritysten asiakaskokemusta sekä kaupoissa että digitaalisissa kanavissa.” ja tukee sanomaansa useilla taloudellisen kasvun selkeillä numeraalisilla tavoitteilla, lue lisää tästä.
Ihmiset strategiassa
Esitetyt neljä esimerkkiä strategian uloskirjoittamisesta eivät yritä olla täydellinen yhteenveto asiasta, mutta suuntaa ne antavat. Strategian esittämistapoja on useita erilaisia – ja niissä monissa tekijät (=ihmiset) eivät näy lainkaan. Ymmärrän hyvin, että kansainvälisen mallin mukaan tehdyssä sijoittajaviestinnässä ihmiset (henkilöstö) loistavat poissaolollaan (miksiköhän – on tietysti jo toisen bloggauksen aihe...). Toisaalta ymmärrän myös, että strategiaa kirjoitetaan julkiseksi asiakkaan luettavaksi ja myös silloin henkilöstö saattaa unohtua tekstistä. Tätä tosin en oikein ymmärrä, koska olen sitä mieltä, että ihmiset toteuttavat strategian. Kaikilla toimialoilla, kaikissa liiketoimintaympäristöissä.
Ihmiset toteuttavat strategian johtamisen kautta
Väitteeni tueksi – siis, että ihmiset toteuttavat strategian – on olemassa paljon tutkimustietoa. Olemme tutkijatiimillä Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen (Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimus, sivu 71) koostaneet tulokset johtamisen ketjuksi. Ketju pohjautuu tilastollisesti merkittäviin tuloksiin johtamisen ja johtajuuden, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden, sekä henkilöstötuottavuuden ja käyttökatteen välillä. Aineistona tässä oli lähes 400 suomalaista organisaatiota vuonna 2016.
Monenlaisia strategioita – tai ainakin niiden uloskirjoittamisen tapoja
Strategioihin tutustuminen ihan googlettamalla on mielenkiintoista puuhaa – niin erilaisia ne ovat. Ensinnäkin melko monilta isoiltakin yrityksiltä selkeä strategian uloskirjoittaminen puuttuu. Toiseksi strategian esitystavassa korostuu ”lukijakunta” – kenelle strategia esitetään. Esimerkiksi isot rakennusyritykset kuvaavat sijoittajilleen strategiset tavoitteensa selkeinä tilinpäätöksen tunnuslukuina. Tästä esimerkkeinä NCC ”vähintään 4 prosentin käyttökate strategiakauden aikana”, sekä ”omavaraisuusaste vähintään 20 prosenttia” – lue lisää tästä linkistä , sekä Lemminkäinen ”Strategiakaudella 2016–2019 siirrymme taseen vahvistamisesta parempaan kilpailukykyyn ja kannattavaan kasvuun.”, lue lisää tästä .
Toinen tapa strategian esittämiseen löytyy esimerkiksi Terveystalolta, joka nostaa esiin ”Ylivertainen palvelukokemus”, ”Vahvimmat asiakassuhteet” ja ”Halutuin työpaikka osaajille” tyyppisiä asioita – lue lisää tästä . Kesko vastaavasti kirjoittaa strategiastaan ”Strategisena tavoitteenamme on vahvistaa kuluttajien ja yritysten asiakaskokemusta sekä kaupoissa että digitaalisissa kanavissa.” ja tukee sanomaansa useilla taloudellisen kasvun selkeillä numeraalisilla tavoitteilla, lue lisää tästä.
Ihmiset strategiassa
Esitetyt neljä esimerkkiä strategian uloskirjoittamisesta eivät yritä olla täydellinen yhteenveto asiasta, mutta suuntaa ne antavat. Strategian esittämistapoja on useita erilaisia – ja niissä monissa tekijät (=ihmiset) eivät näy lainkaan. Ymmärrän hyvin, että kansainvälisen mallin mukaan tehdyssä sijoittajaviestinnässä ihmiset (henkilöstö) loistavat poissaolollaan (miksiköhän – on tietysti jo toisen bloggauksen aihe...). Toisaalta ymmärrän myös, että strategiaa kirjoitetaan julkiseksi asiakkaan luettavaksi ja myös silloin henkilöstö saattaa unohtua tekstistä. Tätä tosin en oikein ymmärrä, koska olen sitä mieltä, että ihmiset toteuttavat strategian. Kaikilla toimialoilla, kaikissa liiketoimintaympäristöissä.
Ihmiset toteuttavat strategian johtamisen kautta
Väitteeni tueksi – siis, että ihmiset toteuttavat strategian – on olemassa paljon tutkimustietoa. Olemme tutkijatiimillä Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen (Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimus, sivu 71) koostaneet tulokset johtamisen ketjuksi. Ketju pohjautuu tilastollisesti merkittäviin tuloksiin johtamisen ja johtajuuden, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden, sekä henkilöstötuottavuuden ja käyttökatteen välillä. Aineistona tässä oli lähes 400 suomalaista organisaatiota vuonna 2016.
Kuva 1. Johtamisen ketju.
Tutkimustulokset ovat siis kiistattomat, jopa itsestään selvät. Tulosten käytäntöön viemisessä on kuitenkin yksi kriittinen vaihe: mitä ihmisten johtamisessa johdetaan? Johtamisen ketjun mukaan se pohjautuu liiketoimintastrategiaan – on siis johdettava niitä kyvykkyyksiä, joilla strategisen tavoitteet saavutetaan. Tämä selviää vastauksena hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: ”Minkälaisella henkilöstöllä saavutamme asettamamme strategisen tavoitteet?”. Kysymyksen voisi esittää myös seuraavasti: ”Missä asioissa ja tekemisessä meidän ihmisten pitää olla hyviä, jotta saavutamme strategiset tavoitteemme?”
Esimerkkimme mukaan voisimme pohtia minkälaiset ihmiset toteuttavat asiakaskokemuksen, sehän on strateginen tavoite, jota myös tuloksissa mitataan. Riittääkö asiakaskokemuksen maksimointiin se, että ihmisillä on alan tutkinto – tuskin, vaikka tutkinto usein on pakko olla. Riittääkö asiakaskokemukseen se, että työtyytyväisyys on hyvä – osin, mutta sekään ei ehkä riitä. Vaatiiko hyvä asiakaskokemus sen, että työ tehdään hyvin – sitä se varmaankin vaatii! Ja kun hyvä työ tehdään hyvin luontevan kohteliaasti, saadaan lisäpisteitä! Mutta toisaalta hyvän työn taustalla on omien tavoitteiden selkeys, oma extra-osaaminen ja intohimo asiakkaan palvelemiseen.
Asiakaskokemus on siis monen tekijän summa – niistä tulee valita johdettavaksi ne tärkeimmät. Valintaa voi varmentaa tilastoanalyysilla (henkilöstötutkimus & asiakaspalautteet), mutta usein henkilöstön ja asiakkaitten välinen keskustelu tuottaa riittävän intuition oikeaan valintaan.
Ihmisiä johdetaan johtoryhmässä – liiketoiminnan rinnalla
Edellä kuvattu aivojumppa ihmisten johtamisen sisällöistä on tosiaan kriittisin vaihe kokonaisvaltaisen johtamisen rakentamisessa. Kokemukseni mukaan se jää usein tekemättä – ainakin siinä porukassa, jossa se tulisi tehdä. Oikea porukka ja oikea aika ovat johtoryhmä ja yrityksen strategiatyö. Siellä asia tulee käsitellä, luonnollisesti asiantuntijoita ja henkilöstöä kuullen. Hyvä olisi kuulla myös asiakasta, heillehän työtä tehdään – ja he varmaan tietävät minkälaiset ihmiset tekevät työnsä hyvin.
Strategiatyöhön liitetyn aivojumpan jälkeen ihmisten johtaminen on ”business as usual”. Johdettaville kyvykkyyksille päätetään tavoitteet ja mittarit, sekä määritetään osallistavasti jokaisen rooli ja vastuu niiden kehittämisessä. Loogisena jatkona esimiesten johtajuutta kehitetään näiden kyvykkyyksien tukemiseksi – ei mitään yleistä leadershipcoachingia, vaan juuri meidän yrityksen tarvitsemaa täsmävalmennusta. Esimiehet tukevat aktiivisesti henkilöstötuottavuutta, johon asiakkaan vaatimat kyvykkyydet sisältyvät. Ja ihmiset tekevät tulokset – siis toteuttavat strategian!
Lataa aihepiirin julkaisuja
Tässä työvälineitä johtamisen ketjun rakentamiseksi
Tutkimustulokset ovat siis kiistattomat, jopa itsestään selvät. Tulosten käytäntöön viemisessä on kuitenkin yksi kriittinen vaihe: mitä ihmisten johtamisessa johdetaan? Johtamisen ketjun mukaan se pohjautuu liiketoimintastrategiaan – on siis johdettava niitä kyvykkyyksiä, joilla strategisen tavoitteet saavutetaan. Tämä selviää vastauksena hyvin yksinkertaiseen kysymykseen: ”Minkälaisella henkilöstöllä saavutamme asettamamme strategisen tavoitteet?”. Kysymyksen voisi esittää myös seuraavasti: ”Missä asioissa ja tekemisessä meidän ihmisten pitää olla hyviä, jotta saavutamme strategiset tavoitteemme?”
Esimerkkimme mukaan voisimme pohtia minkälaiset ihmiset toteuttavat asiakaskokemuksen, sehän on strateginen tavoite, jota myös tuloksissa mitataan. Riittääkö asiakaskokemuksen maksimointiin se, että ihmisillä on alan tutkinto – tuskin, vaikka tutkinto usein on pakko olla. Riittääkö asiakaskokemukseen se, että työtyytyväisyys on hyvä – osin, mutta sekään ei ehkä riitä. Vaatiiko hyvä asiakaskokemus sen, että työ tehdään hyvin – sitä se varmaankin vaatii! Ja kun hyvä työ tehdään hyvin luontevan kohteliaasti, saadaan lisäpisteitä! Mutta toisaalta hyvän työn taustalla on omien tavoitteiden selkeys, oma extra-osaaminen ja intohimo asiakkaan palvelemiseen.
Asiakaskokemus on siis monen tekijän summa – niistä tulee valita johdettavaksi ne tärkeimmät. Valintaa voi varmentaa tilastoanalyysilla (henkilöstötutkimus & asiakaspalautteet), mutta usein henkilöstön ja asiakkaitten välinen keskustelu tuottaa riittävän intuition oikeaan valintaan.
Ihmisiä johdetaan johtoryhmässä – liiketoiminnan rinnalla
Edellä kuvattu aivojumppa ihmisten johtamisen sisällöistä on tosiaan kriittisin vaihe kokonaisvaltaisen johtamisen rakentamisessa. Kokemukseni mukaan se jää usein tekemättä – ainakin siinä porukassa, jossa se tulisi tehdä. Oikea porukka ja oikea aika ovat johtoryhmä ja yrityksen strategiatyö. Siellä asia tulee käsitellä, luonnollisesti asiantuntijoita ja henkilöstöä kuullen. Hyvä olisi kuulla myös asiakasta, heillehän työtä tehdään – ja he varmaan tietävät minkälaiset ihmiset tekevät työnsä hyvin.
Strategiatyöhön liitetyn aivojumpan jälkeen ihmisten johtaminen on ”business as usual”. Johdettaville kyvykkyyksille päätetään tavoitteet ja mittarit, sekä määritetään osallistavasti jokaisen rooli ja vastuu niiden kehittämisessä. Loogisena jatkona esimiesten johtajuutta kehitetään näiden kyvykkyyksien tukemiseksi – ei mitään yleistä leadershipcoachingia, vaan juuri meidän yrityksen tarvitsemaa täsmävalmennusta. Esimiehet tukevat aktiivisesti henkilöstötuottavuutta, johon asiakkaan vaatimat kyvykkyydet sisältyvät. Ja ihmiset tekevät tulokset – siis toteuttavat strategian!
Lataa aihepiirin julkaisuja
Tässä työvälineitä johtamisen ketjun rakentamiseksi
RSS Feed