Henkilöstötuottavuus tekee tuloksen kaupan alalla

Olen tällä viikolla pohdiskellut strategista hyvinvointia ja henkilöstötuottavuutta kaupan toimialalla. Syynä tälle oli innostava palaveri erään kaupan alan johtajan kanssa – tuon palaverin jälkeen tarkkailin asiaa myös kaupassa käyvän asiakkaan silmin. Pohdiskelin huomaamattani ruokakaupassa, onko johtamisella yhteys minun asiakastyytyväisyyteeni. Tämä innosti minut tarttumaan ”kynääni” ja analysoimaan ja bloggaamaan asiasta lauantaiaamun ratoksi. Analyysin pohjana oli taas strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarja, jota olen tehnyt vuosina 2009-2016 Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa.

Kaupan ala keskitasolla strategisen hyvinvoinnin johtamisessa

​Kaupan ala on erittäin merkittävä työllistäjä Suomessa, joten johtamisella on siinä mielessä väliä. Kun tarkastellaan strategisen hyvinvoinnin johtamista kokonaisuudessaan, on kaupan ala keskitasoa. Kehitystä on tapahtunut vuodesta 2009 alkaen, kuten kuva 1. osoittaa.

Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen indeksi eri toimialoilla vuosina 2009-2016.

Strategisen hyvinvoinnin johtaminen on kehittynyt hyvin kaupan alalla, mutta toki kehitysaskelia on vielä otettavissa. Yksi lähtökohta johtamisen kehittämiselle voisi olla asiakas – mitä asiakas odottaa ja mitä se johtamiselta edellyttää. Asiakkuudessa me kaikki olemme asiantuntijoita – minä odotan ripeää ja kohteliasta palvelua. Hinnallakin on merkitystä, mutta se ei ole ykkösvaatimukseni, jotenkin on kiva palata siihen ystävälliseen kauppaan, vaikka hinta olisi hieman korkeampi.

Jos otamme asiakaspalvelun johtamisen tavoitteeksi, ovat edeltävät askelmat selkeitä. Tyytyväinen ja osaava henkilöstö saa aikaan hyvän asiakaspalvelun; hyvä esimiestyö tukee henkilöstön osaamista ja motivaatiota; ja hyvä johtaminen varmistaa hyvän esimiestoiminnan. Kyse on siis tässäkin johtamisen ketjusta!

Johtamisen ketju toimii kaupan alallakin!

​Lanseerasimme vuoden 2016 tutkimusraportissamme johtamisen ketjun (raportti, sivu 71). Tuo ketju ja sen taustalla olevat tulokset analysoitiin koko tutkimusaineistosta, seitsemän toimialan organisaatioista. Nyt tein analyysin kaupan toimialalta ja kyllä se ketju toimii tässäkin!

Kuva 2. Johtamisen ketjun tulokset kaupan toimialalla.

Kuva 2 osoittaa siis johtamisen ketjun toimivuuden myös kaupan alalla. Askelmat ovat seuraavat:

1. Mitä paremmin johdetaan kokonaisuutta, sitä paremmin toimivat esimiehet (vasen kuva)
2. Mitä paremmin esimiehet toimivat, sitä parempi on henkilöstötuottavuus (keskimmäinen kuva)
3. Mitä parempi henkilöstötuottavuus on, sitä parempi on yrityksen taloudellinen tilanne (oikea kuva)

Kuvan 2 kolmas tulos henkilöstötuottavuuden ja yrityksen taloudellisen tilan välillä on kova juttu! Se osoittaa kiistattomasti henkilöstötuottavuuden merkityksen taloudelliseen tulokseen. Tietysti on muistettava, että tutkimuksessa taloudellinen tilanne arvioitiin vastaavan toimesta viisiportaisella kysymyksellä (taloudellinen tila; heikko – välttävä – kohtalainen -hyvä – erinomainen). Tämä ei luonnollisesti vastaa tuloslaskelman tarkkuutta, mutta vahvasti suuntaa antava se on.

Mitä opimme tästä?

Perinteiseen tapaani vedän yhteen tulosblogin antia muutaman pointin kautta. Asiakkaista elävän kaupan alalla yhteenvedon voisi tehdä seuraavilla painotuksilla

1. Oman väen, ihmisten henkilöstötuottavuus (osaaminen x motivaatio x työkyky) tekee tuloksen, johtamisen fokus tulee olla siis ihmisissä
2. Henkilöstöä, ihmisiä tukevat esimiehet, eivät prosessit, ismit eivätkä excelit
3. Johtamisella voidaan tukea esimiesten toimintakykyä aikaresurssien ja osaamisen kautta

Olipahan varsin mahtipontiset pointit – pakko tunnustaa. Mutta kokonaisuudestahan tässä on kyse – itse kutsun tuota kokonaisuutta strategisen hyvinvoinnin johtamiseksi. Käytännössä fokuksessa ovat sekä esimies että henkilöstö, heidän motivaatio, osaaminen ja työkyky. Niillä se tulos tehdään.

​Lataa strategisen hyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden julkaisuja
​Lataa strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä