OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Henkilöstötuottavuuden huikea mahdollisuus

17/9/2016

0 Comments

 
Henkilöstötuottavuus on mielenkiintoinen sana ja ilmiö. Suomalaisen työelämän viitekehyksessä sana voi tuoda mieleen hikeä, saneerausta, tahtoa ja euroja. Jokaisella on asiasta oma näkemyksensä.

Minun näkemykseni on selkeä: henkilöstötuottavuus on ihmisten kyvykkyyksien yhdistelmä, joka tuottaa yritykselle taloudellista tulosta terveellä ja kestävällä tavalla. Konkreettisesti pääsin mallintamaan henkilöstötuottavuutta viime vuonna tutkimusprojektissa Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa (Aura, Ahonen & Hussi 2016 Henkilöstötuottavuus ja eurot – case rakennusala. Etera, Helsinki). Henkilöstötuottavuus on motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulo, se voidaan mitata ja sen ilmaistaan henkilöstötuottavuusindeksinä (HTI) skaalalla 0 – 100.

Henkilöstötuottavuuden mittaaminen

Henkilöstötuottavuus koostuu siis motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulosta ja se mitataan henkilöstötutkimuksen vastausten pistearvojen pohjalta. Käytännössä jokaiselle vastaajalle lasketaan oma HTI, joiden keskiarvo on yrityksen HTI. Näin laskettuna mainitussa Eteran tutkimuksessa 168 yrityksen HTI:n keskiarvo oli 48,9.

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksessamme (Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi, Juhani Ilmarinen) tänä vuonna kartoitimme vastaajilta arvion henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn tilasta. Näiden avulla laskimme henkilöstötuottavuusindeksin, jota kutsumme aHTI:ksi. Kuva 1 vetää yhteen Eteran tutkimuksen henkilöstökyselyaineiston ja SHJ-tutkimuksen arviointien pohjalta lasketut henkilöstötuottavuusindeksien jakaumat.
Picture
Kuva 1. Henkilöstötuottavuusindeksien jakaumat henkilöstötutkimuksen vastausten (vas) ja SHJ-tutkimuksen arvioiden (oik) pohjalta laskettuna.

Kuva 1 osoittaa, että isoilla aineistoilla HTI:n ja aHTI:n keskiarvot olivat samat, mutta jakauma erilainen. Henkilöstötutkimusaineiston HTI:n jakauma oli kapeampi, kuin SHJ-tutkimuksessa. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksen etu henkilöstötutkimuksiin verrattuna on selkeä: pystyimme analysoimaan mitkä johtamiseen liittyvät toimintatavat vaikuttivat aHTI:n eroihin organisaatioissa.

Johtaminen, johtaminen, johtaminen

SHJ-tutkimuksen lähes 400 organisaation vastaukset antoivat hyvän aineiston ilmiön analysoimiseen: mitkä johtamisen toiminnot selittivät henkilöstötuottavuuden tasoa? Regressioanalyysin tulos oli selkeä ja jopa odotettu: johdon strategiatyö ja esimiesten kyvykkyys olivat tärkeimmät aHTI:ta kasvattavat elementit.

Picture
Kuva 2. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen ja esimiesten motivaation ja osaamisen yhdistelmän merkitys henkilöstötuottavuuteen.

Kuvan 2 tulkinta on seuraava: mitä perusteellisemmin johto ottaa työhyvinvoinnin mukaan omaan strategiatyöhönsä, sitä korkeampi aHTI on. Ja toisaalta mitä paremmaksi esimiesten motivaatio ja osaaminen arvioidaan, sitä korkeampi aHTI on. Käytännössä johdon strategiatyön merkitys on hyvin laaja, se vaikuttaa käytännössä kaikkien työhyvinvoinnin prosessien tehostumiseen ja sen kautta toiminnan tasoon ja tuloksellisuuteen. Kun asia on vahvasti johdon agendalla, sitä johdetaan ja kehitetään hyvin! Kuvan 2 ”paljon” vaihtoehdon vastasi tänä vuonna joka kuudes organisaatio, joten kehittymisvaraa on!

Mitä henkilöstötuottavuuden taso käytännössä tarkoittaa?

Henkilöstötuottavuuden (aHTI) lukemat 40, 50 ja 60 eivät välttämättä avaudu helposti. Seuraavalla kuvalla selvennän hieman asiaa. Kuvassa 3 on laskettu motivaation, osaamisen ja työkyvyn arvioiden keskiarvot henkilöstötuottavuuden eri tasoluokissa. Heikko tasoluokka tarkoittaa aHTI-arvo n. 20, välttävä 30:n paikkeilla, keskitaso 50 molemmin puolin, hyvä vajaat 70 ja erinomainen tarkasti sanottuna arvoja yli 76.
Picture
Kuva 3. Motivaation, osaamisen ja työkyvyn keskiarvot henkilöstötuottavuuden eri tasoluokissa.

Kuva 3 osoittaa konkreettisesti, mistä henkilöstötuottavuus koostuu. Kun kaikki osatekijät ovat kehnossa tilassa, on henkilöstötuottavuus heikko – ja toisessa ääripäässä sitten erinomainen. Motivaation, osaamisen ja työkyvyn arviot annettiin skaalalla 1 – 5, ja kuvassa on näiden vastausten keskiarvot. Henkilöstötutkimuksesta saadut arvot, siis ihmisten vastausten keskiarvot, ovat huomattavasti suppeammalla alueella. Jo muutaman kymmenyksen ero vastausten keskiarvoissa heijastuu 10 yksikön eroon HTI:ssa – henkilöstötutkimuksen tulkinta on tarkkaa työtä!

Mitä henkilöstötuottavuus tuo?

Mitä ihmisten parempi motivaatio, osaaminen ja työkyky sitten tuo tullessaan? Jo mainitussa Eteran rakennusalan tutkimuksessa analyysi osoitti, että parempi HTI tuo lisää euroja käyttökatteen kautta. Heikon HTI:n yrityksissä käyttökate oli 4.500€ henkilöä kohden vuodessa, keskitason HTI-yrityksissä 9.000€ ja hyvän HTI:n yrityksissä 15.000€. Huimat erot – ja kaikki riippui henkilöstötuottavuudesta.


SHJ-tutkimuksessa ei yritysten tuloslaskelmatietoja ollut käytössä, joten kartoitimme toiminnan tuloksellisuutta laaja-alaisen kysymyspatterin avulla. Kysyimme, minkälaisia tuloksia on saatu talouden, työkyvyn, ilmapiirin, osaamisen, esimiestyön, sairauspoissaolojen, sitoutumisen ja yrityskuvan kautta. Henkilöstötuottavuuden suhteen mielenkiinto kohdistui luonnollisesti toiminnan taloudellisiin tuloksiin.
Picture
Kuva 4. Strategisen hyvinvoinnin erittäin positiiviset tulokset talouden kautta henkilöstötuottavuuden tasoluokissa.

Kuvan 4 tulos on selkeä, mitä parempi henkilöstötuottavuus on, sitä paremmat taloustulokset on saatu. Ero aHTI-tasoluokkien välillä on jopa eksponentiaalinen, erittäin positiiviset tulokset vastanneiden organisaatioiden osuus nousee keskitasolla 17 %:iin, hyvällä tasolla 27 %:iin ja erinomaisella aHTI:n tasolla 49 %:iin.

Mitä tämä tarkoittaa?

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksen ja syvällisemmän rakennusalan tutkimuksen tulosten yhteinen tulkinta on huikea!
  1. hyvä johtaminen ja hyvä esimiesten kyvykkyys nostavat henkilöstötuottavuutta (kuva 2)
  2. henkilöstötuottavuus nostaa toiminnan taloudellisia tuloksia (kuva 4) – ja rakennusalan tutkimuksen mukaan myös yrityksen käyttökatetta
  3. koko yrityskuntaan sovelletuna olemme Guy Ahosen kanssa laskeneet, että henkilöstötuottavuuden kehittymisen kautta voidaan käyttökatetta kasvattaa 9mrd€ suomalaisissa yrityksissä (Strategisen hyvinvoinnin johtaminen kirja, Talentum Pro 2016)
  4. tämä on huikea määrä rahaa, mutta se edellyttää kovia tavoitteita ja määrätietoista johtamista
  • motivaation
  • osaamisen ja
  • työkyvyn kehittämiseksi, sekä
  • niitä tukevien esimiestyön ja työyhteisön toimivuuden kehittämistä

LATAA tiedostoja
Strategisen hyvinvoinnin ja henkilöstötuottavuuden julkaisuja
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
0 Comments



Leave a Reply.

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtajuustutkimus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Suositukset
    Tavoite
    Tiedolla Johtaminen
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Urajohtaminen
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Väitöskirja
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT