Strategisen hyvinvoinnin johtamisen ydin on organisaation tuloksellisuuden kehittäminen. Tutkimussarjassamme (Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen 2009-2016) tätä on mitattu kartoittamalla tuloksia talouden kautta. Vuoden 2016 raportin viimeisenä analyysina tutkittiin, miten taloudellisiin tuloksiin päästiin, rahallisten resursointien vai johtamisen kautta (raportti s 75). Tässä tulosblogissa jatkan analyysia hieman syvemmälle.
Organisaatiot jaettiin resursointi- ja johtamisen tasoluokkiin
Tuloksellisuuden kysymys on pysynyt vakiona vuodesta 2011 alkaen, joten vuosien 2011-16 aineistosta valittiin keskitason resursoijat, 600-1200 euroa vuodessa palveluihin kuluttaneet organisaatiot. Tämä resursointiryhmä kattoi puolet organisaatioista, 35 % resursoi alle 600€ ja 15 % yli 1200 € vuodessa. Valitut organisaatiot jaettiin SHJ:n suhteen kolmeen ryhmään, heikkoon (SHJI alle 40), keskitasoon (SHJI 40-60) ja hyvään (SHJI yli 60). Keskimääräinen resursointi oli 870€ vuodessa henkilöä kohden ja sen kohdentaminen vaihteli hieman eri ryhmissä. Hyvässä ryhmässä panostettiin muita hieman enemmän koulutukseen ja työterveyshuoltoon, heikossa ryhmässä taas enemmän virkistystoimintaan.
Johtaminen ratkaisee tuloksellisuuden talouden kautta
Kuvan 1 esittämä tulos on selkeä: johtaminen ratkaisee tuloksen. Samoilla talousresursseilla positiivisia tuloksia saavutetaan 30 %:ssa huonon johtamisen organisaatioista, kun luku hyvän johtamisen organisaatioissa on 77 %. Ero hyvän ja huonon johtamisen välillä on siis 2,5 kertainen, erittäin positiivisia tuloksia saavuttaneiden organisaatioiden ryhmässä jopa nelinkertainen.
Kuva 1. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen merkitys taloudellisille tuloksille.
Taloudellisen panostuksen lisääminen ei yksin tuo tulosta
Toisessa analyysissa vuosien 2011-2016 reilu 1400 tutkimukseen vastannutta organisaatiota luokiteltiin kolmeen taloudellisen resursoinnin ryhmään. Ja kun näille ryhmille tehtiin kuvan 1 mukainen analyysi taloudellisesta tuloksellisuudesta, saatiin kuvan 2 osoittama tulos.
Taloudellisen panostuksen lisääminen ei yksin tuo tulosta
Toisessa analyysissa vuosien 2011-2016 reilu 1400 tutkimukseen vastannutta organisaatiota luokiteltiin kolmeen taloudellisen resursoinnin ryhmään. Ja kun näille ryhmille tehtiin kuvan 1 mukainen analyysi taloudellisesta tuloksellisuudesta, saatiin kuvan 2 osoittama tulos.
Kuva 2. Panostettujen eurojen merkitys taloudellisille tuloksille.
Kuvan 2 tulos on selkeä – talouspanosten lisääminen ei tuota tuloksia talouden kautta! Itse asiassa tulokset ovat lähes identtiset eri resursointiluokissa. Tämä tulos innosti minua tekemään vielä kolmannen analyysin, jossa yhdistin kuvien 1 ja 2 tuloksia – analysoin johtamisen merkityksen kolmessa resursointiluokassa.
Johtamisella on merkitystä kaikilla resursointitasoilla
Kolmannessa analyysissa toistin siis kuvan 1 analyysin kaikissa kolmessa resursointiluokassa, tulos osoittaa johtamisen merkityksen kaikilla resursointitasoilla.
Kuva 3. Strategisen hyvinvoinnin johtamisen merkitys taloudellisille tuloksille eri resursointitasoilla.
Kuvaa 3 katsoessa voidaan nähdä ja tulkita, että hyvä johtaminen tuottaa taloudellista tulosta eritoten alhaisen ja keskitason resursointiryhmissä. Tuloksellisuus talouden kautta on korkean resursoinnin (yli 1200€/v/henk) ryhmässä hieman alhaisempi, kuin noissa alhaisen ja keskitason resursointiryhmissä. Voisiko olla, että suuret rahalliset resurssit kohdentuisivat jotenkin ”epätaloudellisesti” tuloksellisuuden kannalta?
Kun rahaa on paljon, osa siitä menisi ikään kuin hukkaan. Tässä voisi olla ajatusta – kyllä rahallisille resursoinneillekin joku optimi on, tulokset eivät kasva loputtomiin pelkän rahan lisäämisen kautta! Tulosten mukaan vahva suositus onkin se, että ensi laitetaan johtaminen kuntoon – sillä niitä tuloksia saavutetaan.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen lyhyt oppimäärä
Keskitason resursointiryhmässä, keskimäärin 870 euron panostuksilla voidaan siis saavuttaa kovin erilaisia taloudellisia tuloksia. Strategisen hyvinvoinnin ydintoimintojen osalta hyvä, keskitasoinen ja huono johtaminen eroavat toisistaan erittäin paljon. Ohessa johtamisen peruselementtien yleisyys näissä kolmessa ryhmässä
Hyvä johtaminen lähtee näistä organisaation johdon tekemistä päätöksistä. Sisällöt, tavoitteet, mittarit, vastuut kuntoon.
Lataa Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimus ja muita julkaisuja
Lataa strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
Kuvaa 3 katsoessa voidaan nähdä ja tulkita, että hyvä johtaminen tuottaa taloudellista tulosta eritoten alhaisen ja keskitason resursointiryhmissä. Tuloksellisuus talouden kautta on korkean resursoinnin (yli 1200€/v/henk) ryhmässä hieman alhaisempi, kuin noissa alhaisen ja keskitason resursointiryhmissä. Voisiko olla, että suuret rahalliset resurssit kohdentuisivat jotenkin ”epätaloudellisesti” tuloksellisuuden kannalta?
Kun rahaa on paljon, osa siitä menisi ikään kuin hukkaan. Tässä voisi olla ajatusta – kyllä rahallisille resursoinneillekin joku optimi on, tulokset eivät kasva loputtomiin pelkän rahan lisäämisen kautta! Tulosten mukaan vahva suositus onkin se, että ensi laitetaan johtaminen kuntoon – sillä niitä tuloksia saavutetaan.
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen lyhyt oppimäärä
Keskitason resursointiryhmässä, keskimäärin 870 euron panostuksilla voidaan siis saavuttaa kovin erilaisia taloudellisia tuloksia. Strategisen hyvinvoinnin ydintoimintojen osalta hyvä, keskitasoinen ja huono johtaminen eroavat toisistaan erittäin paljon. Ohessa johtamisen peruselementtien yleisyys näissä kolmessa ryhmässä
- Liiketoiminnan vaatimusten mukaiset sisällöt: sisältö määritetty huonon johtamisen ryhmässä 19 %:ssa, keskitason ryhmässä 53 %:ssa ja hyvän johtamisen ryhmässä 90 % organisaatioista
- Johdon asettamat tavoitteet ja resurssit: tavoitteet päätetty 8 % - 35 % - 84 %
- Mitataan muutoksia ja vaikuttavuutta, mittarit käytössä 11 % - 61 % - 93 %
- Johto vastaa johtamisesta, työhyvinvointi otettu huomioon ”kohtalaisesti” tai ”paljon” johdon strategiatyössä 29 % - 63 % - 89 %
- Esimiehet ovat ydintoimijoita, esimiehille päätetty rooli alaisten hyvinvoinnissa 2 % - 48 % - 94 %
Hyvä johtaminen lähtee näistä organisaation johdon tekemistä päätöksistä. Sisällöt, tavoitteet, mittarit, vastuut kuntoon.
Lataa Strateginen hyvinvointi 2016 tutkimus ja muita julkaisuja
Lataa strategisen hyvinvoinnin johtamisen työvälineitä
RSS Feed