Viime viikolla (29.10.2015) Etera julkaisi tutkimuksen, jonka tein yhdessä Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa. Tutkimus esitteli mallin henkilöstötuottavuuden mittaamiseen ja näin määritetyn henkilöstötuottavuusindeksi (HTI) yhteyden rakennusyritysten tuloksellisuuteen. Tuloksellisuutta mittasimme Henkilöstötuottavuusarvolla (HTA), joka lasketaan käyttökatteen ja henkilöstökulujen summana prosentteina henkilöstökuluista. Tutkimus löytyy kokonaisuudessaan Eteran sivuilta; www.etera.fi/henkilostotuottavuus .
Henkilöstötuottavuusindeksi on työkyvyn, osaamisen ja motivaation tulo
Henkilöstötuottavuudesta puhutaan paljon ja se voidaankin nähdä tärkeänä osana yritystoiminnan kokonaistuottavuutta. Keskustelun ja eritoten mittaamisen selkeyttämiseksi me mallinsimme henkilöstötuottavuuden koostuvat työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. Nämä kaikki voidaan kyselyjen avulla kartoittaa ja sen jälkeen kokonaisuudeksi laskea. Päädyimme mallissamme Henkilöstötuottavuusindeksiin (HTI), joka numeraalisesti vaihtelee nollan ja sadan välillä. Eteran ison, yli 12 tuhannen henkilön aineiston keskiarvoksi muodostui 47 – kehittymispotentiaalia on siis huikeasti!
Hyvä esimiestyö tukee henkilöstötuottavuusindeksiä
Henkilöstötuottavuusindeksi on siis yksilöllisten kyvykkyyksien tulo, johon vaikuttavat monet organisaatiotason asiat. Vaikuttamisen ohella voimme puhua täsmällisemmin yhteyksistä, kun tilastollisena analyysimenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tässä projektissa regressioanalyysia voitiin käyttää kolmessa eri aineistossa; yksilöaineisto, jossa data koostui kaikkien Eteran työhyvinvointitutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden vastauksista; yritysaineisto, jossa datana käytettiin yrityskohtaisia tunnuslukuja; sekä kolmantena yrityskohtaiset seuranta-aineistot, joissa data koostui samojen yritysten eri vuosina kootuista tunnusluvuista.
Kaikkien analyysien tulos oli yhtenevä: koettu esimiestyö selittää eniten HTI:n vaihtelua – hyvä esimies tukee henkilöstötuottavuutta ja huono esimies tuhoaa sitä! Parhaiten tulos nähdään yli kahden sadan yrityksen tulosyhteenvedossa kuvassa 1.
Henkilöstötuottavuusindeksi on työkyvyn, osaamisen ja motivaation tulo
Henkilöstötuottavuudesta puhutaan paljon ja se voidaankin nähdä tärkeänä osana yritystoiminnan kokonaistuottavuutta. Keskustelun ja eritoten mittaamisen selkeyttämiseksi me mallinsimme henkilöstötuottavuuden koostuvat työkyvystä, osaamisesta ja motivaatiosta. Nämä kaikki voidaan kyselyjen avulla kartoittaa ja sen jälkeen kokonaisuudeksi laskea. Päädyimme mallissamme Henkilöstötuottavuusindeksiin (HTI), joka numeraalisesti vaihtelee nollan ja sadan välillä. Eteran ison, yli 12 tuhannen henkilön aineiston keskiarvoksi muodostui 47 – kehittymispotentiaalia on siis huikeasti!
Hyvä esimiestyö tukee henkilöstötuottavuusindeksiä
Henkilöstötuottavuusindeksi on siis yksilöllisten kyvykkyyksien tulo, johon vaikuttavat monet organisaatiotason asiat. Vaikuttamisen ohella voimme puhua täsmällisemmin yhteyksistä, kun tilastollisena analyysimenetelmänä käytetään regressioanalyysia. Tässä projektissa regressioanalyysia voitiin käyttää kolmessa eri aineistossa; yksilöaineisto, jossa data koostui kaikkien Eteran työhyvinvointitutkimuksiin osallistuneiden henkilöiden vastauksista; yritysaineisto, jossa datana käytettiin yrityskohtaisia tunnuslukuja; sekä kolmantena yrityskohtaiset seuranta-aineistot, joissa data koostui samojen yritysten eri vuosina kootuista tunnusluvuista.
Kaikkien analyysien tulos oli yhtenevä: koettu esimiestyö selittää eniten HTI:n vaihtelua – hyvä esimies tukee henkilöstötuottavuutta ja huono esimies tuhoaa sitä! Parhaiten tulos nähdään yli kahden sadan yrityksen tulosyhteenvedossa kuvassa 1.
Kuva 1. Esimiesten asia- ja tunneosaamisen yhteydet Henkilöstötuottavuusindeksiin yritystason tunnusluvuissa.
Kuvan 1 aineisto on siis saatu 212 yrityksen tunnusluvuista. Analyysissa esimiestyön kysymykset yhdistettiin asia- ja tunneosaamisen faktoreiksi. Asiaosaamiseen kuuluivat kysymykset tiedottamisesta, suunnitelmallisuudesta, käytännön asioiden tuntemisesta ja työn järkevästä organisoinnista. Tunneosaamiseen koostettiin kysymykset esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan.
Analyysin tulokset osoittavat, että sekä asia- että tunneosaaminen ovat tärkeitä henkilöstötuottavuuden tukemisessa. Asiaosaamisen nousu jo lähelle keskitasoa nostaa henkilöstötuottavuusindeksiä lähelle keskitasoa. Mutta toisaalta näyttää myös siltä, että vasta esimiesten tunneosaamisen ylin taso nostaa henkilöstötuottavuuden huipulle.
Esimiesten kyvykkyys nostaa myös henkilöstötuottavuusarvoa
Henkilöstötuottavuuden rahallinen arvo määritettiin siis henkilöstötuottavuusarvona (HTA). Rakennusalan 33 yrityksen analyysi osoitti ensinnäkin, että hyvä henkilöstötuottavuusindeksi oli yhteydessä hyvään henkilöstötuottavuusarvoon (ks blogi). Toisaalta analyysi osoitti, että hyvä esimiestyö tukee HTA:ta, tulos kuvassa 2.
Kuvan 1 aineisto on siis saatu 212 yrityksen tunnusluvuista. Analyysissa esimiestyön kysymykset yhdistettiin asia- ja tunneosaamisen faktoreiksi. Asiaosaamiseen kuuluivat kysymykset tiedottamisesta, suunnitelmallisuudesta, käytännön asioiden tuntemisesta ja työn järkevästä organisoinnista. Tunneosaamiseen koostettiin kysymykset esimiehen kuuntelun ja keskustelun, kannustamisen, oikeudenmukaisuuden kyvyistä sekä tyytyväisyydestä esimiehen johtamistapaan.
Analyysin tulokset osoittavat, että sekä asia- että tunneosaaminen ovat tärkeitä henkilöstötuottavuuden tukemisessa. Asiaosaamisen nousu jo lähelle keskitasoa nostaa henkilöstötuottavuusindeksiä lähelle keskitasoa. Mutta toisaalta näyttää myös siltä, että vasta esimiesten tunneosaamisen ylin taso nostaa henkilöstötuottavuuden huipulle.
Esimiesten kyvykkyys nostaa myös henkilöstötuottavuusarvoa
Henkilöstötuottavuuden rahallinen arvo määritettiin siis henkilöstötuottavuusarvona (HTA). Rakennusalan 33 yrityksen analyysi osoitti ensinnäkin, että hyvä henkilöstötuottavuusindeksi oli yhteydessä hyvään henkilöstötuottavuusarvoon (ks blogi). Toisaalta analyysi osoitti, että hyvä esimiestyö tukee HTA:ta, tulos kuvassa 2.
Kuva 2. Esimiestyön tason yhteydet henkilöstötuottavuusarvoon rakentamisen toimialan yrityksissä.
Kuvan 2 tulos on siis analysoitu 33 rakennusyrityksen aineistosta, jossa yritykset on jaettu neljään tasoluokkaan koetun esimiestyön suhteen. Sen jälkeen näille alaryhmille on laskettu HTA:n keskiarvot. Koko 33 yrityksen HTA:n keskiarvo on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla 125 %:n kohdalle.
Kuvan 2 tulos osoittaa selkeästi koetun esimiestyön merkityksen henkilöstötuottavuusarvolle. Kannustavan ja rohkaisevan esimiestyön (tunneosaaminen) tason nousu oli suoraviivaisesti yhteydessä parempaan HTA:han. Asiaosaamiseen kuuluvan ”esimies organisoi järkevästi” muuttujan suhteen muutos oli epälineaarinen.
Oleellista tuloksissa oli se, että hyvän ja huonon esimiestyön vaikutus HTA:han oli 30%. Tutkituissa rakennusyrityksissä tämä tarkoittaa 3-6 %-yksikön eroa käyttökatteessa. Ja tämä tarkoittaa tutkituissa, keskimäärin 60 henkilön ja 11 miljoonan euron liikevaihtoa tekevissä yrityksissä 600.000 euron eroa käyttökatteessa! Voidaan tulkita, että edes rakennuksilla vanha perinteinen ”management by prkle” ei enää toimi! Henkilöstöä arvostava, kannustava ja ammattitaitoinen johtajuus on yksi tuloksenteon kulmakivistä.
Esimies tukee – mutta henkilöstö tekee tuloksen!
Ikään kuin tämän blogitekstin opiksi täytyy muistaa tuloksenteon järjestys:
Kuvan 2 tulos on siis analysoitu 33 rakennusyrityksen aineistosta, jossa yritykset on jaettu neljään tasoluokkaan koetun esimiestyön suhteen. Sen jälkeen näille alaryhmille on laskettu HTA:n keskiarvot. Koko 33 yrityksen HTA:n keskiarvo on merkitty kuvaan sinisellä katkoviivalla 125 %:n kohdalle.
Kuvan 2 tulos osoittaa selkeästi koetun esimiestyön merkityksen henkilöstötuottavuusarvolle. Kannustavan ja rohkaisevan esimiestyön (tunneosaaminen) tason nousu oli suoraviivaisesti yhteydessä parempaan HTA:han. Asiaosaamiseen kuuluvan ”esimies organisoi järkevästi” muuttujan suhteen muutos oli epälineaarinen.
Oleellista tuloksissa oli se, että hyvän ja huonon esimiestyön vaikutus HTA:han oli 30%. Tutkituissa rakennusyrityksissä tämä tarkoittaa 3-6 %-yksikön eroa käyttökatteessa. Ja tämä tarkoittaa tutkituissa, keskimäärin 60 henkilön ja 11 miljoonan euron liikevaihtoa tekevissä yrityksissä 600.000 euron eroa käyttökatteessa! Voidaan tulkita, että edes rakennuksilla vanha perinteinen ”management by prkle” ei enää toimi! Henkilöstöä arvostava, kannustava ja ammattitaitoinen johtajuus on yksi tuloksenteon kulmakivistä.
Esimies tukee – mutta henkilöstö tekee tuloksen!
Ikään kuin tämän blogitekstin opiksi täytyy muistaa tuloksenteon järjestys:
- ihmisten kyvykkyys (=henkilöstötuottavuusindeksi) määrittää suuren osan taloudellisesta tuloksesta
- esimiestyöllä tuota tulosta voidaan nostaa – tai sitä voidaan tuhota
- henkilöstötuottavuus on työkyvyn, osaamisen ja motivaation tulo – yhdenkin kertoimen heikkeneminen romahduttaa lopputuloksen.
Lataa tutkimusraportti TÄSTÄ
RSS Feed
