Bloggaustauko on nyt ohi – lähes kolmen viikon tauon jälkeen inspiroiduin pöyhimään tutkimustietokantaani ja bloggaamaan. Innoittajana oli Pekka Aula, jonka tapasin yläkoulun lauantain koulupäivässä 13.1.2018. Aula on entinen viestinnän professori – josta hänet tunnen – ja nykyinen Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri. Vanhempainyhdistyksen kahviossa – kahvia ja mokkapaloja – keskustelimme niin lastemme koulunkäynnistä kuin viestinnästä yrityselämässä.
Johtamisen vaikutus viestinnän tasoon
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) tutkimussarja 2009-2016 tarjoaa hyvän pohjan sisäisen viestinnän aktiivisuuden tutkimiseen. Olemme tutkijatiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen kartoittaneet lähes 2200 organisaation sisäisen viestinnän toimintatapoja ja aktiivisuutta. Samalla olemme selvittäneet kokonaisuuden johtamista.
Johtamisen vaikutus viestinnän tasoon
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen (SHJ) tutkimussarja 2009-2016 tarjoaa hyvän pohjan sisäisen viestinnän aktiivisuuden tutkimiseen. Olemme tutkijatiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen kartoittaneet lähes 2200 organisaation sisäisen viestinnän toimintatapoja ja aktiivisuutta. Samalla olemme selvittäneet kokonaisuuden johtamista.
Kuva 1. SHJ-tavoitteiden päättämisen ja johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen vaikutus sisäisen viestinnän tasoon, vuosien 2009-2016 aineisto 2172 organisaatiota, vuoden 2016 raportti.
Kuvan 1 tulkinta on selkeä: päätös tavoitteista ja työhyvinvoinnin vahva rooli johdon strategiatyössä nostavat sisäisen viestinnän tason hyväksi. Hyvin luonteva tulos.
HYVÄ JOHTAMINEN VARMISTAA LAADUKKAAN SISÄISEN VIESTINNÄN
Viestinnän sujuvuus tukee henkilöstötuottavuutta ja liiketoiminnan tulosta
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemäni tutkimus henkilöstötuottavuudesta (linkki) antoi hyvän mahdollisuuden analysoida eri muuttujien yhteyksistä henkilöstötuottavuuteen. Näin analysoin myös viestinnän merkityksen henkilötason tuloksiin.
Kuvan 1 tulkinta on selkeä: päätös tavoitteista ja työhyvinvoinnin vahva rooli johdon strategiatyössä nostavat sisäisen viestinnän tason hyväksi. Hyvin luonteva tulos.
HYVÄ JOHTAMINEN VARMISTAA LAADUKKAAN SISÄISEN VIESTINNÄN
Viestinnän sujuvuus tukee henkilöstötuottavuutta ja liiketoiminnan tulosta
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemäni tutkimus henkilöstötuottavuudesta (linkki) antoi hyvän mahdollisuuden analysoida eri muuttujien yhteyksistä henkilöstötuottavuuteen. Näin analysoin myös viestinnän merkityksen henkilötason tuloksiin.
Kuva 2. Sisäisen viestinnän kokemuksen yhteys henkilöstötuottavuuden tasoon reilun 10000 vastaajan aineistossa.
Kuva 2 osoittaa selkeästi tiedonkulun suuren merkityksen henkilöstötuottavuuteen – mitä paremmin tiedonkulku sujuu, sitä parempi henkilöstötuottavuus. Esimerkiksi johdon ja henkilöstön välisen tiedonkulun kysymykseen parhaan arvion (5 = täysin samaa mieltä) vastanneista 45% kuului erinomaiseen HTI-luokkaan ja 24 % hyvään HTI-luokkaan. Samaan kysymykseen heikoimman arvioin (1=täysin eri mieltä) antaneista vastaaviin luokkiin kuului 2 ja 3 %.
Tiedonkulun sujuvuudella oli merkitystä työnantajaan sitoutumiseen ja omaan työhön vaikuttamiseen. Työyksikköjen sisäisellä tiedonkulun sujuvuudella oli positiivinen merkitys myös työhön motivoitumiseen.
SUJUVA TIEDONKULKU TUKEE HENKILÖSTÖTUOTTAVUUTTA
Hyvä tiedonkulun taustalla monet hyvän johtamisen ja työyhteisön elementit, kuten osallistava ja kuunteleva esimies, kannustava työyhteisö ja selkeät työn tavoitteet.
Myös tiedonkulun muutos vaikuttaa henkilöstötuottavuuteen
Muutokset tiedonkulussa heijastuvat henkilöstötuottavuuteen – sehän on selvä. Parhaiten tätä ilmiötä voi tutkia saman yrityksen eri kustannuspaikkojen muutosanalyysin avulla. Kuvassa 3 on varsin tyypillinen esimerkki tällaisesta muutosanalyysista.
Kuva 2 osoittaa selkeästi tiedonkulun suuren merkityksen henkilöstötuottavuuteen – mitä paremmin tiedonkulku sujuu, sitä parempi henkilöstötuottavuus. Esimerkiksi johdon ja henkilöstön välisen tiedonkulun kysymykseen parhaan arvion (5 = täysin samaa mieltä) vastanneista 45% kuului erinomaiseen HTI-luokkaan ja 24 % hyvään HTI-luokkaan. Samaan kysymykseen heikoimman arvioin (1=täysin eri mieltä) antaneista vastaaviin luokkiin kuului 2 ja 3 %.
Tiedonkulun sujuvuudella oli merkitystä työnantajaan sitoutumiseen ja omaan työhön vaikuttamiseen. Työyksikköjen sisäisellä tiedonkulun sujuvuudella oli positiivinen merkitys myös työhön motivoitumiseen.
SUJUVA TIEDONKULKU TUKEE HENKILÖSTÖTUOTTAVUUTTA
Hyvä tiedonkulun taustalla monet hyvän johtamisen ja työyhteisön elementit, kuten osallistava ja kuunteleva esimies, kannustava työyhteisö ja selkeät työn tavoitteet.
Myös tiedonkulun muutos vaikuttaa henkilöstötuottavuuteen
Muutokset tiedonkulussa heijastuvat henkilöstötuottavuuteen – sehän on selvä. Parhaiten tätä ilmiötä voi tutkia saman yrityksen eri kustannuspaikkojen muutosanalyysin avulla. Kuvassa 3 on varsin tyypillinen esimerkki tällaisesta muutosanalyysista.
Kuva 3. Tiedonkulun muutoksen yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen ison yrityksen 57 kustannuspaikan aineistossa.
Kuvan 3 tulos on siis tyypillinen muutosanalyysin tulos – muutokset korreloivat, mutta aivan lineaarinen muutosten yhteys ei ole. 37 % kustannuspaikoista kehittyi sekä tiedonkulussa että henkilöstötuottavuudessa, 32 % taas taantui molemmissa. Kokonaisuus meni hieman eteenpäin sekä tiedonkulussa että HTI:ssa, mutta hajonta oli varsin suurta.
Yhteenvetoa
Yhteenvetona voidaan sanoa, että viestinnällä on oma tärkeä roolinsa henkilöstötuottavuuden ja sen kautta liiketoiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä. Kokonaisuuden kannalta perustana ovat yrityksen arvot ja luottamus johtoon – ne muodostavat järkähtämättömän kivijalan niin viestinnälle kuin henkilöstötuottavuudelle. Hyvä esimiestyö ja sujuvan selkeä työ tukevat (ja ovat osa) viestintää – ja kasvattavat henkilöstötuottavuutta.
Lataa julkaisuja henkilöstötuottavuudesta ja sen johtamisesta
Lataa työkaluja ilmiön johtamiskokonaisuuden rakentamiseen
Kuvan 3 tulos on siis tyypillinen muutosanalyysin tulos – muutokset korreloivat, mutta aivan lineaarinen muutosten yhteys ei ole. 37 % kustannuspaikoista kehittyi sekä tiedonkulussa että henkilöstötuottavuudessa, 32 % taas taantui molemmissa. Kokonaisuus meni hieman eteenpäin sekä tiedonkulussa että HTI:ssa, mutta hajonta oli varsin suurta.
Yhteenvetoa
Yhteenvetona voidaan sanoa, että viestinnällä on oma tärkeä roolinsa henkilöstötuottavuuden ja sen kautta liiketoiminnan tuloksellisuuden kehittämisessä. Kokonaisuuden kannalta perustana ovat yrityksen arvot ja luottamus johtoon – ne muodostavat järkähtämättömän kivijalan niin viestinnälle kuin henkilöstötuottavuudelle. Hyvä esimiestyö ja sujuvan selkeä työ tukevat (ja ovat osa) viestintää – ja kasvattavat henkilöstötuottavuutta.
Lataa julkaisuja henkilöstötuottavuudesta ja sen johtamisesta
Lataa työkaluja ilmiön johtamiskokonaisuuden rakentamiseen
RSS Feed