Tällä kertaa bloggaan rahasta – ja ihmettelen, ketä se kiinnostaisi? Tutkimustyömme Aalto-ylipiston kanssa etenee ja olen tuloksista jo blogannutkin kaksi kertaa. Tulosten ydin on ollut se, että hyvällä johtamisella käyttökate kasvaa kaksi prosenttiyksikköä, huonolla se laskee saman 2 %-yksikköä. Mutta eihän se ketään kiinnosta!
Teollisuuden toimialan johtamisen ja kehittämisen yhteydet taloustuloksiin
Teemme siis tutkimusta Aalto-yliopiston kanssa, mukana sieltä ovat professori Timo Kuosmanen ja tutkija Juha Eskelinen, toisen osapuolen muodostamme allekirjoittanut ja Guy Ahonen. Aineistona meillä on vuosien 2009-2016 strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaan osallistuneet lähes 400 yritystä, joiden tuloslaskelmatiedot on saatu Bisnoden tietokannasta. Asetelmana on selvittää, miten johtamisen ja kehittämisen toimintatavat ovat yhteydessä talouden tunnuslukuihin. Siis, tuoko hyvä johtaminen lisää ”viivan alle” – siitä tässä on kyse!
Työn jatkuva kehittäminen lisää käyttökatetta!
Viime viikon aikana törmäsin keskusteluissani kaksikin kertaa työn kehittämiseen – tai oikeastaan sen vähäiseen tekemiseen. Niinpä analysoin työn jatkuvan kehittämisen aktiivisuuden yhteyden yritysten talouslukuihin. Löysin hyviä tuloksia!
Teollisuuden toimialan johtamisen ja kehittämisen yhteydet taloustuloksiin
Teemme siis tutkimusta Aalto-yliopiston kanssa, mukana sieltä ovat professori Timo Kuosmanen ja tutkija Juha Eskelinen, toisen osapuolen muodostamme allekirjoittanut ja Guy Ahonen. Aineistona meillä on vuosien 2009-2016 strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaan osallistuneet lähes 400 yritystä, joiden tuloslaskelmatiedot on saatu Bisnoden tietokannasta. Asetelmana on selvittää, miten johtamisen ja kehittämisen toimintatavat ovat yhteydessä talouden tunnuslukuihin. Siis, tuoko hyvä johtaminen lisää ”viivan alle” – siitä tässä on kyse!
Työn jatkuva kehittäminen lisää käyttökatetta!
Viime viikon aikana törmäsin keskusteluissani kaksikin kertaa työn kehittämiseen – tai oikeastaan sen vähäiseen tekemiseen. Niinpä analysoin työn jatkuvan kehittämisen aktiivisuuden yhteyden yritysten talouslukuihin. Löysin hyviä tuloksia!
Kuva 1. Työn jatkuvan kehittämisen merkitys käyttökatteelle teollisuudessa. Käyttökatetta verrataan alatoimialan käyttökatteen mediaaniin.
Kuvan 1 tulos on erittäin positiivinen – työn jatkuva kehittäminen nostaa käyttökatetta 1,9 % verrattuna alatoimialan käyttökatteeseen. Alatoimiala on tässä määritetty toimialaluokituksen kolmen numeron tarkkuudella.
Kuva 1 kertoo myös se, että työn jatkuvaa kehittämistä tekemättömät yritykset häviävät -2,3 % käyttökatteessa omaan toimialaansa verrattuna. Siis kaksi prosenttia (prosenttiyksikköä) suuntaansa.
Ketä kiinnostaisi kaksi prosenttia?
Olen vastaavia tuloksia jo blogannut ja vastaanotto on ollut tavanomaisen aktiivinen – kiitos siitä aktiivisille some-seuraajilleni. Yhden bloggauksen yhteydessä kohdistin twiittejäni useille alan edunvalvojille, mutta ilman reaktioita – ei kaksi prosenttia kiinnostanut. Yritän kuitenkin sinnikkäästi ja tein sen takia asiaa kuvaavan taulukon.
Taulukko 1. Teollisuuden toimialan tutkimuksen keskivertoyrityksen talousluvut – ja käyttökatteen kahden %-yksikön muutosten vaikutus euroina.
Kuvan 1 tulos on erittäin positiivinen – työn jatkuva kehittäminen nostaa käyttökatetta 1,9 % verrattuna alatoimialan käyttökatteeseen. Alatoimiala on tässä määritetty toimialaluokituksen kolmen numeron tarkkuudella.
Kuva 1 kertoo myös se, että työn jatkuvaa kehittämistä tekemättömät yritykset häviävät -2,3 % käyttökatteessa omaan toimialaansa verrattuna. Siis kaksi prosenttia (prosenttiyksikköä) suuntaansa.
Ketä kiinnostaisi kaksi prosenttia?
Olen vastaavia tuloksia jo blogannut ja vastaanotto on ollut tavanomaisen aktiivinen – kiitos siitä aktiivisille some-seuraajilleni. Yhden bloggauksen yhteydessä kohdistin twiittejäni useille alan edunvalvojille, mutta ilman reaktioita – ei kaksi prosenttia kiinnostanut. Yritän kuitenkin sinnikkäästi ja tein sen takia asiaa kuvaavan taulukon.
Taulukko 1. Teollisuuden toimialan tutkimuksen keskivertoyrityksen talousluvut – ja käyttökatteen kahden %-yksikön muutosten vaikutus euroina.
Taulukon pohjana on tosiaan tutkimuksen keskivertoyritys, 249 työntekijän yritys, jonka liikevaihto oli 77,4M€ ja käyttökate-% 9,7% liikevaihdosta. Henkilöä kohden liikevaihtoa kertyi 311000€ vuodessa ja käyttökatetta 30000€/v.
Taulukon alimmat rivit kuvaavat työn jatkuvan kehittämisen vaikutusta käyttökatteeseen; jatkuvaa kehittämistä tekemättömissä yrityksissä käyttökate putoaa 5,7M€:oon (7,4 % liikevaihdosta), kun taas jatkuvaa kehittämistä säännöllisesti käyttävissä yrityksissä käyttökate nousee 9,0 M€:oon (11,6 % liikevaihdosta).
249 ihmisen teollisuusyrityksessä käyttökate siis nousee 1,5 M€:lla tai laskee 1,8 M€:lla riippuen työn kehittämisen aktiivisuudesta. Samaan tulosparannukseen (käyttökatteen nousuun) vaadittaisiin muuten 33 työntekijän irtisanominen – jos tulosparannus tehtäisiin saneeraajan otteilla!
Toki 1,5 M€:n lisäkäyttökate mahdollistaa myös panostukset yrityksen kehittämiseen – niin tuotantoprosessien kuin henkilöstönkin. Jos vaikka kolmanneksen tuosta käyttäisi ihmisten ja osaamisen kehittämiseen, varmistaisi positiivisen kehän synnyn!
Lisää laskelmia – usein työhyvinvointi- tai työkykyjohtamisessa tavoitellaan sairauspoissaolojen vähenemisestä saatavaa kustannussäästöä. Keskivertoyrityksessämme kahden prosenttiyksikön alentuma sairauspoissaoloprosentissa toisi henkilöstökulujen kautta 250000 €:n ja henkilöstötuottavuusarvon kautta 410000 €:n säästön. Aika vähän verrattuna käyttökatteen kahden prosenttiyksikön nousuun. Ja jokainen työkykyjohtamiseen perehtynyt tietää, että kahden %-yksikön vähennys sairauspoissaoloprosentissa on monen vuoden kovan työn tulos.
Lopuksi – tavoitteellinen johtaminen on kehittämisen taustalla
Tulostemme mukaan työn jatkuva kehittäminen lisää taloudellista tuloskuntoa – ja osaamisen johtamisen perusteiden hyvä tekeminen takaa lisää puolestaan jatkuvan kehittämisen aktiivisuutta.
Kaava on selkeä: mitä konkreettisemmat tavoitteet ja perusteellisempi suunnitelma tehdään osaamisen kehittämiseksi, sitä varmemmin jatkuvan kehittämisen malli on säännöllisesti käytössä.
Taulukon alimmat rivit kuvaavat työn jatkuvan kehittämisen vaikutusta käyttökatteeseen; jatkuvaa kehittämistä tekemättömissä yrityksissä käyttökate putoaa 5,7M€:oon (7,4 % liikevaihdosta), kun taas jatkuvaa kehittämistä säännöllisesti käyttävissä yrityksissä käyttökate nousee 9,0 M€:oon (11,6 % liikevaihdosta).
249 ihmisen teollisuusyrityksessä käyttökate siis nousee 1,5 M€:lla tai laskee 1,8 M€:lla riippuen työn kehittämisen aktiivisuudesta. Samaan tulosparannukseen (käyttökatteen nousuun) vaadittaisiin muuten 33 työntekijän irtisanominen – jos tulosparannus tehtäisiin saneeraajan otteilla!
Toki 1,5 M€:n lisäkäyttökate mahdollistaa myös panostukset yrityksen kehittämiseen – niin tuotantoprosessien kuin henkilöstönkin. Jos vaikka kolmanneksen tuosta käyttäisi ihmisten ja osaamisen kehittämiseen, varmistaisi positiivisen kehän synnyn!
Lisää laskelmia – usein työhyvinvointi- tai työkykyjohtamisessa tavoitellaan sairauspoissaolojen vähenemisestä saatavaa kustannussäästöä. Keskivertoyrityksessämme kahden prosenttiyksikön alentuma sairauspoissaoloprosentissa toisi henkilöstökulujen kautta 250000 €:n ja henkilöstötuottavuusarvon kautta 410000 €:n säästön. Aika vähän verrattuna käyttökatteen kahden prosenttiyksikön nousuun. Ja jokainen työkykyjohtamiseen perehtynyt tietää, että kahden %-yksikön vähennys sairauspoissaoloprosentissa on monen vuoden kovan työn tulos.
Lopuksi – tavoitteellinen johtaminen on kehittämisen taustalla
Tulostemme mukaan työn jatkuva kehittäminen lisää taloudellista tuloskuntoa – ja osaamisen johtamisen perusteiden hyvä tekeminen takaa lisää puolestaan jatkuvan kehittämisen aktiivisuutta.
Kaava on selkeä: mitä konkreettisemmat tavoitteet ja perusteellisempi suunnitelma tehdään osaamisen kehittämiseksi, sitä varmemmin jatkuvan kehittämisen malli on säännöllisesti käytössä.
Kuva 2. Osaamisen johtamisen tason merkitys jatkuvan kehittämisen mallin säännölliseen käyttöön työn kehittämisessä.
Kuvan 2 tuloksissa teollisuusyritykset on jaettu neljään ryhmään; niihin joilla ei ole osaamisen kehittämiseksi lainkaan tavoitetta ja suunnitelmaa ja niihin joilla tavoitteiden ja suunnitelman taso vaihtelee. Numeraalisen tavoitteen ja perusteellisen suunnitelman yrityksistä 61% toteuttaa työn jatkuvaa kehittämistä säännöllisesti, muissa ryhmissä säännöllisyys jää paljon tuon alle.
Melkoisen loogista – kun johtaa hyvin, tekee perusteellisesti ja saa tuloksia! Tätä haluan edistää - ketkä ovat mukana?
Kuvan 2 tuloksissa teollisuusyritykset on jaettu neljään ryhmään; niihin joilla ei ole osaamisen kehittämiseksi lainkaan tavoitetta ja suunnitelmaa ja niihin joilla tavoitteiden ja suunnitelman taso vaihtelee. Numeraalisen tavoitteen ja perusteellisen suunnitelman yrityksistä 61% toteuttaa työn jatkuvaa kehittämistä säännöllisesti, muissa ryhmissä säännöllisyys jää paljon tuon alle.
Melkoisen loogista – kun johtaa hyvin, tekee perusteellisesti ja saa tuloksia! Tätä haluan edistää - ketkä ovat mukana?
RSS Feed