Keskustelu työterveyshuollon asemasta yleensä ja eritoten soteuudistuksessa käy jälleen vilkkaana. Jaana Savolainen kirjoitti 30.1.2018 Helsingin Sanomissa työterveyshuollon eriarvoistavasta vaikutuksesta (linkki). Työssä olevat saavat työterveyshuollon kautta paremmat sairaanhoitopalvelut, kuin esim. työttömät saavat.
Tänään 3.2.2018 professori Pirkko Vihko tuki Savolaisen näkökulmaa hieman työterveyshuollon toimijoita syytelleen (linkki). Työterveys Helsingin toimitusjohtaja Tiina Pohjonen (linkki) taas korosti työterveyshuollon ja työnantajan kumppanuutta työkyvyn varmistamisessa.
Organisaation johto määrittää työterveyshuollon tason
Olemme Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tutkineet strategisen hyvinvoinnin johtamista ja sen ohessa myös työterveyshuollon toimintojen aktiivisuutta ja riittävyyttä vuodesta 2009 alkaen. Olemme havainneet, että johdon rooli koko ilmiön johtamisessa on erittäin tärkeä. Niin työterveyshuollonkin osalta, vaikka työterveyshuollon taso kaiken kaikkiaan on varsin hyvä ja kehittynyt tasaisesti koko ajan vuodesta 2009 alkaen (ks. raportti, sivu 56).
Tänään 3.2.2018 professori Pirkko Vihko tuki Savolaisen näkökulmaa hieman työterveyshuollon toimijoita syytelleen (linkki). Työterveys Helsingin toimitusjohtaja Tiina Pohjonen (linkki) taas korosti työterveyshuollon ja työnantajan kumppanuutta työkyvyn varmistamisessa.
Organisaation johto määrittää työterveyshuollon tason
Olemme Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tutkineet strategisen hyvinvoinnin johtamista ja sen ohessa myös työterveyshuollon toimintojen aktiivisuutta ja riittävyyttä vuodesta 2009 alkaen. Olemme havainneet, että johdon rooli koko ilmiön johtamisessa on erittäin tärkeä. Niin työterveyshuollonkin osalta, vaikka työterveyshuollon taso kaiken kaikkiaan on varsin hyvä ja kehittynyt tasaisesti koko ajan vuodesta 2009 alkaen (ks. raportti, sivu 56).
Kuva 1. Johdon strategiatyön merkitys työkyvyttömyyden ehkäisemiseen, vuosien 2012-2016 reilun 1000 organisaation aineisto.
Kuva 1. esittää tyypillisen tuloksen johdon strategiatyön merkityksestä. Mitä aktiivisemmin työhyvinvointi on johdon strategiatyössä mukana, sitä aktiivisemmin työterveyshuolto toimii työkyvyttömyyden ehkäisemisessä – tai sitä parempaa palvelua työterveyshuollon palvelutuottajalta tilataan ja vaaditaan. Kuva osoittaa myös selkeän eron eri kokoluokkien välillä – isoissa organisaatioissa työterveyshuolto toteutuu paremmin kuin pienissä, ainakin tässä työkyvyttömyyden henkilötason toiminnassa.
Johtaminen tuo aktiivisuutta – mutta myös maksaa hieman enemmän
Tutkimussarjassamme olemme vuosittain havainneet, että tulosten saavuttamisen tärkein elementti on hyvä johtaminen – ei suoraan panostetut eurot. Sama pätee oheisessa kuvassa työkyvyttömyyden ehkäisemisen osalta. Mutta kyllä hyvä johtaminen ja sen kautta aktiivisempi toiminta myös maksaa hieman enemmän, kuten kuva 2. osoittaa.
Kuva 1. esittää tyypillisen tuloksen johdon strategiatyön merkityksestä. Mitä aktiivisemmin työhyvinvointi on johdon strategiatyössä mukana, sitä aktiivisemmin työterveyshuolto toimii työkyvyttömyyden ehkäisemisessä – tai sitä parempaa palvelua työterveyshuollon palvelutuottajalta tilataan ja vaaditaan. Kuva osoittaa myös selkeän eron eri kokoluokkien välillä – isoissa organisaatioissa työterveyshuolto toteutuu paremmin kuin pienissä, ainakin tässä työkyvyttömyyden henkilötason toiminnassa.
Johtaminen tuo aktiivisuutta – mutta myös maksaa hieman enemmän
Tutkimussarjassamme olemme vuosittain havainneet, että tulosten saavuttamisen tärkein elementti on hyvä johtaminen – ei suoraan panostetut eurot. Sama pätee oheisessa kuvassa työkyvyttömyyden ehkäisemisen osalta. Mutta kyllä hyvä johtaminen ja sen kautta aktiivisempi toiminta myös maksaa hieman enemmän, kuten kuva 2. osoittaa.
Kuva 2. Johdon strategiatyö linjaa strategisen hyvinvoinnin kustannuksia.
Kuvassa 2 työterveyshuollon kustannukset on kartoitettu tutkimukseen osallistuneilta organisaatioilta omavastuun osalta, siis Kelakorvauksen jälkeen jääneenä summana. Johdon työhyvinvointisuuntautuneisuus nostaa kustannuksia työterveyshuollossa 22 %, työkykytoiminnassa 95 % ja koulutuksessa 33 %; siis kun verrataan ”ei lainkaan” ja ”paljon” ryhmien keskiarvoja.
Johtaminen tuo myös tuloksia!
Tutkimussarjassamme olemme kartoittaneet toiminnan tuloksia usean vaikutusmekanismin kautta (talous, osaaminen, esimiestyö, terveys, työkyky, sitoutuminen ja yrityskuva). Johdon työhyvinvointisuuntautuneisuuden merkitys tuloksiin työkyvyn kautta on merkittävä.
Kuvassa 2 työterveyshuollon kustannukset on kartoitettu tutkimukseen osallistuneilta organisaatioilta omavastuun osalta, siis Kelakorvauksen jälkeen jääneenä summana. Johdon työhyvinvointisuuntautuneisuus nostaa kustannuksia työterveyshuollossa 22 %, työkykytoiminnassa 95 % ja koulutuksessa 33 %; siis kun verrataan ”ei lainkaan” ja ”paljon” ryhmien keskiarvoja.
Johtaminen tuo myös tuloksia!
Tutkimussarjassamme olemme kartoittaneet toiminnan tuloksia usean vaikutusmekanismin kautta (talous, osaaminen, esimiestyö, terveys, työkyky, sitoutuminen ja yrityskuva). Johdon työhyvinvointisuuntautuneisuuden merkitys tuloksiin työkyvyn kautta on merkittävä.
Kuva 3. Johdon strategiatyön merkitys työkyvyn kautta saatuihin tuloksiin.
Kuvan 3 viesti on selkeä – mitä painokkaammin johto korostaa työhyvinvoinnin tärkeyttä, sitä parempia tuloksia työkyvyn kautta saadaan. Tulos on selvä, johtamisesta ja sen valinnoista kaikki lähtee.
Johto – siis asiakasorganisaatio – määrittää työterveyshuollon ennaltaehkäisen työn tason
Tämän bloggauksen esittämät tulokset korostavat työterveyshuollon asiakasorganisaatioiden ensisijaista roolia työterveyshuollon lakisääteisessä työssä. Asiakkaan johto linjaa ja päättää ja sen kautta työterveyshuolto tekee parempaa työtä – joka sitten maksaa hieman enemmän kuin se tavallisen tason työ.
Näkemykseni mukaan keskustelu työterveyshuollon roolista – onko turhaa ja eriarvoistavaa – tulisi rauhoittaa ja keskittyä koko työterveyshuolto-apparaatin tehokkuuden lisäämiseen. Tämä tehostus lähtee asiakkaan päätöksistä ja sen jälkeen asiakkaan ja palvelutuottajan yhteisestä ponnistelusta.
Kuvan 3 viesti on selkeä – mitä painokkaammin johto korostaa työhyvinvoinnin tärkeyttä, sitä parempia tuloksia työkyvyn kautta saadaan. Tulos on selvä, johtamisesta ja sen valinnoista kaikki lähtee.
Johto – siis asiakasorganisaatio – määrittää työterveyshuollon ennaltaehkäisen työn tason
Tämän bloggauksen esittämät tulokset korostavat työterveyshuollon asiakasorganisaatioiden ensisijaista roolia työterveyshuollon lakisääteisessä työssä. Asiakkaan johto linjaa ja päättää ja sen kautta työterveyshuolto tekee parempaa työtä – joka sitten maksaa hieman enemmän kuin se tavallisen tason työ.
Näkemykseni mukaan keskustelu työterveyshuollon roolista – onko turhaa ja eriarvoistavaa – tulisi rauhoittaa ja keskittyä koko työterveyshuolto-apparaatin tehokkuuden lisäämiseen. Tämä tehostus lähtee asiakkaan päätöksistä ja sen jälkeen asiakkaan ja palvelutuottajan yhteisestä ponnistelusta.
RSS Feed