Olin eilen 12.12.2019 luennoimassa FCG:n kunta-alan työhyvinvointiseminaarissa, aiheena tietysti henkilöstötuottavuus ja sen johtaminen. Luentoa valmistellessani innostuin kaivamaan esiin vanhaa, vuosien 2010-2016 tutkimusdataa kunta-alan johtamisesta ja toiminnan tuloksellisuudesta.
Osana strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaa kartoitimme johtamisen päätöksiä ja aktiivisuutta kuntaorganisaatioissa vuosina 2010-2016 287 organisaatiosta. Tutkijatiimissä mukana Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen. Aineistossa ihan iso määrä suomalaisia kuntia ja kunnallisia organisaatioita! Raportti vuodelta 2016 löytyy TÄSTÄ.
Vanhan aineiston uudessa analyysissa kartoitin johtamisen tuloksellisuutta talous- ja työkykyvaikutusten suhteen. Tutkimuskyselyssä kysyimme asiaa näin: ”Hyvinvointityön tuloksellisuus. Miten arvioitte yrityksenne hyvinvointityön tuottavuutta (tai hyötyä) eri osa alueilla? Osa-alueita olivat mm. ”talouden kannalta” ja ”työkyvyn kannalta”. Vastausvaihtoehdot olivat: 1 = ei tietoa tuloksista, 2 = tulokset negatiiviset, 3 = pysyneet samana, 4 = hieman positiiviset, 5 = erittäin positiiviset.
Taloudellinen tuloksellisuus kumpuaa hyvästä johtamisesta
Kun tein regressioanalyysin taloustuloksellisuuteen vaikuttavista tekijöistä, nousivat esiin seuraavat johtamisen ja kehittämisen osa-alueet: suunnitelman tekeminen, esimiesroolin päättäminen, työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Ihan tavallisia, mutta tärkeitä johtamisen osa-alueita. Seuraavaksi jaoin kuntaorganisaatiot kolmeen tasoluokkaan kyseisen ”talousfaktorin” suhteen ja ristiintaulukoin ne taloustuloksellisuuden kanssa. Tuotos kuvassa 1.
Osana strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaa kartoitimme johtamisen päätöksiä ja aktiivisuutta kuntaorganisaatioissa vuosina 2010-2016 287 organisaatiosta. Tutkijatiimissä mukana Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen. Aineistossa ihan iso määrä suomalaisia kuntia ja kunnallisia organisaatioita! Raportti vuodelta 2016 löytyy TÄSTÄ.
Vanhan aineiston uudessa analyysissa kartoitin johtamisen tuloksellisuutta talous- ja työkykyvaikutusten suhteen. Tutkimuskyselyssä kysyimme asiaa näin: ”Hyvinvointityön tuloksellisuus. Miten arvioitte yrityksenne hyvinvointityön tuottavuutta (tai hyötyä) eri osa alueilla? Osa-alueita olivat mm. ”talouden kannalta” ja ”työkyvyn kannalta”. Vastausvaihtoehdot olivat: 1 = ei tietoa tuloksista, 2 = tulokset negatiiviset, 3 = pysyneet samana, 4 = hieman positiiviset, 5 = erittäin positiiviset.
Taloudellinen tuloksellisuus kumpuaa hyvästä johtamisesta
Kun tein regressioanalyysin taloustuloksellisuuteen vaikuttavista tekijöistä, nousivat esiin seuraavat johtamisen ja kehittämisen osa-alueet: suunnitelman tekeminen, esimiesroolin päättäminen, työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Ihan tavallisia, mutta tärkeitä johtamisen osa-alueita. Seuraavaksi jaoin kuntaorganisaatiot kolmeen tasoluokkaan kyseisen ”talousfaktorin” suhteen ja ristiintaulukoin ne taloustuloksellisuuden kanssa. Tuotos kuvassa 1.
Kuva 1. Taloudellinen tuloksellisuus kunta-alalla talousfaktorin tasoluokissa.
Kuvan 1 tulos on selkeä, kun suunnitelma on tehty ja esimiesrooli päätetty ja kun vielä työhyvinvointi otetaan huomioon johdon strategiatyössä ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa hyvin, saadaan tuloksia talouden kautta. Ja se, mikä on mielenkiintoista, hyvien taloustulosten taustalla ei ole suuremmat rahalliset resursoinnit – ne olivat samat eri tasoluokissa.
Kuvan 1 tulos on selkeä, kun suunnitelma on tehty ja esimiesrooli päätetty ja kun vielä työhyvinvointi otetaan huomioon johdon strategiatyössä ja jatko- ja täydennyskoulutuksessa hyvin, saadaan tuloksia talouden kautta. Ja se, mikä on mielenkiintoista, hyvien taloustulosten taustalla ei ole suuremmat rahalliset resursoinnit – ne olivat samat eri tasoluokissa.
Johtaminen siis ratkaisee taloudellisen tuloksellisuuden, ei kehittämiseen kulutetut eurot!
Kuva 2. Henkilöstön kehittämisen rahalliset resursoinnit talousfaktorin eri tasoluokan kuntaorganisaatioissa.
Tuloksellisuus työkyvyn kautta kumpuaa johtamisesta ja täsmäprosesseista
Taloudellisen tuloksellisuuden ohella analysoin tuloksellisuutta työkyvyn kautta. Hyvää tuloksellisuutta selitti regressioanalyysin mukaan suunnitelma tekeminen, sekä työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten koulutuksessa ja työkuormituksen hallinnassa. Melkoisen loogista, kun työkykyä tarkastellaan koko henkilöstön näkökulmasta. Tulokset kuvassa 3.
Tuloksellisuus työkyvyn kautta kumpuaa johtamisesta ja täsmäprosesseista
Taloudellisen tuloksellisuuden ohella analysoin tuloksellisuutta työkyvyn kautta. Hyvää tuloksellisuutta selitti regressioanalyysin mukaan suunnitelma tekeminen, sekä työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten koulutuksessa ja työkuormituksen hallinnassa. Melkoisen loogista, kun työkykyä tarkastellaan koko henkilöstön näkökulmasta. Tulokset kuvassa 3.
Kuva 3. Tuloksellisuus työkyvyn kautta kunta-alalla työkykyfaktorin tasoluokissa.
KokonaistulkintaaKuvien 1 ja 3 tulkinta on selkeä – tuloksellisuus saavutetaan hyvällä johtamisella. Ei mitään hokkuspokkus temppuja, vaan päätöksiä ja aktiivisuutta oikeissa prosesseissa.
KokonaistulkintaaKuvien 1 ja 3 tulkinta on selkeä – tuloksellisuus saavutetaan hyvällä johtamisella. Ei mitään hokkuspokkus temppuja, vaan päätöksiä ja aktiivisuutta oikeissa prosesseissa.
Tehdään suunnitelma, päätetään tavoitteet ja selkeä rooli esimiehille. Toimitaan aktiivisesti – otetaan henkilöstöasiat mukaan strategiatyöhön, esimiesten ja henkilöstön koulutukseen, sekä työkyvyn osalta täsmäprosessina työkuormituksen hallintaan.
Uusin tutkimus henkilöstötuottavuuden johtamisesta, sekä kaikki vuosien 2009-2018 raportit löytyvät tämän LINKIN takaa.
RSS Feed