Itseohjautuvuus on yksi ratkaisu työelämän muutoksessa. Ihmisten vapaus päättää oman työnsä tekemisestä on itseohjautuvuutta parhaimmillaan. Vapauden rinnalla on kuitenkin vastuu – kutsun ilmiötä PÄÄTÖKSENTEON VASTUUKSI.
Itseohjautuvuuden johtamisen tutkimus meneillään
Itseohjautuvuus ei ole muusta yrityksen toiminnasta irrallinen asia, vaan se liittyy vahvasti yrityksen johtamiseen. Tähän olen paneutunut keväällä 2020 kerätyn tutkimusaineiston kautta. Teemme tutkimusta kokeneella tiimillä, johon kuuluvat allekirjoittaneen ohella professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen , sekä KTT Tomi Hussi.
Itseohjautuvuuden johtamisen kolme osa-aluetta
Itseohjautuvuuden johtaminen muodostuu kolmesta osa-alueesta seuraavasti:
Johdon arvopainotukset muodostuu kysymysparista, jossa toisessa kartoitettiin johtajakeskeisyyttä vs. ihmisten osallistamista ja toisessa asioiden / työn johtamista vs. ihmisten johtamista. Mitä vahvemmin yrityksissä painottuvat ihmisten osallistaminen ja ihmisten johtaminen, sitä vahvempi on itseohjautuvuuden strateginen perusta
Esimiesten kannustavuus kartoitettiin selkeillä kysymyksillä esimiesten kannustavuudesta oma-aloitteisuuteen ja ongelmanratkaisuun, sekä ihmisten aktiiviseen kuunteluun.
Kolmas itseohjautuvuuden johtamisen osa-alue, päätöksenteon vastuut on itse- tai yhteisöohjautuvuuden ytimessä. Kuka päättää tavoitteista ja työnjaosta, kuka on vastuussa tuloksellisuudesta – johto vai henkilöstö?
Miten itseohjautuvuuden johtaminen toteutuu eri toimialoilla?
Itseohjautuvuutta ajatellaan usein asiantuntijaorganisaatioiden jutuksi, joten mielenkiintoista oli analysoida itseohjautuvuuden johtamisen erot eri toimialoilla. Toimialoja tutkimuksessa oli viisi (teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, liike-elämän palvelut), joista tähän analyysiin jaottelin liike-elämän palvelut ohjelmistotaloihin ja muihin palveluihin.
Esitän tärkeimmät tulokset kuvan 1 kautta.
Itseohjautuvuuden johtamisen tutkimus meneillään
Itseohjautuvuus ei ole muusta yrityksen toiminnasta irrallinen asia, vaan se liittyy vahvasti yrityksen johtamiseen. Tähän olen paneutunut keväällä 2020 kerätyn tutkimusaineiston kautta. Teemme tutkimusta kokeneella tiimillä, johon kuuluvat allekirjoittaneen ohella professorit Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen , sekä KTT Tomi Hussi.
Itseohjautuvuuden johtamisen kolme osa-aluetta
Itseohjautuvuuden johtaminen muodostuu kolmesta osa-alueesta seuraavasti:
Johdon arvopainotukset muodostuu kysymysparista, jossa toisessa kartoitettiin johtajakeskeisyyttä vs. ihmisten osallistamista ja toisessa asioiden / työn johtamista vs. ihmisten johtamista. Mitä vahvemmin yrityksissä painottuvat ihmisten osallistaminen ja ihmisten johtaminen, sitä vahvempi on itseohjautuvuuden strateginen perusta
Esimiesten kannustavuus kartoitettiin selkeillä kysymyksillä esimiesten kannustavuudesta oma-aloitteisuuteen ja ongelmanratkaisuun, sekä ihmisten aktiiviseen kuunteluun.
Kolmas itseohjautuvuuden johtamisen osa-alue, päätöksenteon vastuut on itse- tai yhteisöohjautuvuuden ytimessä. Kuka päättää tavoitteista ja työnjaosta, kuka on vastuussa tuloksellisuudesta – johto vai henkilöstö?
Miten itseohjautuvuuden johtaminen toteutuu eri toimialoilla?
Itseohjautuvuutta ajatellaan usein asiantuntijaorganisaatioiden jutuksi, joten mielenkiintoista oli analysoida itseohjautuvuuden johtamisen erot eri toimialoilla. Toimialoja tutkimuksessa oli viisi (teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus, liike-elämän palvelut), joista tähän analyysiin jaottelin liike-elämän palvelut ohjelmistotaloihin ja muihin palveluihin.
Esitän tärkeimmät tulokset kuvan 1 kautta.
Kuva 1. Itseohjautuvuuden johtamisen johdon arvopainotuksen (vasen) ja päätöksenteon vastuun (oikea) tasojen jakaumat eri toimialoilla.
Kuvan 1 vasen osa kertoo sen, että ihmisiä korostavia arvopainotuksia nähdään toimialoilla varsin vähän. Tätä kuvaa ylimmän, vihreän tason pienet prosenttiluvut. Ihmisten painotuksen suuntaan on sitten isompi osa yrityksistä, 32-49 % eri toimialoilla.
Eri toimialoista eniten ihmisiä arvostetaan (siis johtajan ja asioiden sijasta) kuljetuksen ja liike-elämän palveluissa ja niiden sisällä ohjelmistoalalla. Rakentamisessa ja teollisuudessa, perinteisillä duunarialoilla ihmisfokus on vähäisempää. Kuljetuksen hyvä asema oli minulle yllätys, mutta tarkemman pohdinnan jälkeen luonteva. Tavara- ja linja-autoliikenteessä kuskit tekevät vastuunalaista työtä yksin, joten heitä myös arvostetaan paljon.
Päätöksenteko vastuu on itseohjautuvuuden ydin
Itseohjautuvuutta lähestytään usein psykologisen turvallisuuden, jopa hyvän fiiliksen kautta. On mukavaa tehdä työtä itseohjautuvasti. Johtamisen ja yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta itseohjautuvuus henkilöstötasolla on kuitenkin vastuullista päätöksentekoa. Päätöksiä tavoitteista, työn tekemisestä ja vastuuta tuloksista.
Kuvan 1 oikea puoli kertoo tulokset päätöksenteon vastuiden jakaumat eri toimialoilla. Tässä tarkastelussa ohjelmointiala on selkeä ykkönen, lähes puolessa alan yrityksistä päätösvalta on ihmisillä. Muista toimialoista tähän vihreään tasoon pääsi muissa liike-elämän palveluissa 22 %, rakentamisessa 19 % ja teollisuudessa 17 % yrityksistä. Voidaan siis sanoa, että perinteisillä duunarialoilla lähes viidesosa yrityksistä toimii itseohjautuvasti henkilöstön näkökulmasta.
Itseohjautuvuus on osa henkilöstötuottavuuden johtamista
Itseohjautuvuuden johtamista arvioitaessa tulee muistaa, että se on osa henkilöstötuottavuuden kokonaisuuden johtamista. Tutkimuksemme osoittaa, että henkilöstötuottavuuden hyvä johtaminen korreloi itseohjautuvuuden johtamisen kanssa. Erityisen suuri korrelaatio on johdon päätösten, esimiestoiminnan linjausten, osaamisen johtamisen ja ikäjohtamisen kanssa.
Tulokset ovat korrelaatioita, mutta omassa tulkinnassani olen kallistunut siihen, että hyvän johtamisen rakentaminen on perusta itseohjautuvuuden johtamiselle. Kun henkilöstön kehittämisen tavoitteet ja vastuut on päätetty, on luontevaa jossain vaiheessa siirtyä itseohjautuvuuteen.
Sanon tuon vielä toisinkin päin: jos johtaminen on heikolla tasolla, ei itseohjautuvuuskaan onnistu. Tarvitaan tavoitteet kaikille, vastuut tekemisissä, sekä selkeä johtamisen rakenne. Ja lisäksi hyvin motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa itseohjautuvuus sujuu paremmin.
Blogiteksti on julkaistu ensimmäisen kerran Bonfiren sivuilla 6.10.2020.
Kuvan 1 vasen osa kertoo sen, että ihmisiä korostavia arvopainotuksia nähdään toimialoilla varsin vähän. Tätä kuvaa ylimmän, vihreän tason pienet prosenttiluvut. Ihmisten painotuksen suuntaan on sitten isompi osa yrityksistä, 32-49 % eri toimialoilla.
Eri toimialoista eniten ihmisiä arvostetaan (siis johtajan ja asioiden sijasta) kuljetuksen ja liike-elämän palveluissa ja niiden sisällä ohjelmistoalalla. Rakentamisessa ja teollisuudessa, perinteisillä duunarialoilla ihmisfokus on vähäisempää. Kuljetuksen hyvä asema oli minulle yllätys, mutta tarkemman pohdinnan jälkeen luonteva. Tavara- ja linja-autoliikenteessä kuskit tekevät vastuunalaista työtä yksin, joten heitä myös arvostetaan paljon.
Päätöksenteko vastuu on itseohjautuvuuden ydin
Itseohjautuvuutta lähestytään usein psykologisen turvallisuuden, jopa hyvän fiiliksen kautta. On mukavaa tehdä työtä itseohjautuvasti. Johtamisen ja yrityksen liiketoiminnallisten tavoitteiden näkökulmasta itseohjautuvuus henkilöstötasolla on kuitenkin vastuullista päätöksentekoa. Päätöksiä tavoitteista, työn tekemisestä ja vastuuta tuloksista.
Kuvan 1 oikea puoli kertoo tulokset päätöksenteon vastuiden jakaumat eri toimialoilla. Tässä tarkastelussa ohjelmointiala on selkeä ykkönen, lähes puolessa alan yrityksistä päätösvalta on ihmisillä. Muista toimialoista tähän vihreään tasoon pääsi muissa liike-elämän palveluissa 22 %, rakentamisessa 19 % ja teollisuudessa 17 % yrityksistä. Voidaan siis sanoa, että perinteisillä duunarialoilla lähes viidesosa yrityksistä toimii itseohjautuvasti henkilöstön näkökulmasta.
Itseohjautuvuus on osa henkilöstötuottavuuden johtamista
Itseohjautuvuuden johtamista arvioitaessa tulee muistaa, että se on osa henkilöstötuottavuuden kokonaisuuden johtamista. Tutkimuksemme osoittaa, että henkilöstötuottavuuden hyvä johtaminen korreloi itseohjautuvuuden johtamisen kanssa. Erityisen suuri korrelaatio on johdon päätösten, esimiestoiminnan linjausten, osaamisen johtamisen ja ikäjohtamisen kanssa.
Tulokset ovat korrelaatioita, mutta omassa tulkinnassani olen kallistunut siihen, että hyvän johtamisen rakentaminen on perusta itseohjautuvuuden johtamiselle. Kun henkilöstön kehittämisen tavoitteet ja vastuut on päätetty, on luontevaa jossain vaiheessa siirtyä itseohjautuvuuteen.
Sanon tuon vielä toisinkin päin: jos johtaminen on heikolla tasolla, ei itseohjautuvuuskaan onnistu. Tarvitaan tavoitteet kaikille, vastuut tekemisissä, sekä selkeä johtamisen rakenne. Ja lisäksi hyvin motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa itseohjautuvuus sujuu paremmin.
Blogiteksti on julkaistu ensimmäisen kerran Bonfiren sivuilla 6.10.2020.
RSS Feed