Osallistuin kuulijana eilen 24.5.2018 Firsbeatin Stressipäivään – olipahan mahtava kattaus asiantuntemusta yhden päivän aikana! Kyseessä oli 14 kerta, joten todellisen perinteen ovat Firstbeatin ihmiset saaneet aikaan.
Stressipäivässä käytiin läpi sekä henkilökohtaisen että yritystason hyvinvointiin liittyviä asioita, joista minun kiinnostukseni kohdistui luonnollisesti yritystasoon. Toki kuuntelin mielenkiinnolla aamupäivän liikuntapaneelia ihmisten aktivoinnista. 16 vuoden Kuntoliikuntaliitto- ja sitä seuranneen Excentan työkokemuksen pohjalta tein tulkinnan asiaan näin: liikuntaan aktivointi ei onnistu liikuntaa tarjoamalla, vaan ihmisten oman hyvinvoinnin elementtejä oivalluttamalla ja tukemalla.
Ritakallio - itse olen itseni johtaja
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kävi läpi hyvin henkilökohtaisesti omaa hyvinvointiaan johtajana. Ritakalliolla kokonaisuus koostuu eri hyvinvoinnin osasista, joista hän korosti unen merkitystä. Hyvä uni on pohja seuraavan päivän vireelle – sen varmaan kaikki allekirjoittavat. Ruokailun ja eritoten ruokailurytmin Ritakallio kertoi vaativan hieman tsemppiä; tietoiset valinnat ovat tosin helpottaneet asiaa. Lounasvieraille tarjotaan salaattilounaat ja kokouksissa tarjolla on hedelmiä pullan sijasta.
Työpäivän aikaisia pikku taukoja Ritakallio piti tärkeinä, muutaman minuutin kävely ja työtilasta vetäytyminen antaa aivoille lepoa ja valmistaa seuraavaan johtamistilanteeseen menemistä. Tietysti liikunta kokonaisuudessaan tukee vireyttä, kuntoa ja terveyttä. Lenkkeily, tennis ja painonnosto ovat Ritakallion aamuharjoitusten päälajit.
Ritakallio tiivisti esityksensä seuraavasti: ”itse olen itseni johtaja”. Kun twiittaisin tuon, oli hänen vastauksena selkeä: Johtaja johtaa aina omalla esimerkillään - niin hyvässä kuin pahassa #johtajuus
Stressipäivässä käytiin läpi sekä henkilökohtaisen että yritystason hyvinvointiin liittyviä asioita, joista minun kiinnostukseni kohdistui luonnollisesti yritystasoon. Toki kuuntelin mielenkiinnolla aamupäivän liikuntapaneelia ihmisten aktivoinnista. 16 vuoden Kuntoliikuntaliitto- ja sitä seuranneen Excentan työkokemuksen pohjalta tein tulkinnan asiaan näin: liikuntaan aktivointi ei onnistu liikuntaa tarjoamalla, vaan ihmisten oman hyvinvoinnin elementtejä oivalluttamalla ja tukemalla.
Ritakallio - itse olen itseni johtaja
OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kävi läpi hyvin henkilökohtaisesti omaa hyvinvointiaan johtajana. Ritakalliolla kokonaisuus koostuu eri hyvinvoinnin osasista, joista hän korosti unen merkitystä. Hyvä uni on pohja seuraavan päivän vireelle – sen varmaan kaikki allekirjoittavat. Ruokailun ja eritoten ruokailurytmin Ritakallio kertoi vaativan hieman tsemppiä; tietoiset valinnat ovat tosin helpottaneet asiaa. Lounasvieraille tarjotaan salaattilounaat ja kokouksissa tarjolla on hedelmiä pullan sijasta.
Työpäivän aikaisia pikku taukoja Ritakallio piti tärkeinä, muutaman minuutin kävely ja työtilasta vetäytyminen antaa aivoille lepoa ja valmistaa seuraavaan johtamistilanteeseen menemistä. Tietysti liikunta kokonaisuudessaan tukee vireyttä, kuntoa ja terveyttä. Lenkkeily, tennis ja painonnosto ovat Ritakallion aamuharjoitusten päälajit.
Ritakallio tiivisti esityksensä seuraavasti: ”itse olen itseni johtaja”. Kun twiittaisin tuon, oli hänen vastauksena selkeä: Johtaja johtaa aina omalla esimerkillään - niin hyvässä kuin pahassa #johtajuus
Tuppurainen – työkykyjohtaminen lähtee itsensä johtamisesta
Firstbeatin varatoimitusjohtaja Juho Tuppurainen kävi läpi työkykyjohtamisen perusasioita sekä yrityksen että ihmisen kannalta. Hänen ydinkysymyksensä yrityksille tällä alueella on: ”Miten yrityksessäsi vaikutetaan henkilöstön elintapoihin ja hyvinvointiin?” Minun mielestäni tässä asiassa pitkäjänteinen työ on ainoa vaihtoehto; tällöin jokainen ihminen osallistuisi tehotoimenpiteisiin 2-3 vuoden syklillä. Ja tehotoimenpiteillä tarkoitan 6-12 kuukauden hyvinvointivalmennusta.
Tuppurainen nosti voimakkaasti esiin ihmisen oman vastuut työkykyjohtamisessa. Firstbeatin isot tietokannat antavat vahvan pohjan hänen näkemykselleen kolmesta askelmasta.
Oivallinen listaus, josta on vaikea olla eri mieltä. Toki yritykselläkin on vastuunsa, se mahdollistaa ja aktivoi ihmisiä. Ja luo eritoten pitkäjänteisen, ihmisiä eri elämänvaiheissa motivoivan hyvinvointikokonaisuuden.
Firstbeatin varatoimitusjohtaja Juho Tuppurainen kävi läpi työkykyjohtamisen perusasioita sekä yrityksen että ihmisen kannalta. Hänen ydinkysymyksensä yrityksille tällä alueella on: ”Miten yrityksessäsi vaikutetaan henkilöstön elintapoihin ja hyvinvointiin?” Minun mielestäni tässä asiassa pitkäjänteinen työ on ainoa vaihtoehto; tällöin jokainen ihminen osallistuisi tehotoimenpiteisiin 2-3 vuoden syklillä. Ja tehotoimenpiteillä tarkoitan 6-12 kuukauden hyvinvointivalmennusta.
Tuppurainen nosti voimakkaasti esiin ihmisen oman vastuut työkykyjohtamisessa. Firstbeatin isot tietokannat antavat vahvan pohjan hänen näkemykselleen kolmesta askelmasta.
- Lepo – ei ole normaalia olla joka päivä väsynyt, oleellista on toiminnat klo 18-23 välillä, ne ratkaisevat unen ja palautumisen laadun
- Tunne itsesi! Mitkä ovat vahvuutesi ja kehityskohteesi, mitä teet viikoittain työn jälkeen jäävien 128 tunnin aikana?
- Pysähdys – liikunta ja ravinto. Hyväkuntoinen keho sietää enemmän stressiä ja palautuu siitä nopeammin
Oivallinen listaus, josta on vaikea olla eri mieltä. Toki yritykselläkin on vastuunsa, se mahdollistaa ja aktivoi ihmisiä. Ja luo eritoten pitkäjänteisen, ihmisiä eri elämänvaiheissa motivoivan hyvinvointikokonaisuuden.
Sarasvuo - sairaalloinen leppoistaminen on pahempi kuin kovahko stressi!
Jari Sarasvuo – jonka titteli olkoot pelkkä Jari – kertoi tunnin intensiivisessä esityksessään paljon. Kuuntelin esitystä suurella mielenkiinnolla ja nostan siitä esiin omasta näkökulmastani muutaman tärkeän seikan.
Jarin esityksen otsikko oli ”Toimintakyky syntyy suhteessa stressiin, mutta onko stressi ymmärretty oikein?” Jos esitystä tulkitsee lyhyesti, vastaus on ei – miellämme stressin usein vain negatiivisena, vaikka se on toimintakyvyn polttoainetta. Liika stressi on tietysti liikaa, se kuluttaa, mutta liian alhainen stressi on yhtä haitallista. Selkokielellä asian voi esittää näin: ”sairaalloinen leppoistaminen on suomalaisen työelämän tuho!”- suunnilleen näin Jari sen sanoi.
Esityksen jälkeen pidetyssä paneelissa Jari palasi työkyvyn tärkeisiin kehittämiskohtiin, jotka voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: kovemmat tavoitteet ja onnistumisia työssä. Selkeät tavoitteet, ja tietysti niitä vastaavat resurssit tuovat kasvua, energiaa ja tuloksia – tämä on parasta työkykytyötä! – Ja tämä heijastuu myös omaan elämään positiivisesti.
Tahdistus, aikataulutus, entrainment, on tärkeä asia, johon ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Tahdistus tarkoittaa ”koska?”, koska asiat tehdään. Oikea ajoitus, oikeat asiat oikeaan aikaan ratkaisee paljon sekä yksityiselämässä että työssä.
Yksinkertainen esimerkki: aikaisemmin nukkumaan, unta lisää, parempi palautuminen - tällä on mahtava anabolinen vaikutus.
Työelämässä tahdistus tehostaa ihmisten välistä yhteyttä ja tuo liiketoimintaa lisäarvoa. Tätä voidaan mielestäni tulkita joko hyväksi johtamiseksi tai itseohjautuvuudeksi. Kuinka vaan – hyvä flow tuo tulosta!
Esityksensä lopussa Jari esitteli 5R-ohjelmansa, joka koostuu – tietysti – viidestä ärrästä:
Näistä viidestä R:srtä on helppo olla samaa mieltä!
Jari Sarasvuo – jonka titteli olkoot pelkkä Jari – kertoi tunnin intensiivisessä esityksessään paljon. Kuuntelin esitystä suurella mielenkiinnolla ja nostan siitä esiin omasta näkökulmastani muutaman tärkeän seikan.
Jarin esityksen otsikko oli ”Toimintakyky syntyy suhteessa stressiin, mutta onko stressi ymmärretty oikein?” Jos esitystä tulkitsee lyhyesti, vastaus on ei – miellämme stressin usein vain negatiivisena, vaikka se on toimintakyvyn polttoainetta. Liika stressi on tietysti liikaa, se kuluttaa, mutta liian alhainen stressi on yhtä haitallista. Selkokielellä asian voi esittää näin: ”sairaalloinen leppoistaminen on suomalaisen työelämän tuho!”- suunnilleen näin Jari sen sanoi.
Esityksen jälkeen pidetyssä paneelissa Jari palasi työkyvyn tärkeisiin kehittämiskohtiin, jotka voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: kovemmat tavoitteet ja onnistumisia työssä. Selkeät tavoitteet, ja tietysti niitä vastaavat resurssit tuovat kasvua, energiaa ja tuloksia – tämä on parasta työkykytyötä! – Ja tämä heijastuu myös omaan elämään positiivisesti.
Tahdistus, aikataulutus, entrainment, on tärkeä asia, johon ei ole kiinnitetty juurikaan huomiota. Tahdistus tarkoittaa ”koska?”, koska asiat tehdään. Oikea ajoitus, oikeat asiat oikeaan aikaan ratkaisee paljon sekä yksityiselämässä että työssä.
Yksinkertainen esimerkki: aikaisemmin nukkumaan, unta lisää, parempi palautuminen - tällä on mahtava anabolinen vaikutus.
Työelämässä tahdistus tehostaa ihmisten välistä yhteyttä ja tuo liiketoimintaa lisäarvoa. Tätä voidaan mielestäni tulkita joko hyväksi johtamiseksi tai itseohjautuvuudeksi. Kuinka vaan – hyvä flow tuo tulosta!
Esityksensä lopussa Jari esitteli 5R-ohjelmansa, joka koostuu – tietysti – viidestä ärrästä:
- Rauha – levollinen rentous työssä antaa pohjan hyvälle tekemiselle
- Rakkaus – rakasta työtä, rakasta esimiestäsi ja työtovereitasi, rakasta asiakastasi
- Rasitus – sopiva rasitus on kehittymisen edellytys – superkompensaatio tulee rasituksen jälkeen
- Ravinto – oikean ravinnon resepti on pelkistetty: syö ruokaa, syö paljon kasvikunnan tuotteita, syö sopivasti
- Rokkia – työssä ja elämässä pitää olla hauskaakin
Näistä viidestä R:srtä on helppo olla samaa mieltä!
Laakkonen - johtamistaitoja pitää harjoitella kolmella eri alueella
Johdon valmentaja, eMBA ja johtajuuden väitöstutkija Hannu Laakkonen nosti esityksessään esiin johtajan päivän, sekä johtamisen ja johtajuuden harjoittelun.
Johtaja voi ottaa oppia huipputenniksestä oman johtamisen prosessin jäsentämisessä. Tällöin johtaja voi pohtia valmistautumisen merkitystä, omaa toimintaansa johtamistilanteissa, sekä palautumista, arviointia ja oppimista johtamistilanteiden jälkeen. Tämä kaikki on jokaisen (muunkin kuin johtajan) helposti omaksuma kokonaisuus, joka tulee tehdä joka päivä.
Johtamistaitojen harjoittelussa Laakkonen toi esiin johtajan hybridi-identiteetin oheisin kuvan kautta. Hybridi-identiteettiin kuuluvat käyttäytymis-, ajattelu- ja suhtautumistaidot, jotka kaikki ovat harjoitettavia ominaisuuksia. Johdon valmentajan rooli on tukea ja edistää harjoittelua.
Johdon valmentaja, eMBA ja johtajuuden väitöstutkija Hannu Laakkonen nosti esityksessään esiin johtajan päivän, sekä johtamisen ja johtajuuden harjoittelun.
Johtaja voi ottaa oppia huipputenniksestä oman johtamisen prosessin jäsentämisessä. Tällöin johtaja voi pohtia valmistautumisen merkitystä, omaa toimintaansa johtamistilanteissa, sekä palautumista, arviointia ja oppimista johtamistilanteiden jälkeen. Tämä kaikki on jokaisen (muunkin kuin johtajan) helposti omaksuma kokonaisuus, joka tulee tehdä joka päivä.
Johtamistaitojen harjoittelussa Laakkonen toi esiin johtajan hybridi-identiteetin oheisin kuvan kautta. Hybridi-identiteettiin kuuluvat käyttäytymis-, ajattelu- ja suhtautumistaidot, jotka kaikki ovat harjoitettavia ominaisuuksia. Johdon valmentajan rooli on tukea ja edistää harjoittelua.
Ovatko wellnessohjelmat vain ongelmien vähentämistä?
Firstbeatin Stressipäivä oli todella laadukas tapahtuma, huippuesiintyjät ja upeat puitteet. Stressistä puhuttiin, mutta näkökulma oli enemmän palautumisessa kuin stressissä. Toisaalta työkyvystä puhuttaessa esiin nousi varsin monissa esityksissä ongelmien vähentäminen toiminnan päätavoitteena. Tämä on erittäin yleinen, ellei lähes ainoa tulokulma asiaan Suomessa. Siksi esitänkin kysymyksen ”Miksi vähennetään ongelmia, miksi ei kehitetä ihmisten kyvykkyyksiä?”
On selvä, että Firtsbeatin mittausteknologia ja tulosten tulkinta taipuu myös kehittävään ajatteluun, ja palautumisen korostaminen sitä toki jo onkin. Kyse on enemmän yritysten hyvinvointiohjelmien tavoitteista, Stressipäivässä yksi yrityksen edustaja sanoi ”Meillä wellness-ohjelmalla taklataan useita ongelmia.” Jari Sarasvuon kanta tuli selväksi hänen todetessaan esityksessään ”tyytymättömyyden vähentäminen ei ole koskaan lisännyt tyytyväisyyttä”.
Kuulisin kovin mielelläni puhuttavan terveyden kehittymisestä, liikunta-aktiivisuuden kasvusta, motivaation paranemisesta ja superosaamisen lisääntymisestä – noin laajemmin hyvinvointia ajateltaessa. Tällöin toiminnan kohderyhmänä olisi aina koko henkilöstö – ei vain erilaisia ongelmia kärsivät. Lisäksi laajat tavoitteet motivaation ja ilmapiirin tapaan edellyttävät, että toiminta on osa yrityksen päivittäistä toimintaa vastuutettuna selkeästi ihmisten roolin mukaan.
Päivittäistä tekemistä, kohdistettuja valmennusjaksoja, jatkuvaa mittaamista, tulosten analysointia ja toiminnan kehittämistä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Näin wellness-ohjelman tulisi toimia.
RSS Feed