Kartoitimme kahta motivaatiota
Viimeistelemme parhaillaan Itseohjautuvuuden johtaminen 2020 tutkimusta, jossa kartoitimme monien muiden muuttujien ohella sekä henkilöstön että esimiesten motivaatiota. Henkilöstön motivaatiota työhön ja esimiesten motivaatiota henkilöstön tukemiseen. Näiden lisäksi analysoimme yritysten kannattavuuden saman toimialan yrityksiin verrattuna. Näin pääsimme testaamaan motivaation taloudellista merkitystä.
Kannattavuuden mittari oli käyttökatteen ero saman toimialan yritysten käyttökatteen mediaaniin. Paras mahdollinen mittari – miten motivaatio erottelee yrityksiä talousluvuissa?
Niin – tutkijatiimissä ovat vanhaan malliin Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen. Ja tukijana Työsuojelurahasto.
Motivaatio – ja motivaatio tukevat kannattavuutta
Analyysin tulos on selvä: sekä esimiesten motivaatio tiimin tukemisessa että henkilöstön motivaatio olivat yhteydessä kannattavuuteen. Kuva 1. kertoo tuloksen.
Kuvan 1 tulkinta on kiistaton, huonon motivaation yritykset ovat 3-4 %-yksikköä kannattamattomampia kuin hyvän motivaation yritykset. Erot ovat sekä esimiesten että henkilöstön motivaatioryhmien (välttävä vs. hyvä) välillä tilastollisesti merkitseviä.
Välttävän motivaation ryhmään kuului esimiesten osalta 28 % ja henkilöstön motivaation osalta 26 % yrityksistä. Vastaavasti parhaita yrityksiä oli 17 % ja 14 % - suurin osa oli siis tasaista keskitasoa.
Miten paljon on 3,9 %-yksikköä?
Suurimmillaan motivaatioryhmien ero oli henkilöstön motivaation osalta 3,9 %-yksikköä. Varsin pieni luku, mutta iso määrä rahaa.
Tutkimusaineistomme 252 yrityksen käyttökatteen keskiarvo oli noin 8%. Ja motivaatio heiluttaa tuota 3,9 %:lla! Alle 50 henkilön yritysten liikevaihdon keskiarvo oli 7,6M€, josta tuo 3,9% on lähes 300.000€; keskisuurien yritysten (50-250 henkilöä) liikevaihdon keskiarvosta (20,4M€) se on lähes 800.000€ ja suurien yritysten (250-1000 henkilöä) liikevaihdon keskiarvosta (95,4€) se on 3,7M€. Huimia lukuja!
Esimiesten motivaatio ihmisten tukemisessa heijastuu henkilöstön motivaatioon
Esimiesten ja henkilöstön motivaatio olivat selkeästi yhteydessä kuvan 2 mukaan.
Kuvassa 2 ei ole mitään uutta ja ihmeellistä; hyvät ovat hyviä, huonot ovat huonoja – ja suurin osa on keskitasoa.
Mutta kumpi oli ensin – motivaatio vai kannattavuus?
Olen kuvassa 1 esittänyt motivaation ja kannattavuuden yhteydet, josta tietenkin herää kysymys kausaliteetista. Kumpi oli ensin? Tuottaako hyvä motivaatio hyvää tulosta, vai antaako hyvä taloudellinen tila mahdollisuuden motivaatiolle kasvaa?
Näistä kysymyksistä pystyimme selvittämään toisen, edellisten vuosien kannattavuuden yhteydet motivaatioon. Kiitos Bisnode Finland Oy:n meillä oli käytössä tutkittujen yritysten tilinpäätöstiedot vuosilta 2016-2019. Analyysiin valitsimme ne yritykset, joilta nuo kaikki neljän vuoden kannattavuusluvut löytyivät – analyysista putosi pois muutamia uusia yrityksiä. Analyysin tulokset kuvassa 3.
Tulosten tulkinta on aika selkeä: hyvän motivaation yritysten kannattavuus oli koko neljän vuoden ajan ”plussalla” ja huonon motivaation yritysten ”miinuksella”. Korostan vielä, että jokaisessa välttävä, keskitaso ja hyvä ryhmässä on samat yritykset koko tuon neljän vuoden, 2016-2019 ajan.
Tuloksista voidaan vetää selkeä johtopäätös: yrityksen taloudellisella tilalla on selkeä yhteys – jopa vaikutus motivaation tasoon. Miten motivaatio vaikuttaa kannattavuuteen, siihen voimme palata vuosien 2020-2022 tilinpäätösten valmistuttua. Silloin näemme tulokset tästä hetkestä eteenpäin.
Hyvä johtaminen on motivaation taustalla
Motivaatio on siis selkeästi yhteydessä kannattavuuteen, ja kannattavuus motivaatioon. Jatkoin analyysia vielä hieman ja sain selville, että hyvä johtaminen on pohja hyvälle motivaatiolle. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä selitti sekä esimiesten että henkilöstön motivaation tasoa. Esimiesroolin päättäminen kasvatti esimiesten motivaatiota, työn ja perhe-elämän yhdistämisen kehittäminen taas henkilöstön motivaatiota.