Tämänkertaisen bloggaukseni otsikko on kahdella tavalla arvolatautunut, kun sitä peilaa viimeaikaiseen keskusteleluun johtamisesta. Paljon nimittäin keskustellaan ”esimiehen” nimityksestä – kun aineistoni on teollisuuden pk-yritykset ja kun erikseen olen asiaa niissä kysynyt, kirjoitan ”esimies”. Toinen arvolataus on ”kyllä tarvitaan”, siis esimiehiä yleensä. Voisi toki tarkentaa, että ”kyllä tarvitaan hyviä esimiehiä.”

Tuloksia teollisuuden pk-yrityksien seurannasta 2019-2021

Jatkan Työkaari kantaa hankkeen seurannan syväanalysointia, raportti tuloksista löytyy kotisivuiltani www.ossiaura.com/julkaisut. 25 firman analyysit keväällä 2019 ja keväällä 2021 antavat hyvän mahdollisuuden esimerkiksi koetun johtajuuden – esimiehen antaman tuen muutosten analysointiin.

Aktiivinen toimitusjohtaja ja hyvä johtamisen johtaminen on se juttu!

Jos halutaan vastata ingressin väitteeseen hyvästä esimiehestä, on vastaus perin selkeä: kun toimitusjohtaja johtaa ihmisiä aktiivisesti ja kun jokainen esimies saa hyvää tukea omalta esimieheltään kokee henkilöstö esimiestuen kehittyneet kahdessa vuodessa. Aktiivisuutta ja tukea – siitä seuraa koetun esimiestuen kehittyminen. Piirtelin tuloksesta kuvan 1.

​Kuva 1. Henkilöstön kokeman esimiehen tuen muutos 2019-2021 toimitusjohtajan aktiivisuuden ja johtamisen johtamisen tason mukaan.

Jos kuvan 1 tulokset pilkotaan kahteen osaan, voidaan sanoa, että toimitusjohtajan aktiivisuudella oli suuri merkitys. Aktiivisen toimarin yrityksissä esimiestuki kehittyi 12 %, kun se passiivisten toimareiden firmoissa kehittyi vain 1 %:n. Vastaavasti esimiesten oman esimiehen hyvä tuki nosti henkilöstön kokemaan esimiestukea 13 %, kun oman esimiehen huono tuki laski sitä 1 %:n. Ja kun nämä kaksi luokittelevaa muuttujaa ristiintaulukoidaan, saadaan kuvan 1 tulos.

Kuvan 1 ääripäiden ero on todella suuri – yli 20 %. Kun tiedetään esimiestuen merkitys henkilöstön motivaatiolle ja laajemmin henkilöstötuottavuudelle, on ero myös todella merkittävä.

Henkilöstön kokeman esimiestuen muutos ei siis ole sattumaa – se on seurausta johtamisen aktiivisuudesta. Aktiivinen toimitusjohtaja aktivoi päälliköitä, jotka aktivoivat esimiehiä ja henkilöstön kokemus esimiestuesta kehittyy. Ja jos sama kirjoitetaan vastakkaisesti, niin passiivinen toimitusjohtaja ei aktivoi päälliköitä, jotka eivät tue esimiehiä ja henkilöstön kokemus esimiestuesta pysyy ennallaan. Sellaisia yrityksiä, joissa olisi haluttu määrätietoisesti heikentää esimieskokemusta ei hankkeessa ollut – oli vain passiivisia.

Muutosten korrelaatioita

Aineistoni on siis kahden vuoden seuranta, josta nyt tarkastellaan henkilöstökyselyn yrityskohtaisia muutoksia ja muutosten korrelaatioita. Korrelaatioiden tulkinta on haastavaa, itse jakaisin tulkinnat kahteen luokkaan:

1. työelämän peruselementtien muutos tukee koetun esimiestuen muutosta
2. koetun esimiestuen muutos tukee henkilöstön kokemusten muutosta

Myönnän, että aika vaikea on tuo jaottelu, mutta toivottavasti korrelaatiokuvat selkeyttävät asiaa.

​Kuva 2. Työelämän peruselementtien – työn arvostuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun – muutosten yhteys esimiehen koetun tuen muutokseen vuosina 2019-2021.

Kuva 2 osoittaa selkeästi että työn arvostuksen ja oikeudenmukaisen kohtelun muutos korreloi esimiestuen muutoksen kanssa. Ajattelen niin, että työn arvostukseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun vaikuttavat esimiestyön ohella monet muutkin asiat ja näin työn arvostuksen muutos mahdollistaa esimiestuen muutoksen. Kun organisaatiossa työelämän perusta kehittyy, on esimiestyölle ja sen kokemukselle paremmat edellytykset.
​
Toinen tulkintani oli se, että esimiestyön kehittyminen tuo tullessaan parempaa kokemusta työstä ja uuden oppimisesta.

​Kuva 3. Koetun esimiehen tuen muutoksen yhteys koetun työn organisoinnin ja uuden oppimisen muutokseen vuosina 2019-2021.

Kuvassa 3, siis tulkintani mukaan, esimiestyön kehittyminen heijastui kokemukseen paremmasta työn organisoinnista ja paremmista mahdollisuuksista uuden oppimiseen. Tämä tuntuu mielestäni kovin loogiselta.

Esihenkilöttömyys ei ollut yritysten tavoitteena

Itse- ja yhteisöohjautuvuudesta keskusteltaessa tavoitellaan joskus täysin esihenkilötöntä organisoitumista. Tämä on tavoitteen tehneille organisaatioille hyvä suunta, mutta tässä teollisuuden 25 yrityksen ryhmässä tätä tavoitetta ei ollut. Yksi yritys tähtäsi suureen itseohjautuvuuteen, kuitenkin esimiesten tuen säilyttäen.

Esimiestutkimuksen yli 200 vastaajasta 8 % painotti henkilöstöä ja ihmisten johtamista täysipainoisesti, heillä siis henkilöstöarvot olivat itseohjautuvuutta tukevat. Tarkemmin kyseisen esimiestutkimuksen tuloksista voi lukea Työkaari kantaa hankkeen seurantaraportista  sivuilta 23-31.

To conclude

Kokemus hyvästä esimiestyöstä pohjautuu hyvään johtamiseen, sen osoittaa kuvan 1 tulos. Toisaalta esimiehen tuen muutokset ovat kokonaisuus, jossa perusasioiden kehittyminen tukee esimieskokemuksen muutosta ja esimieskokemus tukee työn ja oppimisen muutosta.

Henkilöstötuottavuus on organisaation vahvaa energiaa, tuottavuutta ja kannattavuutta määrittävä ihmisten kyvykkyys. Vuonna 2015 tekemämme määritelmän mukaan henkilöstötuottavuus koostuu motivaation, osaamisen ja työkyvyn yhdistelmästä.

Henkilöstötuottavuuden muutoksen analyysiin antoi oivallinen aineiston Teknologiateollisuuden vetämä (www.tyokaari.fi) hanke, joka päättyi kesäkuun lopussa. 25 yrityksen kahden vuoden hanke tuotti paljon dataa ja nyt nostan tarkasteluun henkilöstötuottavuuden muutoksen – mitkä asiat selittivät motivaation x osaamisen x työkyvyn muutosta?

Laajempi raportti hankkeen seurannasta löytyy kotisivultani www.ossiaura.com/julkaisut

Mukana 25 teollisuuden pk-yritystä

Työkaari kantaa hakkeessa on mukana 25 yritystä, joiden henkilöstömäärä vaihtelee 14 ja250 välillä, keskiarvo on 105 henkilöä. Vastaavasti liikevaihdon vaihteluväli oli vuonna 2020 1,8 – 77 M€, keskiarvon ollessa 20,7 M€. Nämä tunnusluvut antavat kuvan yrityksistä.

Yhteenveto tuloksista

Kirjaan heti tähän bloggauksen alkuun analyysin tulokset ja tarkennan niitä jatkossa:

1. Koetun terveyden ja työn arvostuksen muutokset korreloivat vahvasti henkilöstötuottavuuden muutokseen
2. Näiden taustalla olivat koulutuksen riittävyyden, oikeudenmukaisen kohtelun ja työyhteisön tuen muutokset
3. Johtamisen aktiivisuudella oli myös merkitystä, tärkeimpänä lähijohtajien kokeman oman esimiehen tuki – mitä aktiivisemmin lähijohtajia tuettiin, sitä enemmän muuttui henkilöstön kokema esimiehen tuki ja sn kautta kehittyi henkilöstötuottavuus
4. Muutokset työkyvyn ja motivaation johtamisessa selittivät myös muutosta henkilöstötuottavuudessa – loogista sekin

Henkilöstötuottavuus kehittyi 2/3-osalla, taantui 1/3-osalla yrityksistä

Otsikko kertoo henkilöstötuottavuuden muutoksen päätuloksen, se kehittyi kahdella yrityksellä kolmesta ja taantui joka kolmannella. Prosentuaalinen muutos oli keskimäärin 5,9 %. Analyysin seuraava vaihe oli henkilöstötuottavuuden muutokseen vaikuttaneiden muuttujien etsiminen. Tässä menetelmänä oli regressioanalyysi yrityskohtaisien tunnuslukujen kautta.

Henkilöstötuottavuuden muuttuminen on monitahoinen kokonaisuus

Regressioanalyysin mukaan henkilöstötuottavuuden muutosta selittivät eniten terveydentilan ja työn arvostuksen muutokset, kuten kuva 1 alla osoittaa. Näiden kahden muuttujan selitysosuus regressioanalyysissa oli peräti 87 %.

​Kuva 1. Koetun terveydentilan ja koetun työn arvostuksen muutosten yhteydet henkilöstötuottavuuden muutokseen 25 yrityksessä.

Kuvan 1 vasen osa kuvaa yrityskohtaisia muutoksia terveydessä ja sen yhteyttä henkilöstötuottavuuden muutokseen. Yhteys tässä on vahvasti työkykyyn, joka on yksi henkilöstötuottavuuden osa-alue. Arvostuksen muutoksella oli vahva yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen – arvostuksen muutoksella oli vahva yhteys työmotivaation ja sitoutumisen sekä tiettyihin osaamisen osa-alueiden muutokseen.

Henkilöstön kokemuksien muutosten tarkempi analyysi osoitti, että terveyden ja arvotuksen muutosten taustalla olivat  muutokset oikeudenmukaisen kohtelun, koulutuksen riittävyyden ja työyhteisön tuen muutoksissa. Kyse on siis erittäin monitahoisesta sosiaalisesta ilmiöstä, jossa ”kaikki vaikuttaa kaikkeen” – ainakin melkein. 

Perustellusti voidaan nostaa esiin muutosten ketjuja, kuten oikeudenmukaisen kohtelun muutos -> arvostuksen tunteen muutos -> henkilöstötuottavuuden muutos. Ja toisaalta koulutuksen riittävyyden muutos -> terveydentilan muutos -> henkilöstötuottavuuden muutos. Olemme mielenkiintoisen ja monitahoisen ilmiön äärellä! Tätä voisi kutsua ihmislähtöiseksi, arvostavaksi johtamiseksi!

Esimiehen tuen ja aktiivisuuden muutos korreloi vahvasti henkilöstötuottavuuden muutoksen kanssa

Esimiehen antaman tuen muutos oli myös henkilöstötuottavuuden muutoksen taustalla – korrelaatio oli melko vahva (korrelaatio r=0,64). Toisaalta esimiesten aktiivisuuden muutos työkykyjohtamisessa selitti osan henkilöstötuottavuuden muutoksesta – loogista sekin. Tulokset kuvassa 2.

​Kuva 2. Esimiehen tuen ja työkykyjohtamisen aktiivisuuden muutosten yhteydet henkilöstötuottavuuden muutoksiin.

Kuva 2 osoittaa tosiaan, että esimiehen tuen muutoksen yhteys henkilöstötuottavuuden muutokseen on vahva, kun taas työkykyjohtamisen aktiivisuuden muutoksen yhteys oli heikompi, toki sekin tilastollisesti merkitsevä, r=0,54, p<0,01.

Kokonaisuus on monitahoinen

Edellä kuvatut tulokset voidaan koostaa henkilöstötuottavuuden muutoksen malliin kuvaan 3. Korostan, että malli perustuu 25 teollisuuden pk-yrityksen kahden vuoden seurantaan ja siinä mitattuihin muutoksiin.
​
Mallin yläosaa jo edellä kuvasinkin ihmislähtöiseksi, arvostavaksi johtamiseksi, joka tuo mukanaan mm. oikeudenmukaisen kohtelun ja arvostuksen muutoksia ja niiden kautta henkilöstötuottavuuden muutoksia. Täytyy korostaa sanaa ”muutoksia”, koska osa yrityksistä kehittyy, osa taantuu, kuten kuvat 1 ja osoittavat. Toki suurin osa kehittyi – ja sehän oli koko Työkaari kantaa hankkeen tavoite.

​Kuva 3. Uuden oppimisen johtamisen kokonaisuus.

Kuvan 3 mallin alaosa kuvaa johtamisen aktiivisuuden muutosta, jossa yksi tärkeä elementti on ”johtamisen johtaminen”. Ne yritykset, joissa johtajat ja päälliköt tukivat lähijohtajien hyvin, niissä henkilöstön kokema esimiesten tuki kehittyi hyvin. Hyvä tuki ikään kuin kumuloitui ihan loogisesti. Oman esimiehen tukea emme kysyneet vuonna 2019, joten siitä seurantatieto jäi saamatta.

Esimiesten aktiivisuuden muutos työkyvyn ja motivaation johtamisessa selitti henkilöstötuottavuuden muutoksia, kuten kuvan 2 oikea kuva osoittaa. Johtamisen aktiivisuus kartoitettiin esimiestutkimuksessa ja siihen sisältyi osa-alueen tavoitteet, johtamisen ja seurannan aktiivisuus sekä selkeiden käytännön toimintojen aktiivisuuden kartoittaminen. Oli oikein palkitsevaa nähdä, että johtamisen aktivoituminen näkyi henkilöstötuottavuuden kasvuna. Toki seitsemässä yrityksessä mentiin molemmissa taaksepäin – loogista sekin.

Ai niin – henkilöstötuottavuuden muutos heijastui kannattavuuteen!

Vielä loppuun jo aikaisemmin bloggaamani tärkeä tulos. Yritystasolla henkilöstötuottavuuden muutos heijastui kannattavuuden muutokseen kuvan 4 mukaan. Kirjoitin 28.5.2012 seuraavaa:

Kuva 4. Työkaari kantaa hankkeen 25 yrityksen henkilöstötuottavuuden muutoksen yhteys kannattavuuden muutokseen 2019-2021.
​
Henkilöstötuottavuuden kasvun - tai oikeammin muutoksen - taustalla oli selkeästi muutokset johtamisen aktiivisuudessa. Toimitusjohtajan aktiivisuudella oli kokonaisuudessaan iso merkitys sekä esimiestyön aktiivisuuteen että henkilöstötuottavuuteen. Esimiestyössä oman esimiehen tuki aktivoi ihmisten johtamista, joka taas kehitti henkilöstötuottavuutta. Tuloksissa oli tosiaan nähtävissä selkeä ketjutus toimitusjohtajan aktiivisuudesta esimiesten aktiivisuuteen ja sen kautta henkilöstötuttavuuteen. 

Uuden oppiminen ja uudistumiskyky ovat yritysten kasvun ytimessä - ilman uudistumista kilpailijat ajavat ohi ja liiketoiminta hyytyy. Uudistuminen on toisaalta palkitsevaa, opitaan uutta ja tehdään asiat eri tavalla – sekä yksilöinä että organisaationa.

Uudistumiskyvyn analyysiin antoi oivallinen aineiston Teknologiateollisuuden vetämä (www.tyokaari.fi) hanke, joka päättyi kesäkuun lopussa. 25 yrityksen kahden vuoden hanke tuotti paljon dataa ja nyt nostan tarkasteluun uuden oppimisen muutoksen – mitkä asiat selittivät henkilöstön kokemusta oppimisesta?
​
Laajempi raportti hankkeen seurannasta löytyy kotisivultani www.ossiaura.com/julkaisut

Mukana 25 teollisuuden pk-yritystä

Työkaari kantaa hakkeessa on mukana 25 yritystä, joiden henkilöstömäärä vaihtelee 14 ja250 välillä, keskiarvo on 105 henkilöä. Vastaavasti liikevaihdon vaihteluväli oli vuonna 2020 1,8 – 77 M€, keskiarvon ollessa 20,7 M€. Nämä tunnusluvut antavat kuvan yrityksistä.

Yhteenveto tuloksista

Kirjaan heti tähän bloggauksen alkuun analyysin tulokset ja tarkennan niitä jatkossa:

1. Uuden oppimisen muutosta tukee työn organisoinnin ja työyhteisön tuen muutos
2. Työn organisoinnin ja työyhteisön tuen muutosta tukee koetun esimiehen tuen muutos
3. Esimiehen tuen muutosta tukee esimiehen itsensä saama tuki omalta esimieheltään
4. Esimiehen saaman tuen kehittyminen on johtamisen johtamisen ytimessä!

Uuden oppiminen

Hankkeen henkilöstökyselyssä, Työturvallisuuskeskuksen Yksilötutkassa kartoitettiin vastaajien kokemusta terveydestä, osaamisesta, arvoista, johtamisesta ja työkyvystä yhteensä 23 kysymyksen kautta. Uuden oppimista kartoitettiin kysymyksellä ”Onko omassa työssäsi mahdollisuus oppia uusia asioita ja taitoja?”

Tässä blogissa teen analyysin uuden oppimisen yrityskohtaisesta muutoksesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Uuden oppiminen kehittyi 2/3-osalla, taantui 1/3-osalla yrityksistä

Otsikko kertoo uuden oppimisen päätuloksen, se kehittyi kahdella yrityksellä kolmesta ja taantui joka kolmannella. Prosentuaalinen muutos oli keskimäärin 3,4 %. Analyysin seuraava vaihe oli uuden oppimisen muutokseen vaikuttaneiden muuttujien etsiminen. Tässä menetelmänä oli regressioanalyysi yrityskohtaisien tunnuslukujen kautta.

Uuden oppiminen on yhteisöllistä – ja johdettua

Regressioanalyysin mukaan uuden oppimisen muutosta selittivät työn organisoinnin ja työyhteisön tuen muutokset, kuten kuva 1 alla osoittaa.

​Kuva 1. Työn organisoinnin ja työyhteisön tuen muutosten yhteydet uuden oppimisen muutoksen 25 yrityksessä.

Kuvan 1 tulkinta on selkeä: kun työn organisointi (”Kuinka hyvin työsi on organisoitu?”) ja työyhteisön tuki (”Saatko työtovereiltasi tukea hankalissa ja vaikeissa työtilanteissa?”) muuttuu, muuttuu uuden oppimisen kokemus.
Kuvan 1 vasen osa kuvaa yrityskohtaisia muutoksia työn organisoinnin ja uuden oppimisen osalta. Suurin osa työn organisoinnin muutoksista on positiivisia ja niiden myötä uuden oppiminen kehittyi. Neljässä yrityksessä työn organisointi koettiin heikenneen – ja niissä myös uuden oppimisen kokemus heikkeni.

Työyhteisön tuen muuttuminen – tarkemmin sanottuna työtovereilta avun saaminen – heijastui myös uuden oppimiseen hyvin loogisesti. Kun apua saa entistä enemmän, oppii myös uutta enemmän.

Esimiehen tuen muutos korreloi vahvasti työn organisoinnin muutoksen kanssa

Esimiehen antaman tuen muutos oli työn organisoinnin muutoksen taustalla – korrelaatio oli vahva (korrelaatio r=0,86), ja regressioanalyysin selitysosuus 72 %. Esimiesten osuus työn organisoinnissa oli yrityksissä vahva, muun aineiston mukaan itseohjautuvuuden hyödyntäminen oli yrityksissä vähäistä.

​Kuva 2. Esimiehen tuen muutoksen yhteydet työn organisoinnin ja työyhteisön tuen muutoksiin.

Kuva 2 osoittaa tosiaan, että esimiehen tuen ja organisoinnin muutosten yhteys on erittäin vahva, kun taas esimiestuen ja työyhteisön tuen muutosten yhteys oli heikompi, toki sekin tilastollisesti merkitsevä, r=0,65, p<0,01.

Esimiehen tuen muutos heijastuu oppimisen juurisyihin – johtamisen johtaminen taas esimiehen tuen muutokseen

Yllä oleva väliotsikko on vähän kryptinen, myönnettäköön. Ydin tuloksissa on se, että mitä paremmin esimiehen oma esimies häntä tukee, sitä enemmän henkilöstön kokema esimiehen tuki on kehittynyt. Kun esimiestä tuetaan, tukee hän omaa porukkaansa entistä paremmin – melko selkeää.

Kuva 3. Esimiehen esimiehen antaman tuen yhteys henkilöstön kokeman esimiestuen muutokseen.

Kuvassa 3 on esimiehen saamaan tukeen summattu neljän esimiestutkimuksen kysymyksen vastaukset. Nämä ovat: ”Antanut palautetta työstäni”, ”Kannustanut minua tavoitteiden saavuttamisessa”; ”Varmistanut omaa osaamistani työtehtävissäni”, sekä ”Keskustellut organisaatiossa tapahtuvista asioista, joista on olennaista tietää vastuualueeseeni liittyen”. Nämä neljä kysymystä kuvastavat hyvin keskustelevaa ja kannustavaa johtajuutta.

Kokonaisuus kehittyy johtamisen kautta

Edellä kuvatun kokonaisuuden kehittyminen pohjautuu selkeään johtamiseen. On tehtävä päätökset esimiesten tukemisesta ja heidän roolistaan. On valmennettava ja tuettava esimiehiä. On kehitettävä työn organisointia ja mahdollistettava työyhteisön toimivuus. Näin varmistetaan uuden oppiminen, joka näiden tulosten pohjalta tapahtuu hyvin pitkälti työssä oppimisen kautta.

​Kuva 4. Uuden oppimisen johtamisen kokonaisuus.

Kuva 4 kuvaa yllä mainittua kokonaisuutta. Jo vuodesta 2009 alkanut, yli 2700 organisaation tutkimussarjan tulokset korostavat kuvan ensimmäistä laatikkoa: selkeät päätökset johtamisen sisällöistä, tavoitteista ja vastuista heijastuvat johtamistyön laadukkuuteen.
​
Päätökset on hyvä tehdä johtoryhmässä, josta kannattaa aloittaa myös ”johtamisen johtaminen”. Toimitusjohtaja tukee henkilökohtaisesti johtoryhmän jäseniä, jotka tukevat muuta johtoa, joka taas tukee päällikköjä, jne. Askel askeleelta, henkilö henkilöltä etenevät ihmisten johtaminen on avain hyviin tuloksiin.

Merkittävä asia kuvassa 4 on alaosan nuoli – johdetaan strategisten kyvykkyyksien kehittämistä. Ei siis mitä tahansa osaamista, eikä mitä tahansa työyhteisön toimivuutta, vaan liiketoiminnan ytimessä olevia strategisia kyvykkyyksiä. Ne kannattaa määrittää strategiatyön yhteydessä henkilöstön ja mahdollisesti jopa asiakkaiden kanssa.

Bloggasin reilu viikko sitten 11.1.2021 oman esimiehen tuen merkityksestä johtamisen aktiivisuuteen. Nyt tarkennan tuota teemaa työn sujuvuuden ja liiketoiminnan raportoinnin ytimen – talouden raportoinnin suhteen.

Työn sujuvuus koostuu tavoitteista ja aktiivisuudesta

Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt reilun kymmenen organisaation kanssa esimiestutkimuksen, jossa kartoitettiin johtamisen aktiivisuutta, oman johtajuuden arviota, omaa henkilöstötuottavuutta, sekä kokemusta oman esimiehen tuesta.

Työn sujuvuudeksi olen nimennyt kokonaisuuden, joka koostuu työn sujuvuuden tavoitteen, aikataulupidon, työn ja sen organisoinnin kehittämisen ja johtamisen, laadullisten ja määrälliset tulosten raportoinnin sekä henkilöstön kehittämisideoiden hyödyntämisen vastauksista. Varsin laaja kokonaisuus siis.

Työn sujuvuuden suhteellisen arvon (0 – 100) keskiarvo oli kuudensadan esimiehen aineistossa 70. Reilu neljännes sai erinomaisen tuloksen ja vastaavasti reilu kolmannes on työn sujuvuuden johtamisessa varsin passiivinen.

Mielenkiintoista oli se, että johtoryhmän alapuolella olevat johtajat olivat kaikista aktiivisimpia työn sujuvuuden johtamisessa. Heillä on ilmeisesti selkeät operatiiviset vastuut työn johtamisessa ja kehittämisessä.

Oman esimiehen tuki aktivoi työn sujuvuuden johtamista

Mitä paremmin oma esimiehesi tukee sinua, sitä aktiivisemmin johdat työn sujuvuutta – siinä tämän bloggauksen päätulos. Varmuuden vuoksi esitän tuloksen vielä kuvana.

Kuva 1. Oman esimiehen tuen yhteys työn sujuvuuden johtamisen aktiivisuuteen.

Kuvassa 1 on esitetty työn sujuvuuden parhaan tason osuudet oman esimiehen tuen ryhmissä. Lisäksi kuvassa on jaettu vastaajat kahteen ryhmään, lähiesimiehiin ja heitä ylempiin johtajiin.

Johtajien osalta oman esimiehen tuki on melkoisen vaikuttava: ryhmässä, jossa tuki koetaan erittäin hyväksi 80 % johtajista johtaa työn sujuvuutta erittäin aktiivisesti. Heikoimman esimiestuen esimiehistä aktiivisia on vain 7 %. Huikea ero! Lähiesimiehissä tästä trendistä on selkeä poikkeama – alimman esimiestuen esimiehet ovat varsin aktiivisia.

Oman esimiehen hyvä tuki ==> työn sujuvuuden johtaminen aktiivista! Erittäin looginen juttu.

Mutta, ei tässä vielä kaikki!

Talouden seuranta ja raportointi on kaikissa yrityksissä ja myös julkisen sektorin organisaatioissa yleisin raportoinnin osa-alue. Kuluttajaliiketoiminnassa taloutta seurataan päivittäin, b2b-liiketoiminnassakin yleensä viikoittain. Julkisella sektorilla kuukausiraportointi lienee yleisintä.

Esimiestutkimuksessa olen kysynyt, miten usein esimies raportoi taloudesta omalle esimiehelleen. Tällä kuvataan liiketoiminnan kokonaisvastuun ottamista, jossa ylöspäin raportointi on oleellinen asia.

​Olisi helppo olettaa, että talouden raportointi on hyvin vakioitua, eikä sen aktiivisuus ole riippuvainen raportoinnin vastaanottajasta – vaan raportoijasta. Toisin kuitenkin on – oman esimiehen tuella on suuri merkitys talouden raportoinnin aktiivisuuteen.

Kuva 2. Liiketoiminnan kuukausittaisen talousraportoinnin yleisyys oman esimiehen tuen tasoryhmissä lähiesimiehillä ja johtajilla.

Kuva 2 esittää kaksi mielenkiintoista tulosta. Ensinnäkin oman esimiehen tuella (=johtamisen aktiivisuudella) on suuri merkitys talousraportoinnin aktiivisuuteen. Kuukausittain raportoivien lähiesimiesten määrä kaksinkertaistuu, johtajien 2,5 -kertaistuu oman esimiehen tuen kasvaessa.

Mielenkiintoinen tulos – eikös aikuiset ihmiset – johtajat siis – tee työnsä ihan hyvin ilman sen kummempaa henkilökohtaista tukemista? No eivät tee!

Toinen mielenkiintoinen tulos kuvassa on lähiesimiesten suurempi aktiivisuus talouden raportoinnissa – siis päälliköihin, johtajiin ja johtoryhmän jäseniin verrattuna. Kuukausittain raportoivia lähiesimiehiä on enemmän, kuin johtajia. Ilmeisesti lähiesimiehiltä vaaditaan enemmän. Ero ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.

To conclude

Bloggauksen johtopäätös on selkeä ja lyhyt – oikein isoilla kirjaimilla.

TUE ESIMIESALAISIASI – HE JOHTAVAT LIIKETOIMINTAA AKTIIVISEMMIN!

Johtaminen on jatkuvan aktiivisen keskustelun kohteena – kaikillahan on kokemusta huonosta johtamisesta. Negatiivisten asioiden esiin nostaminen taitaa olla nykykeskustelun fokuksessa.

Minä osallistun keskusteluun tutkimustiedon kautta – ja nyt on taas kertynyt uutta kerrottavaa. Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt reilun kymmenen organisaation kanssa esimiestutkimuksen, jossa kartoitettiin johtamisen aktiivisuutta, oman johtajuuden arviota, omaa henkilöstötuottavuutta, sekä kokemusta oman esimiehen tuesta.

Oman esimiehen tuki on kannustusta ja jatkuvaa keskustelua

Esimiestutkimuksissa kartoitin koettua esimiehen tukea seitsemän kysymyksen kautta. Nämä käsittivät palautteen ja kannustamisen, osaamisen varmistamisen ja tukemisen, sekä jatkuvan keskustelun osa-alueita. Keskusteluissa kurkistettiin myös tulevaisuuteen tulevien kuukausien ja myös vuosien päähän.
​
Kysymysten vastauksista muodostettiin summamuuttuja, joka suhteutettiin ”nollasta sataan” ja jaettiin sitten viiteen tasoluokkaan. Kuva 1 esittää koetun esimiehen tuen jakauman – paljon on hyvää tukea, mutta paljon on myös kehnoa johtamisen johtamista.

​Kuva 1. Oman esimiehen tuen tason jakautuminen henkilökohtaisen datan mukaan.

Kuva 1 osoittaa tosiaan, että n. 40 % esimiehistä kokee saavansa hyvää tukea omalta esimieheltään. Vastaavasti kolmanneksella esimiehistä saatu tuki on heikkoa. Gaussin käyrällä mennään – yrityskohtaiset erot ovat tosin melko suuria. Kun yrityskohtaisten keskiarvojen keskiarvo oli 58, olivat parhaat yritykset tasolla 75-80 ja heikoimmat 20-25. Tuota eroa on vaikea sanoin kuvata –metafoora paratiisi vs. hiekka-aavikko on lähellä totuutta. Vahvempiakin vertauksia tuli mieleeni, mutta en niitä kehtaa blogiini kirjoittaa…
 
Oman esimiehen tuki on ihmisten johtamisen aktiivisuuden super-buusteri!

Oman esimiehen koettu tuki on jo sinänsä mielenkiintoinen ilmiö, mutta sen yhteys johtamisen aktiivisuuteen vasta mielenkiintoinen onkin! Olisiko näin, että tuki esimieheltä aktivoisi johtamista – siis esimiehen työtä?

Kuvassa 2 on kooste reilun 600 esimiehen ja johtajan vastauksista. Ihmisten johtaminen koostuu motivaation, osaamisen, työkyvyn ja ilmapiirin johtamisen aktiivisuudesta. Esimiehen tuen lisäksi kuvassa on esimiesaseman tasot, sekä henkilöstötuottavuuden tasoluokat.
​
Käytän tässä tarkoituksella termiä ”ihmisten johtaminen”, enkä henkilöstön johtaminen. Syynä se, ettei ilmiö sekoittuisi HR-toiminnon vastuisiin ja aktiivisuuteen. Ja toisaalta esimiesten ja johdon rooli nimenomaan ihmisten johtajina tulisi selkeäksi.

​Kuva 2. Ihmisten johtamisen aktiivisuus esimiesaseman, esimiehen henkilöstötuottavuuden ja koetun oman esimiehen tuen suhteen. Kuvan 0-taso tarkoittaa organisaation kaikkien esimiesten keskiarvoa, pylväät prosentuaalista eroa siitä.

Kuvan 2 tulos on varsin selkeä, sekä henkilöstötuottavuuden että esimiehen tuen tasolla oli suuri merkitys ihmisten johtamisen aktiivisuuteen. Esimiehet, joiden henkilöstötuottavuus (motivaatio, osaaminen, työkyky) oli erinomainen, olivat 10 % aktiivisempia kuin esimiehet keskimäärin. Heikon henkilöstötuottavuuden omaaviin esimiehiin nähden he olivat 24 % aktiivisempia. Melkoinen ero!

Oman esimiehen tuki heijastui samansuuruiseen aktiivisuuden eroon. Ero oli lisäksi selkeästi askeltava, kun henkilöstötuottavuudessa ääripäät erottuivat. Voidaan tulkita, että jo pienikin oman esimiehen aktivoituminen tuottaa aktiivisempaa johtamista.

Johtajan aseman mukaan tulos oli mielenkiintoinen – ehkä looginenkin. Aktiivisimpia olivat lähiesimiehet, hehän tekevät työtä tiiviisti henkilöstön kanssa. Passiivisimpia olivat johtoryhmän jäsenet – miksi? Onko johtoryhmä ulkoistanut itsensä ihmisten johtamisesta?

Oman esimiehen tuki aktivoi myös työn johtamista

Esimiehen tuki heijastuu (ehkä jopa vaikuttaa) myös työn johtamisen aktiivisuuteen. Työn johtamiseen sisältyi esimiestutkimuksessa työn sujuvuuteen, asiakaspalveluun sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun ja seurantaan liittyvät kysymyssarjat. 

Kuva 3. Työn johtamisen aktiivisuus esimiesaseman, esimiehen henkilöstötuottavuuden ja koetun oman esimiehen tuen suhteen.

Työn johtamisen aktiivisuus on hyvin saman tyyppinen, kuin kuvan 2 ihmisten johtamisen aktiivisuus. Ainoa poikkeus on esimiesaseman merkitys – työn johtamisessa johtajat ja johtoryhmä on alempia esimiehiä aktiivisempia.

Henkilöstötuottavuuden ja esimiehen tuen taso heijastuu vahvasti työn johtamisen aktiivisuuteen. Suurin aktiivisuus löytyi esimiehiltä, joilla oman esimiehen tuki oli erinomaisella tasolla.

Esimiehen tuella vahva yhteys motivaatioon ja sitoutumiseen

Esimiehen tuki ja henkilöstötuottavuus korreloivat vahvasti. Erityisen selkeästi esimiehen tuki heijastuu työmotivaatioon ja työnantajaan sitoutumiseen.

Kuva 4. Koetun oman esimiehen tuen yhteys motivaatioon ja työnantajaan sitoutumiseen.

Kuvan 4 tulkinta on selkeä – jos haluat menettää esimiehiä, älä tue heitä. Näin voisi sarkastisesti sanoa! Lähtökohtaisesti tavoitteena tulee olla täysin motivoituneet ja sitoutuneet esimiehet (ja päälliköt ja johtajat). Ja kuten kuva 4 osoittaa, hyvällä esimiesten tuella on oleellinen merkitys tässä asiassa!

Lisäksi täytyy muistaa, että kyse on korrelaatiosta – kahdensuuntaisesta ilmiöstä. Voi hyvin olla niinkin, että heikosti motivoituneet esimiehet aiheuttavat esimiehensä heikon huomion ja tuen. Organisaation johtamisen kannalta vastuu on kuitenkin selkeästi ylimmällä johdolla, heidän tulee olla aktiivisia omien alaisesimiesten tukemisessa.

To conclude
​
Johtamisen aktiivisuuden kannalta oman esimiehen tuki on erittäin tärkeä elementti organisaation johtamisen kokonaisuutta. Voisi melkein sanoa, että esimies ei voi onnistua perustehtävässään hyvin ilman oman esimiehen vahvaa tukea. Ja kuitenkin vain 40 % esimiehistä nauttii riittävän hyvää oman esimiehen tukea – tässä on oivallinen ja täysin ilmainen tehostelisä johtamiseen ja sen kautta tuottavuuteen!

Tämän blogitekstin otsikko tuntuu varmaan eriskummalliselta – itseohjautuvuuteen vaikuttaa positiivisesti ei vain pelkästään johtaminen, vaan johtamisen johtaminen! No, tämä vaatii selvitystä.

Itseohjautuvuuden johtaminen 2020 tutkimus meneillään

Teemme parhaillaan tiimillä Ossi Aura, Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen Itseohjautuvuuden johtaminen 2020 tutkimusta Työsuojelurahaston tuella. Aineiston keruu on loppusuoralla, nyt tietokannassa on 244 yrityksen vastaukset.

Kartoitamme yritysten johtamiseen liittyen mm. sitä miten esimiehiä johdetaan, miten heidän vastuu alaisistaan on päätetty (vastuuta on tai ei ole) ja miten aktiivisesti esimiehet toimivat eri osa-alueilla (esim. osaamisen, motivaation, tasa-arvon ja työkuormituksen johtaminen).

Tämän lisäksi kartoitamme itseohjautuvuuden johtamiseen liittyviä toimintatapoja, joista oleellinen on esimiesten kannustaminen itseohjautuvuuteen. Tätä kysyttiin sekä normaaliajan että korona-ajan osalta.

Johtamisen johtaminen jakaantuu kolmeen tasoluokkaan

Esimiestyön johtaminen – siis johtamisen johtaminen – jakaantuu päätösten ja aktiivisuuden mukaan kolmeen tasoluokkaan. 46 % yrityksistä ei ole päättänyt esimiehille vastuuta ja roolia alaisten johtamisessa, 27 % on päätöksen tehnyt ja toiminta on passiivista, 27 % on päätöksen tehnyt ja toiminta on aktiivista.

Johtamisen johtamisen taso heijastuu itseohjautuvuuden johtamisen aktiivisuuteen

Täytyy tunnustaa, että väliotsikot tässä bloggauksessa ovat tarkoituksellisen monimutkaisia. Tarkoitukseni on sanoa, että mitä paremmin esimiehiä johdetaan, sitä paremmin he kannustavat ihmisiä itseohjautuvaan työn tekemiseen. Tämä nähdään kuvan 1 tuloksista.

​Kuva 1. Esimiestoiminnan tason yhteys esimiesten itseohjautuuteen kannustamisen tasoon.

Kuvan 1 tulkinta on selkeä: johtamisen johtamisen suhteen parhaista yrityksistä 60 %:ssa esimiehet kannustavat ihmisiä itseohjautuvuuteen hyvin. Muissa tasoryhmissä tuo osuus on 29-34 %. Mielenkiintoista on havaita, että pelkkä päätös esimiesroolista (ja sen jälkeen passiivinen toiminta) ei tuo mitään eroa päättämättömyyteen verrattuna.

Johtamisen johtamisessa on siis kaksi vaihetta: tehdä päätös ja tehdä asiat hyvin!

Tuo hyvin tekeminen näkyy mm. esimiesten koulutuksen työhyvinvointipainotuksena. Tätä painotusta kysyttiin neliportaisella kysymyksellä (ei lainkaan, vähän, kohtalaisesti, paljon). Esimiestoiminnaltaan alimman tason yrityksistä 21 % vastasi ”paljon”, keskitason yrityksistä 39 % ja ylimmän tason yrityksistä 63 %. Osa aktiivista toimintaa oli siis koulutuksen sisältöjen oikea painotus, joka osaltaan antoi esimiehille valmiuksia itseohjautuvuuden tukemiseen.

Johdon strategiatyö ja esimiesvastuun päätös tukevat itseohjautuvuutta

Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus vaikuttaa merkittävästi henkilöstötuottavuuden johtamisen tasoon. Kun työhyvinvointi ja henkilöstöasiat ovat vahvasti mukana strategiatyössä, johdetaan ihmisiä paremmin – päätöksiä tehdään ja prosessit toimivat aktiivisesti.

Näin on myös itseohjautuvuuden johtamisen suhteen, kuten jo aikaisemmin bloggasin kahteenkin kertaan, itseohjautuus kriisin aikana linkki 1 ja itseohjautuvuuden muutos linkki 2. Nyt otin analyysiin johdon strategiatyön rinnalle päätetyn esimiesvastuun.

​Kuva 2. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen (ei lainkaan, vähän vs. kohtalaisesti, paljon) ja päätetyn esimiesvastuun yhteydet itseohjautuvuuteen kannustamisen tasoon normaaliaikana (vas) ja korona-aikana (oik).

Kuvan 2 ensimmäinen tulkinta osoittaa, että itseohjautuvuuteen kannustaminen väheni koronakriisin aikana, oikeanpuolisessa kuvassa on enemmän punaista. Toisaalta kuva osoittaa johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen ja esimiesvastuusta päättämisen merkityksen itseohjautuvuuden johtamisen tasoon. Voisi sanoa, että strategiatyön linjaukset ovat tärkeimpiä ja johtamisen johtaminen viimeistelee hyvän työn. Tästä päästään seuraavaan väliotsikkoon, joka on jopa edellisiä kryptisempi!

Johtaminen ja johtamisen johtaminen ovat hyviä lääkkeitä itseohjautuvuuteen – mistä niitä saisi lisää?

Kuvat 1 ja 2 osoittavat selkeästi, että johtaminen (johdon strategiatyön painotus) ja johtamisen johtaminen (esimiesten vastuu ja aktiivisuus) heijastuvat positiivisesti itseohjautuvuuden johtamiseen. Haasteeksi nousee se, että vain 27 % yrityksistä hoitaa johtamisen johtamisen hyvin. Tekee päätöksen esimiesvastuusta JA johtaa aktiivisesti esimiesten työtä. Ja se tuottaa tuloksia.

Yrityksen kannattavuus, taloudellinen tuloskunto on yksi merkittävä ylintä johtoa motivoiva asia. Ja se voisi motivoida heitä myös parempaan esimiestyön johtamiseen. Tästä saamme tietoa syksyllä, jahka saamme Bisnode Finland Oy:ltä tutkimukseen osallistuneiden yritysten tilinpäätöstiedot. Tällä hetkellä olemme yritysten antamien taloudellisen tilan arvioiden varassa.

Koronakriisin aikaista taloustilannetta arvioi hyväksi tai erinomaiseksi puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä. Esimiestoiminnaltaan parhaista yrityksistä hyvän tai erinomaisen arvion antoi 58 %, kun luku oli keskitason yrityksissä 46 % ja alimman tason yrityksissä 48 %. Pieni ero siis parhaiden eduksi.

Muutosjohtaminen on ollut viime vuosina johtamisen ismien kärjessä. Hyvän johtajan pitäisi olla hyvä muutosjohtaja. Olen eri mieltä – hyvän johtajan tulee olla hyvä johtaja. Hyvän johtamisen (management) ytimeen sitoutuu kaikki muutosjohtamisen elementit jo itsestään; ei tarvita erillistä muutosjohtamista. Tarvitaan päätöksiä tavoitteista, avointa kommunikointia ja johtamistyön aktiivisuutta.

Muutosjohtaminen on normaalia hyvää johtamista

Olen jo kauan kipuillut muutosjohtamisesta ja sen erityisestä asemasta – miksi ihmeessä organisaation toiminnasta tulee erotella joku asia ihan muutoksen alle? Eikö hyvä johtaminen nykymaailmassa ole jatkuvaa muutoksiin reagointia ja niiden mukaan toiminnan ohjaamista?

Tietysti jos johtaminen on huonoa– tavoitteetonta, vastuuttamatonta, laiskaa ja seuraamatonta, tarvitaan johonkin asiaan erillinen muutosprojekti johtamisineen. Hyvä johtaminen, ainakin henkilöstötuottavuuden suhteen on järjestelmällisen jämäkkää: päätetään tavoitteet, vastuut ja roolit, toimitaan aktiivisesti ja mitataan muutoksia riittävän usein, jotta liiketoiminnan ja ympäröivän maailman muutoksiin voidaan reagoida nopeasti. Ja strategisen viisauden tai intuition kautta ennakoidaan tulevat muutokset muita paremmin.

Muutosjohtamisen mallin sisältö johtajuustutkimuksesta

Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt yritysten esimieskuntaan kuuluville johtajuustutkimuksia, joilla olen kartoittanut tavoitteiden konkreettisuutta, johtamisen osaamista, toimintatapoja ja aktiivisuutta, koettua omaa ja oman esimiehen johtajuutta sekä henkilöstötuottavuutta. Tästä aineistosta olen blogannut mm. johtamisen johtamisen ja esimiesten motivaation johtamisen osalta.

Mallinsin johtajuustutkimuksen aineistosta muutosjohtamisen faktorin kolmen osa-alueen yhdistelmänä seuraavasti:

1. Tavoitteellisuus: tavoitteiden konkreettisuus henkilöstötuottavuudessa (motivaatio, osaaminen, työkyky), ilmapiirissä, työturvallisuudessa, työn sujuvuudessa ja liiketoiminnan tuloksellisuudessa
2. Kommunikointi: keskustelu alaisten kanssa tavoitteista, osaamisesta, työvastuista, uusista työasioista ja kehittämisideoista, palautteen antaminen, aktiivinen motivointi sekä alaisten aktiivinen kuuntelu
3. Johtamisen aktiivisuus: aktiivisuus työn organisoinnin ja työtapojen kehittämisessä, oman toimialan kehityksen seuranta, asiakastarpeiden tunteminen ja asiakaspalautteeseen reagointi, liiketoiminnan tuloksellisuuden seuranta.

Kommunikointi aktiivisinta, tavoitteissa eniten parannettavaa

Mallintamassani muutosjohtamisen faktorissa suhteessa parhaassa tilassa oli kommunikointi ja tavoitteiden konkreettisuudessa oli eniten parannettavaa. Kokonaisuudessaan muutosjohtamisen faktorin keskiarvo oli 68,6 ja vaihteluväli 50 – 85. Jakauma on kuvassa 1.

​Kuva 1. Muutosjohtamisen faktorin jakauma.

Kuva 1 osoittaa, että 84 % esimieskuntaan kuuluvista sijoittuu muutosjohtamisen faktorissa välille 60 – 80. Keskiarvon ja keskihajonnan mukaan viitearvoiksi muodostuu seuraava: heikko alle 58, välttävä 58-65, keskitaso 65-72, hyvä 72-80, ja erinomainen yli 80.

Esimiesten henkilöstötuottavuus tukee muutosjohtamista!

Muutosjohtaminen on siis tavoitteita, kommunikointia ja aktiivisuutta. Seuraavaksi testasin, miten esimiesten ja johtajien oma henkilöstötuottavuus heijastuisi muutosjohtamisen tasoon. Ja heijastuihan se!

​Kuva 2. Johdon ja esimiesten henkilöstötuottavuus heijastuu muutosjohtamisen tasoon.

Kuvan 2 tulkinta on selkeä: erinomaisen henkilöstötuottavuuden johtajat ovat hyviä muutosjohtajia, heikon henkilöstötuottavuuden johtajat taas huonoja muutosjohtajia. Ollaan johtajan oman hyvinvoinnin, vireen ja dynaamisuuden ytimessä! Henkilöstötuottavuushan koostuu motivaation ja sitoutumisen, osaamisen ja oman työn hallinnan sekä työkyvyn yhdistelmästä. Henkilöstötuottavuuden vaikutus koostuu sen kaikista osa-alueista, toki suurimmat painotukset ovat motivaatiolla ja osaamiselle, oman työn kaikkien osa-alueiden osaamisella.

Jos henkilöstötuottavuus on tärkeä muutosjohtamisen polttoaine, miten sitä kehitetään?

Kuva 2 visualisoi henkilöstötuottavuuden suuren merkityksen johtajien muutosjohtamisen aktiivisuudelle. Siitä herää luonteva kysymys, miten johdon ja esimiesten henkilöstötuottavuutta kehitetään? Ja vastaus on sama kuin henkilöstöllä: oman esimiehen tuella, luottamuksella ja kannustuksella!

​Kuva 3. Esimiehen koetun luottamuksen ja positiivisen palautteen tason yhteys henkilöstötuottavuuteen esimiehillä ja johdolla.

Esimiehen antama luottamus ja palaute koostuu kuvan 3 esimerkissä kahden kysymyksen summasta, joka on keskiarvon ja -hajonnan mukaan jaettu kolmeen tasoluokkaan. 9-10 tasolla olevalla esimiestuen ryhmässä 77 % kuuluu henkilöstötuottavuudessa ylimpään luokkaan. Heikon luottamuksen ja palautteen ryhmässä vastaavasti 53 % johtajista kuuluu henkilöstötuottavuuden alimpaan luokkaan. Niin vahva on oman esimiehen syvällinen tuki myös esimiesasemassa oleville!

Käsittelin samaa ilmiötä aikaisemmin ”johtamisen johtamisen” perusartikkelin kuvassa 2. (linkki). Samassa bloggauksessa (kuva 1) esitin, miten vahvasti henkilöstötuottavuuden johtaminen esimiestyön osalta vaikuttaa johtajuuden tasoon.

Eikä tässä vielä kaikki - muutosjohtamisen aktiivisuudella on myös yhteys kannattavuuteen!

Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hankkeen 35 pk-yritystä tarjoaa hyvän testiryhmän muutosjohtamisen taloudellisen vaikuttavuuden analysoimiseen. Ja onhan sillä, heikoimmassa muutosjohtamisen ryhmässä kannattavuus oli 3,0 %-yksikköä alle toimialan mediaanin, keskitason ryhmässä -1,4 %-yksikköä alle ja parhaassa ryhmässä 1,0 %-yksikköä yli toimialan mediaanin, eli kilpailijoiden.

Muutosjohtamisella – osana hyvää johtamista oli siis myös taloudellista merkitystä! Jos nyt halutaan erikseen muutosjohtamisesta puhua.

Hyvän ja huonon muutosjohtamisen heijastama ero kannattavuuteen oli pk-sektorin teollisuusyrityksissä 4 %-yksikköä – aika paljon siis!

To conclude – muutosjohtamisen lyhyt oppimäärä

Tekemäni määritelmä sekä analyysini tulokset antavat selkeät johtopäätökset

• ei tarvita erillistä muutosjohtamista – tarvitaan hyvää johtamista, jossa luontevasti reagoidaan muutoksiin ja johdetaan ihmisiä muuttuvassa ympäristössä
• johdetaan henkilöstötuottavuutta hyvin, se varmistaa johtajuuden hyvät toimintatavat
• johdetaan esimiehiä ja johtajia henkilöinä hyvin, varmistetaan heidän kokema hyvä johtajuus, tässä ollaan ns. johtamisen johtaminen ytimessä
• esimiesten ja johdon henkilöstötuottavuuden hyvällä tasolla on positiivinen yhteys muutosjohtamisen aktiivisuuteen
• muutosjohtaminen on hyvää johtamista, jossa yhdistyvät tavoitteellisuus, hyvä kommunikointi ja johtamisen aktiivisuus
• hyvä muutosjohtaminen heijastuu kannattavuuteen ja sen kautta kestävään kasvuun

Näistä tulkinnoista ja taloudellisesta vaikuttavuudesta voisi piirtää vaikka kehän kuvan 4 tapaan!

​Kuva 4. Muutosjohtamisen kehä – osana hyvää johtamista.

Kirjoitin viime viikolla 27.1.2020 johtamisen johtamisesta (linkki) laajan artikkelin blogissani. Aihe herätti paljon keskustelua sekä Linkedinnissä että Twiterissä – ja tietysti myös kasvokkain. Ajatus johtamisen johtamisen tärkeydestä sai pääosin positiivista kannatusta, joten päätin jatkaa aiheen piirissä. Tällä kertaa vähän lyhyemmällä kaavalla.

Aineistona lähes 1400 esimiestä yli 200 yrityksestä

Urani aikana olen päässyt keräämään ja analysoimaan isoja henkilöstötutkimusten aineistoja. Tässä yhteydessä sukelsin dataan, jossa oli 1387 esimiestä tai johtajaa 216 yrityksestä. Riittävän iso data, joka ei jätä spekuloinneille sijaa.

Tein aineistosta ristiintaulukointeja ja korrelaatioanalyyseja yksilövastausten pohjalta. Lisäksi laskin yrityskohtaiset tunnusluvut eri kysymysten keskiarvoina. Tätä 216 yrityksen dataa käytin korrelaatioanalyyseissa.
Piirtelin tuloksista kolme erilaista tuloskuvaa / ristiintaulukointia. Ainakin itselleni oli mielenkiintoista nähdä esitystapojen vaikutukset tulkintoihin.

Koettu esimiestyö tukee motivaatiota ja omaan työhön vaikuttamista

Ensimmäinen tuloskuva on klassikko, miten koettu esimiestyö heijastuu annettujen vastausten keskiarvoihin.

​Kuva 1. Koetun esimiestyön yhteys motivaatioon ja työhön vaikuttamiseen esimiehillä ja johtajilla.

Kuvan 1 tulkinta on selkeä – koetun esimiestyön yhteys motivaatioon ja työhön vaikuttamiseen on selkeä. Omaan esimieheensä erittäin tyytymättömien motivaatiokysymyksen vastauksen keskiarvo oli 2,99, kun se esimieheensä erittäin tyytyväisillä oli 4,43. Sama trendi on nähtävissä työhön vaikuttamisen vastauksissa.

Kuvassa 1 on merkittynä myös henkilöstötuottavuuden keskiarvot eri vastausvaihtoehdoissa. Esimieheen erittäin tyytymättömien keskiarvo oli 29 ja erittäin tyytyväisien 70. Erot olivat siis huikeita, kun koko esimieskunnan keskiarvo henkilöstötuottavuusindeksissä oli tässä aineistossa 55. Esimiehilläkin huono johtajuus lähes puolittaa henkilöstötuottavuuden!

Korrelaatiot koetun esimiestyön, motivaation ja työhön vaikuttamisen välillä olivat tilastollisesti merkitseviä. Yksilövastauksissa koetun esimiestyön ja motivaation korrelaatio oli r=0,37, p<0,01, reilun kahden sadan yrityksen aineistossa korrelaatio oli selkeästi vahvempi r=0,88, p<0,001.

Koetun esimiestyön ja työhön vaikuttamisen osalta vastaavat korrelaatiot olivat yksilödatassa r=0,43, p<0,01 ja yritysdatassa r=0,92, p<0,001.

Vastausten jakaumista lisää tulkintaa koettuun johtajuuteen ja motivaatioon

Kuvaan 2 olen piirtänyt koetun esimiestyön ja motivaation jakaumakuvan ja ristiintaulukoinnin. 

​Kuva 2. Koetun esimiestyön yhteys motivaatioon johtajilla ja esimiehillä. Vasemmassa kuvassa motivaation jakaumat koetun esimiestyön tasoluokissa, oikeassa kuvassa johtajuuden ja motivaation tasoluokkien ristiintaulukointi.

Kuvan 2 tulkinta on mielenkiintoinen. Vasemmassa kuvassa nähdään sama ilmiö kuin kuvassa 1 – hyvä johtajuus tukee motivaatiota. Esimiestyöhön erittäin tyytyväisistä 91 %:lla motivaatio oli hyvä, kun luku esimiestyöhön erittäin tyytymättömillä oli 51 %.

Kuvan 2 oikeanpuoleisesta kuvasta nähdään ”totuus” koetun esimiestyön ja motivaation yhteyksistä. Positiivista on se, että puolet (49 %) esimiehistä sekä kokee esimiehensä johtajuuden hyväksi että on hyvin motivoitunut. Lisäksi ”vaaleanvihreään” ryhmään kuului 23 % esimiehistä, joten kokonaisuudessaan tilanne oli riittävän hyvä 73 %:lla esimiehistä.

Todella heikko tilanne oli vain kolmella prosentilla vastaajista, lisäksi ”oranssiin” ryhmään kuului 7 % esimiehistä. Nämä summaantuvat 10 %:iin – se on esimiesryhmä, jolla koettu esimiestyö ja oma motivaatio horjuvat.

Lisäksi kuvasta 2 nähdään, että hyvin motivoituneita esimiehiä oli 74 % (oikeanpuolisen kuvan ylin rivi), ja heikosti motivoituneita 7 %. Pidän tätä tulosta melko hyvänä.

Omaan työhön vaikuttaminen ja koettu johtajuus

Kuvassa 3 on jakauma ja ristiintaulukointi koetun esimiestyön ja omaan työhön vaikuttamisen osalta. Tulokset ovat hyvin samanlaiset, kuin mitä kuvassa 2 motivaation osalta.

​Kuva 3. Koetun esimiestyön yhteys mahdollisuuteen omaan työhön vaikuttamiseen johtajilla ja esimiehillä. Vasemmassa kuvassa työhön vaikuttamisen jakaumat koetun esimiestyön tasoluokissa, oikeassa kuvassa johtajuuden ja työhön vaikuttamisen tasoluokkien ristiintaulukointi.

Kuvan 3 oikeanpuolinen kuva osoittaa, että koetun johtajuuden ja omaan työhön vaikuttamisen kokonaistilanne oli hyvä 47 %:lla esimiehistä, ja sen lisäksi riittävän hyvä 23 %:lla. Kokonaisuudessaan tilanne oli riittävän hyvä 70 %:lla esimiehistä.

Todella heikko tilanne oli seitsemällä prosentilla vastaajista, lisäksi ”oranssiin” ryhmään kuului 6 % esimiehistä. Nämä summaantuvat 13 %:iin – se on esimiesryhmä, jolla koettu esimiestyö ja omaan työhön vaikuttaminen olivat heikolla tasolla.

Lisäksi kuvasta 3 nähdään, että hyvät vaikutusmahdollisuudet oli 72 %:lla esimiehistä (oikeanpuolisen kuvan ylin rivi), ja heikot vaikutusmahdollisuudet 11 %:lla. Tulos on hieman heikompi kuin motivaatiossa.

70 % esimiehistä OK – 10 % heikossa hapessa

Kuvat 2 ja 3 osoittavat, että noin 70 %:lla esimiehistä tilanne on koetun johtajuuden sekä motivaatioin ja omaan työhön vaikuttamisen suhteen kunnossa. Hyvä luku, vaikka 100 % on tietysti tavoite, kun puhutaan erinomaisesta johtamisen johtamisesta.

Mikä on tulkinta heikossa tilassa olevien esimiesten osuudesta, 10-13 %:sta? 13 % vaikuttaa pieneltä, joka kahdeksas tuntuu sen sijaan suuremmalta. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että yli 300000 suomalaista työskentelee heikosti voivat esimiehen alaisena. Ja tuo luku on todella iso!

To conclude!

Tämän tulosblogin tulokset ovat järkähtämättömät

• esimies tarvitsee oman esimiehensä tukea
• oman esimiehen tuki luo pohjaa hyvälle motivaatiolle
• oman esimiehen tuki mahdollistaa oman työn paremman hallinnan

Johtamisen johtaminen on ilmiö, jota olen pohtinut viimeisten vuosien aikana yhä enemmän ja enemmän. Miten johtajia ja esimiehiä johdetaan ja mikä vaikutus sillä on organisaation suorituskykyyn? Miten hyvä johtajuus kantaa toimitusjohtajasta viiden portaan kautta lähiesimieheen? Miten johtamiskäytänteet, siis johtamisjärjestelmä heijastuu johtajuuden tasoon? Ja miten jokainen johtavassa asemassa oleva kaipaa tukea omalta esimieheltään? Miten oma kyvykkyys heijastuu liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen ja sen kautta liiketoiminnan tuloksellisuuteen?

Kysymyksiä on paljon, joten vastauksiakin on paljon. Niinpä tästä bloggauksesta kasvoi vähän pidempi kirjoitus, ehkä enemmän asiantuntija-artikkeli, kuin perinteinen blogiteksti.

Paljon kysymyksiä – paljon vastauksia

Johtamisen johtamisen mysteerin aukaisemiseksi olen onnekseni kerännyt ison määrät tutkimusaineistoa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Johtamiskäytänteitä ja -järjestelmiä olen tutkinut Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa seitsemän otantaperusteisen tutkimuksen verran vuosina 2009-2018 yhteensä reilun 2300 organisaation aineistolla.

Esimiesten henkilöstötuottavuutta ja kokemuksia johtajuudesta olen kartoittanut ja tutkinut usean yli 10000 henkilövastauksen kyselyaineistoissa; vastaajista jokaisessa aineistossa on reilu tuhat ollut esimiehiä. Lisäksi Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hankkeessa kartoitin esimiesten henkilöstötuottavuuden rinnalla heidän aktiivisuuttaan johtamisessa, sekä sen yhteyttä yrityksen kannattavuuteen. Julkaisuni löytyvät täältä.

Johtamisen taso vaikuttaa esimiesten kyvykkyyteen

Minun terminologiassani johtaminen tarkoittaa managementia, siis johtamiskäytänteitä, jopa johtamisjärjestelmää. Johtaminen on ytimeltään päätöksiä tavoitteista, vastuista, prosesseista ja mittareista. Yksi johtamisen osa-alue on esimiestoiminnan kehittäminen. Johtamisen tutkimussarjassa olemme vuosina 2014-2018 (Strategisen hyvinvoinnin johtaminen 2014, Strateginen hyvinvointi 2016 ja Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018) kartoittaneet esimiestoiminnan kehittämisen aktiivisuuden ohella esimiesten motivaatiota ja osaamista alaisten työhyvinvoinnin tukemisessa. Tämä kuvastaa johtajuuden, leadersipin tasoa riittävällä tavalla.
Kuva 1 kertoo tulokset esimiestoiminnan johtamisen ja johtajuuden yhteyksistä kahdella tavalla; johtamisen tasoluokittain sekä johtamisen ja johtajuuden ristintaulukointina.

​Kuva 1. Johtamisen tason yhteys johtajuuden tasoon vuosien 2014-2018 aineistossa. Vasemmassa kuvassa johtajuuden jakaumat johtamisen tasoluokissa, oikeassa kuvassa johtamisen ja johtajuuden tasoluokkien ristiintaulukointi.

Kuvan 1 vasen kuva kertoo siis esimiesten motivaation ja osaamisen jakaantumisen esimiestoiminnan kehittämisen (johtamisen) tasoluokissa 608 yrityksen aineistossa. Aktiivisimmin esimiestoimintaa kehittävistä yrityksistä 49 %:ssa esimiesten kyvykkyys on hyvä ja vain 7 %:ssa yrityksistä huono. Vastaavasti passiivisesti esimiestoimintaa kehittämistä yrityksistä 17 %:lla esimiesten kyvykkyys on hyvä ja 37 %:lla huono. Yhteys on selkeä, korrelaatio erittäin merkitsevä, r=0,43, p<0,001, n=608.

Kuvan 1 oikeanpuoleinen kuva kertoo totuuden – vain 14 %:ssa yrityksistä on sekä esimiestoiminnan kehittäminen että esimiesten kyvykkyys hyvällä tasolla. 29 % yrityksistä johti esimiestoiminnan kehittämistä hyvin (25 % huonosti); 29 %:lla yrityksistä esimiesten kyvykkyys oli hyvällä tasolla (16 %:lla heikko).

Kuvan 1 viesti on selkeä: leadershipin manageeraus kannattaa – yhteys kehittämisen ja kyvykkyyksien välillä on selkeä – mutta paljon on vielä parantamisen varaa.

Koettu johtajuus vaikuttaa esimiestenkin henkilöstötuottavuuteen

Vuosien varrella on päässyt analysoimaan lukuisia henkilöstö- ja työhyvinvointitutkimuksia, joista erottelin esimiesasemassa olleiden vastaukset. Analysoin kolmen yli tuhannen esimiehen aineistot ja tulokset olivat hyvin yhteneviä: myös esimiesten henkilöstötuottavuus kasvaa oman esimiehen tuen kautta! Kuvassa 2 on esitetty yhden aineiston, 1376 esimiehen ja 216 yrityksen tulokset.

​Kuva 2. Esimiesten kokeman oman esimiehen tuen yhteys esimiesten henkilöstötuottavuuteen.

Kuva 2 osoittaa kuvan 1 tapaan henkilöstötuottavuuden koetun johtajuuden tasoluokkien mukaan (vasen kuva) sekä koetun johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden tasojen ristiintaulukoinnin.

Esimieskuntaan kuuluvat kokevat oman esimiehensä tuen melko positiiviseksi, 58 % kokee sen hyvänä, 25 % keskitasoisena ja 19 % heikkona, tämä nähdään oikeanpuolisesta kuvasta. Tulkinta tästä voi olla ”melko positiivinen” oli minun kirjaukseni, tiukemmin tulkittuna voisi perustellusti sanoa ”vain 58 % esimiehistä koki oman esimiehensä tuen hyväksi”. Joka tapauksessa yhteys on selkeä, korrelaatio merkitsevä, r=0,38, p<0,01, n=1376.

Oman esimiehensä antaman tuen hyväksi kokeneista 53 % kuului henkilöstötuottavuuden hyvään ryhmään, 33 % keskitasoon ja 14 % heikkoon ryhmään. Esimiehen tuen heikoksi kokeneiden ryhmässä luvut olivat toisin päin; hyvä taso 11 %, keskitaso 37 % ja heikko taso 51 %. Ristiintaulukoinnin tulos on kohtuullisen hyvä, 31 % kaikista esimiehistä saa omalta esimieheltään hyvää tukea ja on parhaassa henkilöstötuottavuusryhmässä. ”Vaalenvihreisiin” ryhmiin kuului tämän lisäksi 26 %, joten kokonaisuudessaan 57 % esimiehistä oli ”good enough” tasolla.

Kuvan 2 viesti on ehdoton: johtaja ja esimies tarvitsee oman esimiehensä henkilökohtaista tukea – se nostaa hänen potentiaalinsa hyvälle tasolle.

Johtajuuden kokemuksen ja henkilöstötuottavuuden yhteyden voi esittää ehkä selkeämmällä tavalla kuvassa 3.

Kuva 3. Koetun esimiestyön yhteys esimiesten ja johtajien henkilöstötuottavuuteen, n= 1376.

Kuva 3 osoittaa koetun esimiestyö suuren merkityksen henkilöstötuottavuuden tasoon. Voidaan sanoa, että esimiehilläkin oma esimies voi puolittaa henkilöstötuottavuuden (huono kokemus esimiehen tuesta), tai kasvattaa sitä kolmasosalla (erinomainen kokemus esimiehen tuesta).

Esimiesten henkilöstötuottavuus heijastuu liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen

Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hanke on tarjonnut hyvän mahdollisuuden monipuolisen aineiston analysoimiseen johtamisen johtaminen teemassa. Tein 33 yrityksen esimiehille kyselytutkimuksen heidän toimintatavoistaan ja henkilöstötuottavuudestaan. Sain 307 vastausta, jonka mukaan johdon ja esimiesten henkilöstötuottavuus (motivaatio x osaaminen x työkyky) oli yhteydessä liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen.

Kuva 4. Esimiesten henkilöstötuottavuuden tason yhteys liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuteen teollisuuden pk-sektorin yrityksissä.

Kuvassa 4 on kuvien 1 ja 2 mukaiset tulokset. Vasemmalla liiketoiminnan johtamisen aktiivisuusluokat henkilöstötuottavuuden tasoluokissa sekä oikealla näiden ristiintaulukointi. Hyvään henkilöstötuottavuusluokkaan kuuluvista esimiehistä 38 % johti liiketoimintaa hyvin aktiivisesti, 45 % keskitasoisesti ja 18 % passiivisesti.

Heikon henkilöstötuottavuuden luokan esimiehillä luvut olivat jälleen toisinpäin; 13 %, 24 % ja 63 %. Huono henkilöstötuottavuuden yhteys huonoon liiketoiminnan johtamiseen oli erityisen vahva. Kokonaisuudessaan korrelaatio oli merkitsevä, r=0,344, p<0,01, n=307.

Ristiintaulukointi (oikea kuva) osoitti suuren kehittymispotentiaalin: vain 23 % esimieskuntaan kuuluvista johti liiketoimintaa hyvin aktiivisesti (ylin vaakarivi). Esimiestutkimuksen osa-alueista liiketoiminnan johtamiseen kuuluivat liiketoiminnan ja asiakastyön suunnittelun, toteutuksen ja seurannan elementit.

Johtajat olivat aktiivisempia liiketoiminnassa aktiivisempia, kuin päälliköt ja esimiehet. Johtajilla korostui talouden johtaminen, työn sujuvuuden johtamisessa he olivat päälliköitä ja esimiehiä passiivisempia.

Kuvan 4 tulkinta on selkeä: johtajien ja esimiesten motivaatio, osaaminen ja työkyky luovat vahvan pohjan liiketoiminnan johtamisen aktiivisuudelle.

Liiketoiminnan johtamisen aktiivisuus heijastuu kannattavuuteen

Johtamisen johtaminen on tärkeä asia, mutta vasta sen merkitys liiketoiminnan kannattavuudelle tekee siitä liiketoiminnallisesti tärkeän. Jo mainittu Työkaari kantaa hanke antoi mahdollisuuden vastata kysymykseen: miten liiketoiminnan johtamisen aktiivisuus on yhteydessä kannattavuuteen? Olihan se, vastaus kuvassa 5.

Kuva 5. Liiketoiminnan johtamisen aktiivisuuden yhteys liiketoiminnan kannattavuuteen 33 teollisuuden pk-yrityksessä. Tasoryhmien yritysten käyttökatteiden keskiarvoa verrataan kyseisten yritysten käyttökatteen keskiarvoon.

Kuva 5 todentaa liiketoiminnan johtamisen ja kannattavuuden positiivisen yhteyden. Huonon liiketoimintajohtamisen (siitähän on kyse...) yrityksissä käyttökate oli lähes 4 %-yksikköä alle kaikkien yritysten keskiarvoa, hyvän johtamisen ryhmässä taas vajaa 2 %-yksikköä yli kaikkien keskiarvon. Liiketoimintajohtamisen aktiivisuus ja toimialavakioitu kannattavuus (käyttökateprosentin ero toimialan mediaaniin) korreloivat melko merkitsevästi, r=0,389, p<0,05, n=33.

Kuva 5 kokoaa analyysin tulokset: liiketoimintajohtamisen aktiivisuus tukee kannattavuutta, sehän on selvä. Mutta liiketoiminnan johtaminen edellyttää hyvää henkilöstötuottavuutta, jota tukee oman esimiehen tuki ja jota puolestaan kasvattaa koko esimiestoiminnan tavoitteellinen johtaminen.

Johtamisen johtamisen positiivinen kehä

Tätä blogikirjoitusta varten tekemäni analyysit antavat perusteen johtamisen johtamisen positiivisen kehän piirtämiseen. Korostan ihan tarkoituksella, että kehän piirtämisen taustalla ei ole Powerpointin antama väline, vaan suomalaisten, satunnaisotannalla valittujen yritysten aineistosta tehdyt analyysit. Kehä pyörii kuvassa 6.

​Kuva 6. Analyysin pohjalta piirretty johtamisen johtamisen positiivinen kehä.

Johtamisen johtamisen kehä starttaa johtamisesta, etenee johtajuuteen ja sen kautta esimiesten kyvykkyyksiin päätyen kannattavuuteen. Kannattavuudesta on nuoli johtamiseen, joka ei ole siinä vahingossa. Aalto yliopiston kanssa tekemässämme tutkimuksessa (Aura ym 2019 Johtaminen ja tuottavuus) havaitsimme, että yritysten taloudellisella tilalla oli yhteys esimiesten kehittämistoimintoihin, ks. raportin sivut 37-43, erityisesti taulukko 11 sivulla 43.

Hyvällä tuottavuudella oli yhteys johtamiseen ja esimiestoiminnan kehittämisen aktiivisuuteen ja tulokset osoittivat, että yhteys on myös toiseen suuntaan johtamisesta kannattavuuteen.

Vielä yksi kuva – will be analyzed in the future

Henkilökohtaisella tasolla johtamisen johtamisen ydin on oman esimiehen tuen tärkeys omassa johtamistyössä. Siis jokaisella esimiesportaalla jokainen esimies varmistaa, että johtamisen fokus ja intohimo jatkuvat. Olen tätä ilmiötä kuvannut kuvan 7 avulla johtamiselta viisiportaisessa yrityksessä. Viisi porrasta löytyy jo keskisuuresta yrityksestä; toimitusjohtaja – liiketoimintajohtaja – yksikönpäällikkö – lähiesimies – henkilö. Isommissa yrityksissä portaita on seitsemän, jopa yhdeksän...

​Kuva 7. Malli johtamisen johtamisen tehokkuudesta viisiportaisessa organisaatiossa eri toimijoiden aktiivisuuden mukaan.

Kuvassa 7 vasemmalla päällikkö (40 %) ja esimies (60 %) ovat passiivisia, jolloin henkilöstö omaksuu johdettavasta asiasta vain 60 % ja lopputulos on 12 %:n tehokkuus. Kun päällikkö ja esimies aktivoituvat, omaksuu henkilöstö 80 % ja koko johtamisen tehokkuus nousee 52 %:iin.

Myönnän, että kuvan 7 malli on kovin matemaattinen, mutta jostakin on aloitettava. Täydellinen aineisto edellyttää jatkuvaa johtamisen aktiivisuuden ja esimieskunnan henkilöstötuottavuuden seurantaa. Se on mahdollista ja toivottavaakin, jos halutaan varmistaa johdettavien asioiden mahdollisimman hyvä toteutuminen. Tämä on ERITTÄIN MIELENKIINTOINEN kokonaisuus ja olen mielelläni käytettävissä sen ratkaisemissa! Yhteys löytyy täältä.