Bloggasin reilu viikko sitten teemalla Esimiestyön koko kuva. Bloggaus herätti kovasti keskustelua sekä Twitterissä että Linkedinnissä, joten jatkoin aiheen analysointia. Keskustelujen pohjalta innostuin analysoimaan mikä yhteys yrityksen kannattavuustasolla on esimiestyön vaikuttavuuteen. Tuoko hyvä esimiestyö tulosta vain silloin, kun firmalla menee hyvin – vai tukeeko se kannattavuutta myös silloin kun menee huonommin?

Yrityksen jakaantuvat hyvän ja huonon kannattavuuden ryhmiin

Yritysten kannattavuus jakaantuu luontevasti hyvään ja huonoon ryhmään. Tutkimusaineistossani Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 -tutkimus  on viiden toimialan yrityksiä, jotka jaoin tarkkojen toimialojen mukaan noihin kahteen ryhmään käyttökatteiden mediaanin mukaan. Heikon kannattavuuden yrityksiin tuli siis heikompi 50 % ja hyvän kannattavuuden yrityksiin paras 50 % kunkin toimialan yrityksistä.

Hyvä esimiestyö tukee kannattavuutta molemmilla kannattavuustasoilla

Kuva 1 osoittaa, että esimiestyön hyöty toteutuu sekä heikon, että hyvän kannattavuuden yrityksissä. Heikon kannattavuuden yrityksissä huono esimiestyö syö katteen todella miinukselle. Hyvän kannattavuuden yrityksissä esimiestyön tason nousu nostaa käyttökatetta tasaisesti.

​Kuva 1. Esimiesten osaamisen merkitys kannattavuuteen hyvän ja heikon kannattavuuden yrityksissä.

Kuvasta 1 nähdään selkeästi myös kannattavuusjako; heikon kannattavuuden yritysten käyttökate oli 6 %-yksikköä alle toimialan mediaanin, hyvä kannattavuuden yrityksillä taas 7,5 %-yksikköä yli toimialan mediaanin.

Miten teillä?

Blogissani 18.3.2019 totesin viitaten Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimukseen kovan väitteen. Esimiestyöllä on todella kovat vaikutukset henkilöstötuottavuuteen ja sen kautta kannattavuuteen, mutta vain 20 %:lla esimiehistä on aikaa tähän vaikuttamistyöhön!
​
Olen saanut blogiini uuden ominaisuuden ja pääsen testaamaan sitä nyt ensimmäisen kerran. Voin tehdä aktiivisia kyselyjä ja jopa keskusteluja ja vastaajana Sinä saat palautetta oman toimialasi mukaan. Mukaan pääset alla olevan painikkeen kautta.

Reilu viikko sitten julkaistiin Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus. Tutkimuksen tulokset ovat saaneet hyvin huomiota, ei vähiten niiden konkreettisten talouteen liittyvien tulosten takia. Hyvän johtamisen kasvupotentiaali koko Suomen yrityskunnassa on 9.4 mrd€. Huikea summa, joka saavuttamiseksi on tehtävä kova työ: kaikkien yritysten johtaminen kehitetään parhaiden tasolle. Tästä kirjoitti mm. Kauppalehti hyvän jutun , jonka kysymyksiä tarkensin blogissani.

Johtaminen on siis tärkeää, mutta entäs johtajuus? Englanniksi kysymys voisi kuulua: ”Magament is important, but what about leadership?” Voi olla, että käännökseni (toki googleavusteinen…) on kehno, mutta pointtina on johtamisen ja johtajuuden – managementin ja leadershipin merkityksen arviointi. Ja arviointi, eipäs vaan analysointi nimenomaan suhteessa yritysten kannattavuuteen. Pidän toki hyvää johtamista ja johtajuutta tärkeänä ihan itsessään, mutta kannattavuutta ja kasvuahan yritystoiminnalla tavoitellaan.

Aineistona Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus

Tämän bloggauksen aineistona on Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus, jonka olen tehnyt yhdessä Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa. On muuten kokenut porukkaa, jonka intoa kuvaa Ilmarisen Jussin kysymys julkistustilaisuuden päättyessä: "Koskas tehdään seuraava tutkimus?" Tutkimuksen raportit ja kalvot löytyvä tämän LINKIN takaa.

Johtamisen ja johtajuuden alaryhmät

Tässä analyysissa – joka muuten syventää tutkimusraporttiemme tuloksia – ensimmäinen vaihe on yritysten jakaminen johtamisen ja johtajuuden alaryhmiin. Henkilöstötuottavuuden johtaminen jaettiin kolmeen tasoluokkaan ja johtajuus, esimiestyön taso kahteen luokkaan. Näin päädyttiin kuuteen yritysryhmään, joiden osuudet vaihtelivat 13 – 24 %:n välillä. Siis melko tasaisesti, niin kuin kuva 1 osoittaa.

Johtamisen ja johtajuuden merkitys kannattavuudelle

Kuva 1 esittää yritysten kannattavuuden em. kuudessa ryhmässä. Kannattavuutta mittasimme tutkimuksessa yritysten käyttökateprosentin erona saman alatoimialan yritysten mediaaniin. Suomeksi sanottuna siis kannattavuutena kilpailijoihin nähden.

​Kuva 1 Johtamisen ja johtajuuden merkitys kannattavuuteen.

Kuvan 1 tulokset mukailevat ensinnäkin tutkimuksemme päätulosta, henkilöstötuottavuuden johtamisen yhteyttä kannattavuuteen. Johtamisen alatasolla käyttökateprosentti on 2,4 %-yksikköä alle kilpailijoiden, johtamisen keskitasolla se on 1,5 %-yksikköä ja ylätasolla 3,0 %-yksikköä yli kilpailijoiden.
​
Mutta kuten kuva 1 osoittaa, johtajuudella on selkeä lisävaikutus kannattavuuteen. Mainittakoon, että johtajuudella yksittäisenä muuttujana ei vaikutusta kannattavuuteen ollut. Mutta siis johtamisen tasoon yhdistettynä johtajuuden taso nosti tai laski kannattavuutta.

​Aika vahvasti sanottu!

Myönnän, että edellinen tulkinta on vahvasti sanottu, mutta niin aineisto osoittaa. Ja varmaan moni johtajuuden asiantuntija ja eritoten johtajuusintoilija on täysin eri mieltä. Ja saa minun puolestani ollakin, eihän johtajuudessa mitään pahaa ole. Mutta ilman kunnollista johtamista se ei kanna läpi organisaation ja läpi ajan.

Mitä se hyvä johtaminen sitten on?

Tutkimuksen julkistamisen jälkeen minulta on lukuisia kertoja kysytty Mitä se hyvä johtaminen oikein on?” Ja vastaus on pelkistetty: yrityksessä johto on tehnyt tärkeät päätökset henkilöstötuottavuuden johtamiseksi: on päätetty selkeät tavoitteet, vastuut ja mittarit, on päätetty ottaa henkilöstötuottavuus käsiteltäväksi strategiatyöhön, on sisällytetty se kaikkeen koulutukseen, kehityskeskustekuihin. Ja päätösten myötä kaikki kehittämisprosessit tehdään aktiivisesti. Ei siis mitään ihmeellistä, näin toimii 29 % yrityksistä. Hyvän johtamisen vastakohta on muuten huono johtaminen, jota päättämättömyyden takia harrastaa 32 % yrityksistä.

Ja pointti on...

Johtamisen ja johtajuuden yhdistäminen – tai tietoinen vastakkainasettelu – perustuu tutkimusaineistoon. Ja sen esittää kuva 1 – kun johtaminen on huonoa, ei hyväkään johtajuus nosta kannattavuutta kilpailijoiden tasolle. Esimiesten kyvykkyydet valuvat ikään kuin hukkaan – koko orkesteri ei toimi kaikilta osin, eikä ainakaan soita samaa sinfoniaa...

Miten asia tehdään hyvin?

Hyvän johtamisen ja hyvän johtajuuden varmistaminen on johdon tärkein työ, ilman niitä yritys ei toimi tuottavasti ja kestävästi. Askelmat tähän ovat onneksi selkeät:

Tee päätökset

• toiminnan sisällöistä ”mitä kehitetään”
• tavoitteista ”mihin halutaan päästä”
• vastuista ”mitä kukin tekee”
• mittareista ”mihin pääsimme”

Näiden päätösten yhteinen valmistelu ja edistäminen edesauttavat laadukkaan johtamiskokonaisuuden rakentumista. Ja kun mietitään tavoitteita ja vastuita, löydetään nopeasti esimiesten roolin ja tehtävien ydin – se on ihmisten johtaminen – ja siinä esimiehet tarvitsevat tukea ja harjoittelua.

Ps.
Asiaa ei siis tehdä hyvin siten, että valmennetaan esimiehiä ILMAN edellä listattuja neljää päätöstä. Jos nuo päätökset on tekemättä, esimiesvalmennuksen hyöty on hyvin lyhytaikainen.  Valmennuksen lämpö haihtuu varsin nopeasti tuettomassa ja tavoitteettomassa ympäristössä!

Viimeisen viikon ajan on käyty ankaraa debattia suomalaisen johtajan piirteistä – onko hän selkeästi käskyttävä sankari vai ihmisiä osallistava "lässykkä". Näin minä tulkitsin keskustelua virittäneen Helsingin Sanomien artikkelin 27.11.2018, jossa Pekka Järvinen kertoi ihmisten ottaneen vallan työpaikoilla ja kunnon autoritaarisen johtamisen olevan katoamassa. Olihan artikkelissa paljon muutakin, mutta jos kärjistän, tästä oli kyse – vahvaa perinteistä autoritaarista johtajuutta vai turhaa ihmisten osallistamista?

Minulla on uutta tutkimustietoa!

Viimeistelen parasta aikaa Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimusta, jonka osana keräsimme pk-yritysten (20-250 työntekijää) toimitusjohtajien näkemyksiä yrityksensä strategiasta ja myös henkilöstöjohtamisen linjauksista. Yritykset työllistivät keskimäärin 40 henkilöä, 70 % kuului luokkaan 20-50 työntekijää, 30 % 50-250 työntekijää.

​Yksi kysymys, siis toimitusjohtajalta itseltään kysyttynä, oli painotus johtajavetoisuuden (topdown) ja henkilöstöä osallistavuuden (downtop) välillä. Tässä tulokset, jota antavat perusteen tämän bloggauksen otsikon käyttöön – ja samalla Pekka Järvisen murheeseen...

​Kuva 1. Johtajavetoisuuden ja henkilöstä osallistavuuden jakauma pk-sektorin yrityksissä vuonna 2018.

Kuva 1 osoittaa osallistavuuden hallitsevan johtamiskäsitystä, 54 % pk-sektorin yritysten toimitusjohtajista linjasi johtamislinjansa kokonaan tai osin henkilöstöä osallistavaksi. Vain 8 % toimitusjohtajista näki linjan täysin tai osin johtajavetoiseksi. 39% koki, ettei painotusta ollut kumpaankaan.

Johtajavetoinen on asiajohtaja, henkilöstöä osallistava huolehtii ihmisistä paremmin

Tutkimuksessa kartoitettiin strategialinjausten ohella paljon muitakin asioita, joiden ristiintaulukointi johtajavetoisuuden kanssa toi mielenkiintoisia tuloksia. Kooste kuvassa 2.

​Kuva 2. Johtajavetoisen ja henkilöstöä osallistavan johtamisen eroja.

Kuva 2 osoittaa, että henkilöstöä osallistavan johtaminen tuo mukanaan paremmat esimiesten toimintatavat osaamisen kehittämisessä, työaikojen joustavuudessa ja alaisten motivaation tukemisessa. Näistä kaksi – osaaminen ja motivaatio – ovat henkilöstötuottavuuden osa-alueita ja niinpä katsokin tuloksia erittäin suurella mielihyvällä.

Henkilöstön johtamiseen liittyen kartoitimme painotuksia neljän osa-alueen suhteen ja pyysimme vastaajia priorisoimaan ne. Johtajavetoisista toimitusjohtajista 2/3-osaa nosti kärkeen henkilöstön asiajohtamisen, kun luku osallistavien toimareiden keskuudessa oli 23 %. Henkilöstöä osallistavilla korostui ilmapiirin ja osaamisen tärkeys.

Entäs se tärkein – kannattavuus?

Tutkimuksemme (Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi, Juhani Ilmarinen: Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018) on siinä mielessä kattava, että meillä on muuttujina yritysten koko tilinpäätösaineisto! Tämän on mahdollistanut tutkimuksellinen yhteistyö Bisnode Finland Oy:n kanssa.
Niinpä vastaus kysymykseen ”kumpiko on kannattavuuden kannalta parempaa johtamista, johtajavetoinen vai henkilöstöä osallistava?” on helppo antaa. Ja vastaus on ”ei kumpikaan!”

Kuva 3. Kannattavuus johtamisen painotuksen mukaan.

Kuva 3 kertoo mielenkiintoisen tuloksen: yritykset, joissa ei ole painotusta johtajavetoisuuden ja henkilön osallistavuuden välillä ovat kannattavuudeltaan parhaita! Lisäksi näemme, että johtajavetoisissa yrityksissä kannattavuus on keskimäärin 4 %-yksikköä alle kilpailijoiden tason, kun mittarina on käyttökate-%. Liekö taloudellinen ahdinko osin syypää vahvaan johtajavetoisuuteen?
​
Blogissa tulosten tulkinnalle voi antaa enemmän vapausasteita, kuin esimerkiksi tieteellisessä artikkelissa. Niinpä tulkitsen kuvaa 3 seuraavasti:

Jotenkin, kun tuota tulkintaa makustelee enemmän, tuntuu se oikein loogiselta. Johtajalla on paikkansa, hän aidosti johtaa, mutta samalla henkilöstö on osa toimintaa. Sopiva sekoitus johtajuutta ja osallistavuutta on paras - ainakin, jos tarkastelemme asiaa toimitusjohtajien linjausten ja yritysten tilinpäätöstietojen pohjalta. Ja tilinpäätöstiedot ovat muuten aivan oikea tarkastelun pohja – ne ovat tarkinta mahdollista faktaa yritysten toiminnasta!

Olen yhdessä Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa tehnyt Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaa vuodesta 2009 alkaen. Tänä vuonna tutkimuksen nimi muuttui Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018– ja mukaan otettiin yritysten eurot julkisten tilinpäätöstietojen kautta.

Tule aiheesta bloggaamaan vielä monta kertaa – ja raporttikin valmistuu joulukuussa. Mutta tässä yksi tärkeimmistä perustuloksista kaikille henkilöstötuottavuudesta tai yleensä yritysten tuloksentekokyvystä kiinnostuneille.

Uusi tutkimus yhdistää johtamisen ja kannattavuuden

Tutkimuksen perusasetelma oli selkeä: miten henkilöstöön liittyvät johtamisen päätökset ja käytänteet vaikuttavat taloudelliseen suorituskykyyn? Johtamiskäytänteissä kartoitimme kyselytutkimuksella henkilöstötuottavuuden ja työhyvinvoinnin peruspäätöksiä ja eri prosessien toteuttamisen aktiivisuutta.

Talouden osalta yksi tärkeimmistä muuttujista oli käyttökateprosentti, jota jokaisen yrityksen osalta vertasimme TOL3-tason alatoimialan keskitasoon, mediaaniin. Näin käyttökate – ja nimenomaan sen ero toimialaan %-yksikköinä kuvaa hyvin yrityksen kannattavuutta.

Johtaminen on selkeää – se on päätöksiä!

Olemme tutkimuksissamme laskeneet kokonaisindeksin johtamisen tasosta, nyt kutsumme sitä tutkimuksen muuttuneen nimen mukaan Henkilöstötuottavuuden johtamisen indeksiksi, HTJI:ksi. HTJI koostuu johtamiskäytänteiden pisteytyksestä ja se on sitä suurempi mitä paremmin johtaminen ja kehittämisprosessit toteutetaan.
​
Kolmeen tasoluokkaan jaettuna johtamisen peruspäätökset eroavat selkeästi, kuten kuva 1. osoittaa.

​Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden johtamisen peruspäätösten tehneiden yritysten osuudet kolmessa johtamisen tasoluokassa.

Alimmassa johtamisen tasoluokassa peruspäätösten tehneiden yritysten osuus on keskimäärin 12 %. Tavoitepäätöstä ei ollut tehnyt yksikään yritys, suunnitelma oli 14 %:lla, esimiesrooli 6 %:lla ja mittarit 28 %:lla. Keskitason yrityksillä päätöksen eri osa-alueillatehneitä firmoja oli keskimäärin 32 %, ja ylimmällä tasolla 75 %.

Johtamisen tasoluokkien jako perustuu siis laajaan kyselyyn, mutta peruspäätösten tekeminen heijastuu kaikkeen muuhunkin. Kun päätös esimiesroolista on tehty, tehdään esimiestyöhön liittyvät prosessit tehokkaammin, jne.

Johtamisen peruspäätökset tuovat käyttökatetta!

Kuvassa 1. kuvattujen tasoluokkien yritysten taloudellinen suorituskyky erosi huomattavasti. Huonosti johdetuissa yrityksissä käyttökate jäi kolme %-yksikköä alle toimialan mediaanin, kun hyvin johdetuissa yrityksissä se oli saman kolme %-yksikköä yli mediaanin.

Kuva 2. Johtamiskäytänteiden yhteys yritysten käyttökatteeseen.

Tulos toi siis selkeä kaavan: hyvällä johtamisella +3%-yksikköä, huonolla -3%-yksikköä. Keskitason tulos +1,5%-yksikköä yli toimialan mediaanin kuvaa sitä, että tutkimukseen vastasi keskimäärin hieman paremmin suoriutuvat yritykset. Toki sekä käyttökatteiden että yritysten omien talouden tilan arvioiden mukaan myös huonosti pärjääviä yrityksiä oli tutkimusaineistossa mukana.

Paljonko on 3%-yksikköä?

Kuvan 2 käyttökatteen erot ovat plus/miinus kolme %-yksikköä. Mutta kuinka paljon se on? Tähän saadaan vastaus, kun tarkastellaan tutkimusaineiston yritysten talouden lukuja tarkemmin. Vajaan kahden sadan yrityksen liikevaihdon keskiarvo oli 33M€ vuodessa ja käyttökate vastaavasti 2,8M€, joka vastaa 8,6% liikevaihdosta.

​Tuloksen mukaan huonosti johdettujen yritysten käyttökate oli siten 5,6% ja hyvien 11,6% liikevaihdosta. Tämä tuo huikeat erot käyttökate-euroihin; heikosti johdetussa firmassa miinusta tulee miljoona ja hyvin johdetussa taas tulee miljoona plussaa!

​Kuva 3. Johtamiskäytänteiden tason yhteys käyttökate-euroihin tutkimuksen keskiarvoyrityksen mukaan laskettuna.

Miljoona vähemmän tai miljoona enemmän käyttökatetta tarkoittaa ±35%:n eroa keskitason käyttökatteeseen. Voitaisiin hieman pyöristää lukuja keskimäärin reilun 150 henkilön yrityksissä – hyvällä johtamisella miljoona lisää käyttökatetta – huonolla miljoona vähemmän.

Toimitusjohtaja valinta haluaako käyttökatetta kaksi, kolme vai neljä miljoonaa!

Hyvä johtaminen on järjestelmällisen työn tulosta

Nyt esittämäni tulokset ovat selkeydessään hämmästyttäviä – voiko pelkkä johtaminen tuoda miljoonien eron käyttökatteeseen? Tulosten mukaan voi, mutta taustalla on toki laaja kokonaisuus. Hyvin johdetuissa yrityksissä kaikki toimii hyvin; vastuut ovat selkeä, esimiestyöhön panostetaan, jne. Henkilöstö, osaaminen ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa – niin yksinkertaista se on!
​
Tämä tekee asiasta myös haasteellisen; tuohon tilaan pääseminen edellyttää monen vuoden järjestelmällistä työtä. Peruspäätökset tulee tehdä liiketoimintalähtöisesti ja sen jälkeen vyöryttää osa-alueet kaikkiin prosesseihin. Tarkoitan tällä sitä, että johdetaan ja kehitetään liiketoiminnan edellyttämiä kyvykkyyksiä, niiden pohtiminen ja päättäminen on hyvä ensimmäinen askel. Tällöin tiedetään, mitä johdetaan – ja sen jälkeen voidaan päättää tavoite.

Tutkimusta on tukenut Työsuojelurahasto, kiitos sille.
Tilinpäätöstietojen toimittamisessa suurena apuna oli Bisnode, kiitos heillekin!

Perehdy aiheeseen lisää
Johtamisen ketju LINKKI
Henkilöstötuottavuus LINKKI

Olen törmännyt viime aikoina useasti yritysten kasvun ja erityisesti kasvuhakuisuuden ilmiöön. Viimeksi näin tapahtui Visman järjestämässä Työn uusi suunta tapahtumassa 11.10.2018, jossa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoi vain 9%:n pk-yrityksistä hakevan kovaa kasvua. Luvun pienuus kiinnosti minua kovasti ja niinpä kaivoin tutkimusdatani esiin.

HTJ-2018 tutkimuksesta valaistusta asiaan

Teen parhaillaan analyysia henkilöstötuottavuuden johtamisen käytänteistä ja siinä yhteydessä keräsimme myös toimitusjohtajien näkemyksiä yritysten strategisista linjauksista. Strategista orientaatiota kartoitettiin mm. kasvun (vai nykytilan säilyttäminen) ja uudistumisen (vai vakauden) suhteen. Kasvun vastaukset ja niiden suhteuttaminen muuhun tutkimusaineistoon paljastaa kasvun anatomian – ainakin osittain.

HTJ-2018, Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus on jatkoa vuosina 2009-2016 tehdyille Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa (SHJ) tutkimussarjalle. Tutkijatiimissä ovat olleet Ossi Aura, Guy Ahonen, Tomi Hussi ja Juhani Ilmarinen. Tutkimuksen perusteet on luettavissa sivuiltani tämän linkin kautta.

Isot yritykset ovat kasvuhakuisempia kuin pienet

Ensimmäinen löydös kasvuhakuisuudesta liittyy yrityskokoon; pienistä (alle 50) yrityksistä joka kuudes tähtää kasvuun, osin kasvuun tähtääviä on joka kolmas. Keskisuurissa (50-250) yrityksissä kasvuhakuisia on joka neljäs, ja osin kasvuhakuisia lähes puolet yrityksistä. Isoista yrityksistä (yli 250) lähes 40 % tähtää kasvuun ja osin kasvuun tähtääviä on hieman yli puolet.

Kasvuhakuisuus lisääntyy siis yrityskoon mukaan; tämä tuntuu loogiselta. Isoissa yrityksissä kasvu on tärkeää, pienissä taas nykytilan säilyttäminen on varsin perusteltu päätös. Suomen yritystoiminnan kehittymisen kannalta tämä on tietysti heikko tilanne – ja linjassa Suomen Yrittäjien selvitysten kanssa.

Hyvä taloudellinen tilanne on kasvun edellytys

Tutkimuksessa kartoitimme yritysten taloudellista tilaa nyt ja seuraavien 2-3 vuoden aikana. Tulos kasvuhakuisuuden suhteen oli selkeä: kasvu edellyttää hyvää taloustilannetta ja hyvää arviota tulevaisuuden tilanteesta. Tulos kuvassa 1.

Kuva 1. Kasvuun tähtäävien vs. nykytilan varmistavien yritysten taloudellinen tila nyt ja arvio 2-3 vuoden kuluttua.
​
Kasvuun tähtäävistä (kasvuun tähtäävät ja osin kasvuun tähtäävät) yrityksistä 67 %:lla taloustilanne oli tutkimushetkellä erinomainen tai hyvä, kun luku nykytilan varmistavilla yrityksillä oli 45 %. Tulevaisuuden talousnäkymissä ero oli jopa suurempi, kasvuun tähtäävistä 78 % ja nykytilan varmistavista 41 % arvioi taloudellisen tilan 2-3 vuoden päästä hyväksi tai erinomaiseksi. Tuntuu loogiselta – hyvästä tilasta on helpompi tähdätä kasvuun, kuin huonosta.

Kasvuhakuiset uudistuvat – ja hakevat voittoa

Kasvun anatomia perusteellisempi analysoiminen nostaa esiin osin itsestään selvyyksiä ja osin yllätyksiä. Toimitusjohtajien kysymyspatterissa oli kasvuhakuisuuden ohella kysymykset uudistumisesta (tai vakaudesta), voiton maksimoimisesta (tai muiden arvojen korostamisesta) ja johtajavetoisuudesta (tai henkilöstön osallistamisesta). Tulokset kuvassa 2.

​Kuva 2. Kasvuhakuisuuden yhteydet uudistumishaluun, voiton maksimointiin ja johtajavetoisuuteen.

Kuvan 2 itsestään selvyys on kasvuhakuisuuden ja uudistumishalun yhteys; 71 % kasvuhakuisista haluaa uudistua ja nykytason varmistavista yrityksistä 79 % tähtää vakauteen. Sama asia vähän eri tavalla kysyttynä.

Voiton maksimoinnin suhteen nähdään, että kasvuhakuiset yritykset tähtäävät ensisijaisesti taloudelliseen voittoon, vain 16 % kasvuun tähtäävistä yrityksistä haluaa saavuttaa muita arvoja (siis voiton sijasta). Nykytason varmistavilla yrityksillä tilanne on toisenlainen; niistä 4 % tähtää voiton maksimointiin ja 42 % muiden arvojen toteutumiseen. Kasvu on siis voittoa!

Johtajavetoisuuden osalta tulokset eroavat jonkin verran. Kasvuhakuisista yrityksistä joka viides korostaa johtajavetoisuutta ja kaksi viidestä henkilöstön osallistamista. Nykytasoon tyytyväisistä yrityksistä yksikään ei usko johtajavetoisuuteen ja kaksi kolmesta korostaa henkilöstön osallistamista. Tämä tuntuu minusta hieman yllättävältä, oletin että ainakin osa nykytasoon tyytyväisistä yrityksistä olisi johtajavetoisia.

Kasvuhakuisilla korostuu asiakas enemmän

Yksi osa tutkimusta oli liiketoimintastrategian osa-alueiden priorisointi. Kysytyt osa-alueet olivat liiketoiminnallinen kilpailukyky, tuotantoon / palveluun liittyvät seikat, asiakkaat ja heidän asettamat vaatimukset, kilpailutilanne markkinoilla ja siihen vastaaminen, rahoitus ja muut toiminnan resurssit, sekä henkilöstö ja sen suorituskyky. Näistä kasvuhakuisuuden suhteen ainoat erot olivat asiakkaiden ja rahoituksen tärkeydessä.

​Kuva 3. Kasvuhakuisuus on yhteydessä asiakasvaatimusten tärkeyteen ja rahoituksen vähempään tärkeyteen, verrattuna nykytilan varmistaviin yrityksiin.

Kuvan 3 esittämät tulokset ovat jälleen osain odotettuja, osin yllättäviä. Odotettu tulos – ainakin minulle – oli kasvuhakuisten yritysten vahva strateginen asiakassuuntautuneisuus. 69 % kasvuhakuisista linjasi asiakkaat tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi asiaksi strategiassa – nykytasoon tyytyväisissä yrityksissä luku oli 42 %.

Rahoituksen ja muiden resurssien suhteen tulos oli yllättävä, kasvuun tähtäävistä 10 % koki sen tärkeimmäksi tai toiseksi tärkeimmäksi strategian osa-alueeksi, kun luku nykytason ylläpitäjillä oli 25 %. Tulos on yhteydessä kuvassa 1 esitettyyn taloudellisen tilaan. Kun talous on kunnossa, ei se nouse strategian painotuksissa kovin korkealle.

Olin luonut itselleni mielikuvan kasvuyrityksistä liikaa startup -yritysten kautta, niissähän ideat ovat rautaiset, mutta talous kehno. Näin rahoitus olisi korostunut enemmän strategiassa. Tutkimukseemme osallistui kuitenkin pääosin ”tavallisia yrityksiä”, joilla kasvuun hyppääminen pohjautuu hyvään nykytilaan.

Kasvu edellyttää hyvää taloutta ja tähtää taloudellisen voiton kasvuun

Yhteenvetona kasvun anatomiasta voidaan tämän tutkimuksen mukaan sanoa, että kasvu edellyttää hyvää taloudellista tilaa ja kasvulla tähdätään taloudellisen tuloksen paranemiseen. Ihan rationaalista yrityksen kehittämistä, jossa hallituksen ja toimitusjohtajan fokus on toiminnan taloudessa.

Kun tähän rationaalisuuteen lisätään asiakkaat, on kasvun anatomia valmis! Hyvä talous, voiton tavoittelu ja asiakas fokuksessa – siinä se on!

​Isossa kuvassa kasvuhakuisuus, ihmiset ja osallistavuus korostuvat

Kuvien 1 - 3 tuloksissa on verrattu kasvuhakuisten ja nykytilaa varmistavien yritysten linjauksia, näin saadaan hyvä kuva kasvuhaluisuuden peruselementeistä. Kun tilannetta tarkastellaan kokonaisuutena kaikkien vastaajien tulosten mukaan, tulos on erittäin positiivinen. Yli 60 % yrityksistä on kasvuhakuisia, ainakin osin.
​
Kuva 4 yhdistää kasvuhakuisuuden ihmisten ja ilmapiirin arvostukseen ja osallistavan johtamiseen. Tilanne on hyvä!

Kuva 4. Kasvuhakuisuuden vs. nykytason varmistavan orientaation sekä ihmisten ja ilmapiirin sekä osallistavan johtajuuden tärkeyden osuudet kaikista yrityksistä.

Kuva 4 osoittaa, että 44 % yrityksistä tähtää kasvuun ja pitää ihmisiä ja ilmapiiriä tärkeänä! Vastaavasti meillä on 39 % sellaisia yrityksiä, jotka tähtäävät kasvuun ja kokevat osallistavan johtamisen tärkeäksi.

Minä pidän näitä tuloksia aivan erinomaisen hyvinä!

Olen päässyt tekemään Arjessa yhtiöiden henkilöstötuottavuuden analyyseja ja seurantaa vuosien 2015-2017 aikana. Analyysi on kattanut sekä henkilöstön ominaisuuden (henkilöstötuottavuusindeksi, HTI), että liiketoiminnan talousluvut (henkilöstötuottavuusarvo, HTA). Vuonna 2015 sain myös vuoden 2014 tiedot, joten pystyn nyt syventämään analyysia muutoksesta vuosina 2014-2017.

Mitkä ovat henkilöstötuottavuuden kokonaishyödyt?

Analyysin ytimessä ovat henkilöstötuottavuuden ja eritoten sen kasvun kokonaishyödyt, mikä on henkilöstötuottavuuden merkitys talouslukuihin käyttökatteen ja sairauspoissaolojen vähenemisen kustannussäästön kautta? Analyysissa käytin Arjessassa tuloksia ja suhteutin ne 1000 henkilön yrityksen (tai julkisen sektorin työnantajan) tunnuslukuihin. Tulokset ovat siis todellisia, joskin suhteutettu 1000 henkilön vakioituun työntekijämäärään. Todellisuudessa henkilöstömäärä Arjessassa on kasvanut huomattavasti ja tarkat yrityskohtaiset tulokset ovat nyt esitettäviä parempia – mutta tässä on oleellista pureutua henkilöstötuottavuuden kasvun talousmekanismiin.

Kaiken takana on johtaminen​

Kun puhutaan liiketoiminnan kasvusta, kaiken takana on hyvä johtaminen ja sen kautta eri osa-alueiden kehittyminen. Arjessa yhtiöissä tämä tarkoittaa eritoten ihmisten johtamista – toki liiketoiminnan prosesseja johdetaan ja kehitetään myös. Mutta työ tehdään ihminen ihmiselle, ja silloin omien ihmisten johtaminen ratkaisee kaiken. Siteeraan tässä toimitusjohtaja Pasi Kohtalaa tutkimusraportin esipuheessa:

​Johtaminen tuo tuloksia​

Henkilöstötuottavuuden johtaminen Arjessassa 2015-2017 tutkimusraportissa (lataa tästä) kuvataan henkilöstötuottavuuden ja sen osa-alueiden kehittymistä sivuilla 6-7, kehitystä on tosiaan tapahtunut. Tässä bloggauksessa keskitys tulosten muutoksiin ja lopussa niiden taloudelliseen arvoon.
​
Kuva 1 vetää yhteen tutkimuksemme tulokset henkilöstötuottavuusarvon (HTA) ja sairauspoissaolojen suhteen. HTA lasketaan henkilöstökulujen ja käyttökatteen suhteena henkilöstökuluista ja se kuvaa siten henkilöstön kyvykkyyttä tuloksen tekemiseen. Sairauspoissaoloprosentti on laskettu suhteessa työpäivien määrään.

Kuva 1. Henkilöstön tuloksentekokyvyn ja sairauspoissaolojen muutokset 2014-2017.

Kuvan 1 tulkinta on selkeä: eteenpäin on menty isoin askelin. Sairauspoissaoloprosentin aleneminen ensin 6,8%:sta 4,8 %:iin ja sen jälkeen edelleen 3,3 %:n kautta 2,8 %:iin on huikea tulos. Tämän allekirjoittaa varmaan jokainen sairauspoissaolojen kanssa työtä tehnyt!
​
Henkilöstötuottavuusarvon kasvu on liiketoiminnan kannalta todella tärkeä. Vuoden 2014 112 % on kasvanut 126 %:n tasolle – tuloksentekokyky on siis kaksinkertaistunut, kun tarkastellaan henkilöstökulujen päälle tehtävää käyttökatetta.

Kehittyminen tuo oikeita euroja​

Kun kuvan 1 tulokset suhteutetaan 1000 ihmisen vastaavan alan yritykseen saadaan kuvan 2 esittämät todelliset eurot esiin. Kolmessa vuodessa henkilöstötuottavuuden kasvu generoi 5 M€ lisää käyttökatetta ja sairauspoissaolojen väheneminen tuottaa 1,3 M€:n kustannussäästön. 

​Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden kasvun ja sairauspoissaolojen vähenemisen taloushyöty 1000 ihmisen organisaatiossa Arjessassa seurantatutkimuksen tuloksia soveltaen.

Kuvan 2 tuloksen ovat monessa mielessä mielenkiintoisia!

• eurohyödyt ovat suurimmillaan, kun kehittyminen on suurinta – sehän on selvä. Henkilöstötuottavuudessa harppaus oli suurin 2014-2015 ja sairauspoissaoloissa vuonna 2015-2016
• henkilöstötuottavuuden taloudellinen hyöty on NELJÄ kertaa suurempi, kuin erittäin hyvän (ison) sairauspoissaolojen vähenemisen taloushyöty
• molemmissa ns. rajahyöty lähestyy – erinomaisella tasolla kehittyminen on pienempää, kuin keskitasolta hyväksi ponnistamisen vaiheessa
• kokonaisuudessaan hyvä johtaminen, johtajuus ja niiden kautta henkilöstötuottavuus on tuonut reilut 6 M€ lisää rahaa kolmessa vuodessa firman kassaan
• tuon 6 M€:n saaminen liikevaihdon kautta – ilman henkilöstötuottavuuden kehittymistä olisi vaatinut kolmessa vuodessa keskimäärin 15 M€:n vuosittaisen lisäyksen liikevaihtoon
• johdon vaihtoehdot tuloksellisuuden ja kannattavuuden kehittämiseksi olisivat siis olleet 25 % lisää liikevaihtoa tai henkilöstötuottavuuden kehittäminen johtamisen kautta

Miten tulokset suhteutuvat julkisen sektorin tuottavuustavoitteisiin?

Arjessa tekee sote-alueen vaativaa lastensuojelu- ja hyvinvointityötä ja sitä voi hyvin verrata julkisen sektorin toimijoihin. Arjessa saa suurimman osan liikevaihdostaan julkiselta sektorilta, joten siinäkin mielessä vertailu julkisen sektorin organisaatioon on perusteltua – liikevaihdon tai budjettirahoituksen kautta saadun rahan tehokkaasta käytöstähän on kyse!

​Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden kehittymisen yhteys tulokseen (yritykset, henkilöstötuottavuusarvo, vasen kuva) ja tuottavuuteen (julkinen sektori, henkilöstömäärä, oikea kuva).

Kuva 3 esittää henkilöstötuottavuuden merkityksen taloudelliseen tulokseen – näin Arjessassa tapahtui; henkilöstötuottavuusarvo (ja käyttökate) kehittyivät huikeasti! Julkisessa organisaatiossa henkilöstötuottavuuden kehittyminen heijastuisi henkilötyövuosien tarpeen vähenemisenä; kolmessa vuodessa tarvittaisiin 67 HTV:tä vähemmän saman palvelun toteuttamiseen, jos puolet henkilöstötuottavuuden kehittymisen lisäeuroista kanavoitaisiin perustellusti henkilöstön vähentämiseen! Toinen puolisko voitaisiin ohjata toiminnan kehittämiseen - tai vaikkapa tulospalkkioihin.

Tulos on niin huikea, että tarkistin laskelmani moneen kertaan – ja kyllä ne oikein ovat! Esimerkiksi vuosien 2015-2016 1,6 miljoonan euron lisä käyttökatteeseen tarkoittaa todella reilun 40 ihmisen henkilöstökuluja vuositasolla, ja puolet siitä on kuvan 21 henkilöä. Käytännössä toki samanaikainen taloudellisen suorituskyvyn nousu ja henkilöstön vähentäminen ei ole mahdollista – mutta laskennallisesti se olisi mahdollista.

Ilmiötä voidaan tarkastella enemmänkin julkisen sektorin megatrendien valossa: henkilöstö ikääntyy, osin eläköityy ja vähemmillä resursseilla on tehtävä nykyiset työt – ja luultavasti enemmän työtä. Tässä kokonaisuudessa henkilöstötuottavuuden johtaminen on käytännössä ainoa kestävä tapa lähitulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.

To conclude

Seurantatutkimus Arjessassa osoitti henkilöstötuottavuuden varsin suuren merkityksen taloudelliseen tulokseen. Henkilöstön merkitys on oleellinen, mutta sen mahdollistaminen etenee johtamisen ketjun askelmien kautta

• yrityksen strategiset tavoitteet määrittävät ihmisiltä vaadittavat kyvykkyydet – tämä kannattaa miettiä ihmisiä osallistaen strategiatyön yhteydessä
• ihmisiä johdetaan näiden kyvykkyyksien vahvistamiseksi – tavoitteet, vastuut, mittarit, jne
• johtajuus – hyvä esimiestyö tukee henkilöstötuottavuutta – ja esimiehiäkin tulee johtamalla tukea
• henkilöstötuottavuus tukee ja mahdollistaa hyvät tulokset sekä talouden että asiakashyödyn suhteen
• vaikuttavuus syntyy asiakastulosten kautta

Vaikuttavuus on tässä ketjussa todella mielenkiintoinen; yrityksissä ja julkisella sektorilla periaatteessa sama asia. Mitä palvelu saa aikaiseksi, mikä muuttuu, miten asiakkaan elämä jatkuu, jne. Lisäksi vaikuttavuus ilmenee eri tavoin kuluttaja- ja B2B-liiketoiminnassa – tai julkisen puolen palvelutoiminnassa. Ei erityisen helppo homma – ja sen takia vielä suurimmalta osin kiinnittämättä osaksi organisaatioiden strategiatyötä ja operatiivista johtamista.

Lataa Arjessassa seurantatutkimuksen raportti TÄSTÄ
Perehdy henkilöstötuottavuuteen ja johtamisen ketjuun tarkemmin TÄSTÄ

Olen blogannut henkilöstötuottavuudesta kymmeniä kertoja, aineistona aina poikkileikkausaineisto ja perustellut kasvuskenaariot. Mutta nyt voin esittää seurantadataa – kyllä: HENKILÖSTÖTUOTTAVUUS KASVAA JOHTAMALLA JA TUO LISÄÄ TALOUDELLISTA TULOSTA!

Tällä viikolla julkaistiin allekirjoittaneen, Guy Ahosen ja Tomi Hussin tutkimus henkilöstötuottavuuden johtamisesta Arjessassa – lataa julkaisu tästä

Arjessa Oy – valtakunnallinen sosiaalialan yritys

Arjessa on vuonna 2010 perustettu kasvava valtakunnallinen toimija, joka koostuu perheiden ja yksilöiden hyvinvointipalveluita tarjoavista yhtiöstä. Arjessa toiminta perustuu pieniin, asiakaslähtöisesti toimiin ja toimintayksikköihin.

Lastensuojelupalvelut ovat iso osa Arjessan toimintaa; niiden seitsemän yhtiötä tarjosivat oivallisen laboratorion henkilöstötuottavuuden kasvun tutkimiselle. Lue lisää Arjessa tästä linkistä

Hyvää johtamista ja määrätietoista kehittämistä

Johtamiseen ja henkilöstöön on Arjessa aina suhtauduttu määrätietoisesti. Periaatteita kuvaa hyvin toimitusjohtaja Pasi Kohtalan lause tutkimusraportin esipuheessa: ”Keskeisenä ajatuksenamme on ollut ajatus siitä, että jokaisella työntekijällä on oikeus hyvään työyhteisöön ja välittävään esimieheen. Samalla jokaisella on velvollisuus ja vastuullisuus, vastavuoroisuus huolehtia omasta työyhteisöstä ja työkavereista.”

Näitä periaatteita on myös johdettu tietoisesti, kuten henkilöstöjohtaja Elina Harju toteaa julkaisussa: ”Meillä Arjessassa on alusta asti uskottu pieniin tiimeihin, eli läsnäolevaan lähiesimiestyöhön ja tiiviisiin työyhteisöihin.” Jatkuva kouluttaminen ja yhteinen toiminnan kehittäminen ovat olleet oleellinen osa henkilöstötuottavuuden – ja sen kautta liiketoiminnan kehittämistä.

Analyysimme yhdisti henkilöstötutkimuksen ja tuloslaskelman

Pääsimme tutkimaan Arjessa yhtiöiden henkilöstötuottavuutta yhteistyössä Eteran ja sittemmin Ilmarisen kanssa. Aineiston muodostivat henkilöstötutkimuksen kysymyksistä laskettu henkilöstötuottavuusindeksi, HTI sekä eri yhtiöiden ja kustannuspaikkojen tuloslaskelmat. Tuloslaskelmista laskettiin Henkilöstötuottavuusarvo, HTA – joka on henkilöstökulujen ja käyttökatteen suhde henkilöstökuluihin.

Henkilöstötuottavuus kasvoi 11 % kahdessa vuodessa

​Seurantatutkimuksemme tärkein tulos oli se, että henkilöstötuottavuusindeksi HTI kasvoi Lastensuojelupalveluissa kahdessa vuodessa 55:stä 61:een – siis 11 %. Aikaisemmassa tutkimuksessamme määritettyjen viitearvojen mukaan Arjessa kehittyi hyvältä tasolta erinomaiselle!

Muutokseen vaikutti monta tekijää, mutta tiivistetysti voidaan sanoa, että henkilöstötuottavuus kehittyi hyvän ja avoimen johtamisen, sekä työn merkityksen kasvun kautta.

Kuvassa on piirretty kuuden Lastensuojelupalvelujen yhtiön henkilöstötuottavuusindeksien ja -arvojen regressiosuorat vuosina 2015 ja 2017. Tutkimusraportissa vastaavasti kuva 15 sivulla 17.

Käyttökate kasvoi 6 %-yksikköä – yli kaksi kertaa skenaariota enemmän!

Kuvan pohjalta voitiin vuonna 2015 laskea skenaario henkilöstötuottavuuden ja käyttökatteen kasvun yhteydestä. Ennustimme 2015, että 10%:n kasvu HTI:ssa toisi 2-3 %-yksikön kasvun käyttökatteeseen. Toisin kuitenkin kävi – kasvu oli 6 %-yksikköä. Henkilöstötuottavuuden kasvu nosti taloudellisen suorituskyvyn kokonaan uudelle tasolle!

Kuvassa suorituskyvyn kasvu näkyy vuoden 2017 regressiosuoran jyrkempänä kulmakertoimena. Tutkimusraportissa arvioimme, että syy tähän ”perustunee liiketoiminnan prosessien parempaan toteutumiseen.” Blogissa voin kirjoittaa vähän suoraviivaisemmin: hyvä johtaminen ja hyvä henkilöstötuottavuus kehittävät kaikkea liiketoimintaa Arjessan toimialalla – ihmiset tekevät kaiken työn! Tällöin henkilöstötuottavuuden kehittyminen näkyy laajasti koko toiminnassa ja sen kautta talousluvuissa.

Empiiristä evidenssiä löytyy väittämäämme myös tutkimusraportista vuoden 2017 asiakaspalautteiden muodossa. Arjessa kartoittaa asiakastyytyväisyyttä Lastensuojelupalveluissa kattavasti: tilaajilta, vanhemmilta ja lapsilta / nuorilta. Palautteet ovat loistavalla tasolla; eritoten tilaajien palautteet signaloivat koko liiketoimintaprosessin hyvää tasoa.

Henkilöstötuottavuuden tuoma talouskasvu on tervettä kasvua

Tuottavuutta – ja eritoten henkilöstön tuottavuutta – tarkastellaan usein kovenevan työelämän ja kuormituksen lisääntymisen kautta. Ikään kuin tuottavuuden kasvu automaattisesti tarkoittaisi ihmisten uupumista. Tämä seurantatutkimus osoitti, että näin ei ole. Motivaatio, vahva tunne oman työn hallinnasta ja timanttinen työkyky ovat positiivisen kasvun elementtejä. Arjessan tapauksessa ne on määritetty painopisteiksi, niitä johdetaan aktiivisesti - ja seurata osoittaa niiden kehittyneen.

Henkilöstötuottavuuden kasvun taustalla on ihminen

Henkilöstötuottavuuden – ja sen ohella taloudellisen suorituskyvyn kasvun taustalla on ihminen – vain ja ainoastaan ihminen. Ihminen johtajana, ihminen tiimin esimiehenä ja ihminen työntekijänä – ja Arjessan tapauksessa myös asiakkaana. Tuottavuus ei kasva strategiasta, ei liiketoimintamallien tehokkaasta implementoinnista – se kasvaa ihmisistä!
​
Vaativassa sosiaalialan työssä ihminen on ytimessä. Toivon todella, että jokaisella toimialalla, jokainen toimitusjohtaja löytää oman arvomaailmansa yhtä vahvasti, kuin Arjessan toimitusjohtaja Pasi Kohtala: ”Me uskomme, että yhden ihmisen auttaminen tänään vie meidät kaikki parempaan tulevaisuuteen huomenna.”
 
Onko näin - kommentoi!

Lue lisää, kommentoi – toki bloggaankin lisää! Seurantatutkimus toi esiin mielenkiintoisia tuloksia mm. johtajuuden merkityksestä, asiakaspalautteiden juurisyistä ja sairauspoissaoloista.

Tutkimusraportin ja paljon muitakin julkaisuja löydät täältä: julkaisut
​

Olen blogannut pontevasti strategisen hyvinvoinnin johtamisesta vuosien 2009-2016 tutkimusten pohjalta. Nyt olemme saamassa uutta aineistoa – tietojen keruu ”Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018” tutkimukseen on menossa! Tutkimusta tehdään ”samalla vanhalla jengillä”, mukana ovat allekirjoittaneen ohella Guy Ahonen, Juhani Ilmarinen ja Tomi Hussi. Työsuojelurahasto tukee tutkimusta taloudellisesti – siitä heille suuri kiitos! Vastaajien buukkaus ja kyselyjen lähettäminen on alkanut pk-sektorin yrityksistä, joten niistä on myös ensimmäisiä tuloksia!

Strateginen orientaatio

Tämänvuotisessa tutkimuksessa kysymme yritysten toimitusjohtajilta mm. strategista orientaatiota. Orientaatiossa kartoitimme uudistumista, kasvua, arvopohjaa ja johdon / henkilöstön painotusta. Kysymyksissä oli viisi vastausvaihtoehtoa, joista esimerkiksi kasvun osalta 1 ja 2 tulkittiin kasvuun tähtääviksi ja 4 ja 5 nykytasoa varmistaviksi.

Kuva 1. Pk-yritysten strategian orientaatiot kasvun, uudistumisen, ihmispainotuksen ja arvopohjan suhteen.

Kuvassa 1 on hyviä uutisia suomalaisen yritystoiminnan osalta: 63 % pk-yrityksistä tähtää kasvuun ja 51 % uudistumiseen! Lisäksi 51 % osallistaa henkilöstöä johtajavetoisuuden sijaan, mikä tukee nykyisin vallalla olevaa johtajuuden suositusta. Arvopohjassa lähes puolet toimitusjohtajista valitsevat vaihtoehdon ”sekä voitto että muut arvot”; 33 % korostaa voiton maksimointia ja 23 % muiden arvojen saavuttamista.
​
Strategian orientaatiossa on melko paljon eroja eri toimialojen välillä; siinä missä liike-elämän palvelut painottavat kasvua ja muita arvoja, korostavat kuljetusyritykset nykytason varmistamista ja voiton maksimointia.

Kuva 2. Strategian orientaatio eri toimialoilla pk-sektorilla.

Kasvuun tähtää siis 63 % pk-yrityksistä, kasvuhakuisimmat yritykset tulevat liike-elämän palveluista ja nykytilaa säilyttävimmät kuljetuksesta. Uudistumishalussa erot ovat saman suuntaiset. Henkilöstön osallistavuudessa nousevat kärkeen kaupan ja liike-elämänpalvelujen yritykset, eniten ”pomotetaan” kuljetuksessa. Voiton sijasta muut arvot korostuvat selkeästi eniten liike-elämän palveluissa.

Mitkä ovat yritysten strategian painopisteet​

Tutkimuskyselyssä kartoitimme strategisen orientaation ohella myös liiketoimintastrategian painotuksia. Strategian painopisteiden osalta päädyimme kysymään kuutta osa-aluetta ja niiden priorisointia; ”Mikä on tärkein, toiseksi tärkein, jne”. Kooste reilun sadan yrityksen vastauksista kuvassa 3.

Kuva 3. Liiketoimintastrategian osa-alueiden priorisointi pk-sektorin yrityksissä.

Liiketoimintastrategiassa painottuvat liiketoiminnallinen kilpailukyky, asiakkaat ja henkilöstö. 42 % toimitusjohtajista linjasi liiketoiminnallisen kilpailukyvyn olevat tärkein prioriteetti liiketoimintastrategiassa. Asiakkaat koki tärkeimmäksi 28 % vastaajista ja henkilöstön 8 %.

Voisiko tätä tulkita, että yrityksen kilpailukyky muodostuu asiakkaista henkilöstön avulla? Niin minä tätä tulkitsen.

Toimialoilla painottuvat eri asiat​

Eri toimialojen välillä oli hyvin luontevia strategian painotuseroja. Selkeillä B2B -toimialoilla (teollisuus, kuljetus, rakentaminen) korostuu liiketoiminnallinen kilpailukyky, kun taas enemmän B2C -toimialoilla (liike-elämän palvelut, kauppa) korostuvat asiakkaat ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen.

Kuva 4. Taloudellisen tuloksellisuuden ja asiakastyön strategisen painotuksen erot eri toimialoilla. Palkit kuvaavat vastausvaihtoehdon ”Tärkein strategian painopiste” vastanneiden toimitusjohtajien osuutta eri toimialoilla.

Tämä oli vasta alkua!​

Esittämäni tulokset ovat tämänvuotisen tutkimuksemme ensimmäiset, vaan eivät viimeiset! Jatkossa analysoimme, miten strategian orientaatio ja strategiset painopisteet heijastuvat henkilöstötuottavuuden johtamiseen, johtajuuteen ja henkilöstötuottavuuteen. Aineiston keruu on siis meneillään ja se on valmis toukokuun loppuun mennessä. Silloin voimme esittää tuloksia eri yrityskokoluokkien välillä.

Tästä LINKISTÄ saat tietoa Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksesta, sekä voit ladata aikaisempien tutkimusten pdf-raportit.

Lauantaiaamuni alkoi tänään 10.3.2018 Pauli Forman bloggauksen lukemisella. Blogissaan Forma ihmetteli työelämäkeskustelun ylen negatiivista sävyä, jota kuulemme niin tutkijoitten, päättäjien, edunvalvojien kuin mediankin suunnalta. Sävy on negatiivinen, vaikka työelämä on Suomessa hyvässä mallissa.

Forman bloggaus innosti minua tarttumaan näppikseen ja tekemään analyysia johtamisesta ja työelämän kehittämisestä, joiden hyödyistä (meissä asiantuntijapiireissä)  ollaan yleisesti samaa mieltä – totta kai niistä hyötyä on! Asiasta löytyy kuitenkin varsin vähän tutkittua tietoa, nimenomaan liiketaloudellisesta näkökulmasta. Työn sujuvuus kasvaa, ihmiset voivat paremmin, asiakkaat ovat tyytyväisempiä – mutta jääkö viimeisen viivan alle enemmän euroja? Siitähän johtamisessa on kyse – ja siihen olemme saaneet uutta tutkimustietoa.

Lisää tutkimustietoa teollisuuden toimialalta

Teemme par’aikaa tutkimusta Guy Ahosen kanssa yhdessä Aalto-yliopiston kanssa teollisuuden toimialan johtamiskäytänteiden ja taloudellisen tuloksellisuuden yhteyksistä. Tutkimus on Työsuojelurahaston tukemaa ja siinä on aineistona vuosina 2009-2016 Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjaan osallistuneet teollisuusyritykset. Johtamiskäytänteet, nimenomaan ihmisten johtamisen kannalta saadaan SHJ-tietokannasta, taloudellisen tuloksellisuuden muuttujat lasketaan virallisten tilinpäätöstietojen pohjalta.

Jatkuvan kehittämisen mallin käytöllä tulosta

Osana SHJ-tutkimussarjaa olemme kartoittaneet jatkuvan kehittämisen mallin käyttöä yrityksissä. Fokuksessa on ollut neljä osa-aluetta: työn, henkilöstön, työkyvyn ja osaamisen kehittäminen ja aktiivisuutta on kartoitettu kolmelle tasolle: ei käytössä, käytössä satunnaisesti ja käytössä säännöllisesti.

Taloudellista suorituskykyä mittasimme tässä tutkimuksessa siis tuloslaskelmien kautta ja yksi erittäin vertailukelpoinen muuttuja on yrityksen käyttökate suhteessa toimialan mediaanikäyttökatteeseen. Ja toimiala tarkoittaa tässä todella tarkkaa, ”kolmen TOL-numeron” tarkkuutta.
​
Työn kehittäminen kannattaa!

Työn jatkuva kehittäminen tuo tulosta, ja johdettuna tulos on vielä parempi. Kun SHJ:lle – siis ihmisten johtamiselle päätetään tavoitteet ja kun jatkuvaa kehittämistä käytetään säännöllisesti, saadaan hyviä tuloksia.

​Kuva 1. Ihmisten johtamisen (SHJ) tavoitepäätöksen ja jatkuvan työn kehittämisen yhteys yrityksen käyttökatteeseen teollisuuden toimialalla.

Kuvan 1 tulokset ovat erittäin merkittäviä – Guy Ahonen kommentoi niitä sanomalla ”En ole koskaan nähnyt näin rajuja tuloksia työhyvinvoinnin hyödyistä”. Ja tietysti tässä ei ole kyse pelkästään työhyvinvoinnista, vaan johtamisesta laajemmin ja sen rinnalla työn kehittämisestä.

Johtamisella ja JAKE:lla lisää käyttökatetta

Kuvan 1. esittämät käyttökateprosentit voidaan laskea auki tutkimusaineistomme keskiarvoyrityksen tuloslaskelmaan. Aineistossamme keskiarvoyritys on vajaan 300 työntekijän yritys, jonka liikevaihto on 90M€ vuodessa. Käyttökatteen keskiarvo (ja mediaani) on 8%, joten käyttökate euroina on 7,3M€. Kuvan 1 mukaan ”parhaista parhaiden” (tavoite päätetty, säännöllinen JAKE) käyttökate on 3,5%-yksikköä suurempi – se tarkoittaa 10,5M€:a eli 3,15M€ enemmän kuin keskiarvofirmassamme. Vastaavasti kuvan 1 ”huonoimmista huonoimpien” (ei tavoitteita, ei JAKE:a) käyttökate oli 2,6%-yksikköä pienempi kuin keskiarvofirmoissa – se tarkoittaa 5,0M€:n käyttökatetta, joka on muuten 2,3M€ vähemmän, kuin keskimäärin.

Haluaisiko toimitusjohtaja 3M€ lisää käyttökatetta – ihan samalla henkilöstömäärällä? Mitenkähän olisi hallituksen puheenjohtajan kanta – kelpaisiko hänelle 3M€:n kasvu käyttökatteeseen? Kelpais varmasti molemmille!

Parhaat yritykset eivät ole harvinaisuuksia

Yllä olevat laskelmat perustuvat tutkimuksemme tuloksiin, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä – eivät siis sattumaa. Mainittakoon vielä, että äsken kuvailtuja ”parhaista parhaita” yrityksiä oli aineistossamme 16 % ja ”huonoimmista huonoimpia” 21 % - muutenkin yritykset jakaantuivat kuvan 1 kuuteen alaryhmään melko tasaisesti. Joten eivät nuo parhaat (tai heikoimmat) tulokset mitenkään harvinaisia ole.

Miten jatkuva kehittäminen saadaan käyttöön?

Jatkuva kehittäminen on henkilöstöä osallistava toimintatapa, jolla haetaan parempia tuloksia. Ihan itsestään tämä ”JAKE” on nouse käyttöön, vaan se vaatii johdon päätöksiä. SHJ-tutkimussarjan laajemmat tulokset (yli 2200 organisaatiota), kuin myös teollisuuden tulokset osoittavat yksinkertaisen kaavan JAKE:n käyttöönotolle. Työhyvinvointi mukaan johdon strategiatyöhön, päätös ihmisten johtamisen tavoitteista ja päätös esimiesten roolista. Nämä kolme asiaa ennustavat JAKE:n käytön säännöllisyyden – ihan loogisesti!

Minun korviini tämä on positiivista työelämäpuhetta!

Palaan vielä blogitekstin alkuun – minun korvissani lause ”Hyvällä johtamisella ja jatkuvalla kehittämisellä 42 %:n kasvu käyttökatteeseen” on mitä positiivisinta työelämäpuhetta! Tuo 3,15M€ ero parhaiden ja keskiarvon välillä käyttökatteessa on muuten 42 %! Ai että kuulostaa positiiviselta!

Pääsin tänään (5.2.2018) osallistumaan Työelämä 2020 hankkeen järjestämään Suomalaisen johtajuuden määrittelytyöpajaan. Paikalla oli reilu 60 johtajkuuden (ja johtamisen) asiantuntijaa; yritysjohtajia, konsultteja, tutkijoita ja alan sidosryhmien edustajia. Tilaisuuden kutsun mukaan ”Kysymyksessä on historiallinen tapahtuma: Suomessa ei ole aiemmin yritetty luoda yhteistä ymmärrystä suomalaisen johtamisen ominaispiirteistä ja tulevaisuudesta.” Jos todella näin on, oli erityisen hienoa olla mukana. Tilaisuuden avasi Työelämä 2020 hankkeen johtaja Margita Klemetti ja fasilitoinnista vastasi Filosofian Akatemian ihmiset aktiivisella ja asiantuntevalla otteella.
​
Johtaminen ja johtajuus – management ja leadership

Aamupäivän aikana pohdittiin pöytäkunnittain suomalaisen johtajuuden nykytilaa ja kehittämistarpeita. Keskustelu painottui tosiaan pääosin johtajuuteen (leadership), mutta sivusi toki myös johtamista (management). Suomen kielessä nuo kansainvälisesti selkeät termit leadership ja management usein käännetään samalla johtaminen sanalla. Itse yritän käyttää järjestelmällisesti johtaminen ja johtajuus -sanoja.

Kielellisestä saivartelusta asiaan. En malttanut olla ottamatta tilastosoftaa esiin ja niinpä tutkailin johtamisen ja johtajuuden merkitystä henkilöstötason ”outputtiin”, eli henkilöstötuottavuuteen. Vuonna 2016, osana Strateginen hyvinvointi 2016 -tutkimusta kartoitimme tiimillä Aura, Ahonen, Hussi ja Ilmarinen ensinnäkin johtamisen käytänteitä ja toisaalta esimiestyön tasoa.

Tutkimusraportissa (linkki) sivulla 71 esitämme tulokset johtamisen ketjuna, mutta nyt piirtelin samasta aineistosta 3D kuvan managementin, leadershipin ja henkilöstötuottavuuden suhteen.

Kuva 1. Johtamiskäytänteiden (management) ja johtajuuden (leadership) tasojen yhteydet henkilöstötuottavuuteen 393 organisaation aineistossa.
​
Kuvan 1 tulkinta on selkeä; kun sekä johtaminen että johtajuus ovat paremmalla tasolla, on henkilöstötuottavuus parempi. Tosin kun johtajuus on huipputasoa (5), ei managementin tasolla juurikaan ole merkitystä henkilöstötuottavuuteen.

Johtajuuden kehittyminen edellyttää tavoitteita, mutta tuo hyviä tuloksia

Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimussarjamme vuosilta 2009-2016 on kerännyt lähes 2200 organisaation tietokannan johtamisen käytänteistä. Tietomäärä mahdollistaa hyvin johtamisen mekanismien tutkimisen ja sen kautta osin itsestään selvien, osin yllättävien tulosten todentamisen. Yksi aina toistuva tulos on tavoitteen päättämisen ja toiminnan tason välinen yhteys. Kun päätetään tavoite, johdetaan paremmin.

Tämä toimii myös johtajuuden johtamisessa, ts. esimiesten toimintatapojen ja esimiestoiminnan laadun suhteen. Kun on päätetty tavoite esimiesten roolista, he toimivat aktiivisemmin ja heidän toiminnan taso on parempi. Selkeä esimerkki ambitiotasosta, josta keskusteltiin paljon aamun työpajassa: tee päätös tavoitteista ja roolista, niin toiminta tehostuu!

Tutkimussarjassa olemme kartoittaneen toiminnan tuloksellisuutta eri osa-alueilla. Kuvan 2 yhteenveto korostaa sitä, että saadaksemme hyviä tuloksia muualla, tulee esimiestyössä edistyä suurin harppauksin! Tässä ambitio auttaa – päätetään kovat tavoitteet ja toteutetaan ne.

Kuva 2. Esimiestyön kehittymisen yhteys talouden, osaamisen ja sitoutumisen kehittymiseen. %-luvut kuvaavat erittäin positiivisia tuloksia saavuttaneiden organisaatioiden osuutta.

Kuvan 2 viesti on siis positiivinen, mutta tietyllä tavalla myös tyly: vasta selkeä johtajuuden kehittyminen (kuvan oikea kolmannes) tuo todella hyviä tuloksia muilla osa-alueilla. Tämä on tärkeä huomio esimiesten valmennuksiin: niissä tulee saavuttaa hyviä tuloksia, pikkutulokset (saati pelkkä valmennusten järjestäminen) ei riitä.
​
Johtajuus siis tuottaa hyviä tuloksia, kunhan ensin johto tekee päätöksen johtajuuden vastuista, esimiesten roolista ja heidän osaamisesta. Tässä vastuu on selkeästi toimitusjohtajalla - toki häntä voivat muut johtoryhmän jäsenet tukea. Mielenkiintoista on pohtia myös hallituksen ja eritoten hallituksen puheenjohtajan roolia - olisiko hänellä näkemystä linjata yrityksen johtamista ja johtajuutta?

Johtamisen ketju kokoaa kaikki yhteen kuvaan

Johtaminen on tärkeää, johtajuus on tärkeää – ja lopulta ihmiset tekevät tulokset asiakkaille ja asiakkaiden kanssa. Niin ja strategia on tärkeää ja tietysti tulokset. Tätä kokonaisuutta olemme kuvanneet jo mainitussa tutkimuksessa johtamisen ketjulla, josta kertaus kuvassa 3.

Kuva 3. Johtamisen ketju.

Tämän päivän johtamisen työpajaan johtamisen ketju tuo mielestäni hyvän ja käytännönläheisen viitekehyksen. Organisaation toiminta pohjautuu sen strategiaan ja siinä määritettyihin tavoitteisiin. Ihmisiä johdetaan (management) näiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi – siis liiketoiminnan edellyttämiä kyvykkyyksiä tukien. Johtajuus toteuttaa joka päivä johtamisen tavoitteet ja tukee ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn kautta henkilöstötuottavuutta ja siten asiakastyötä. Asiakastyön tuloksissa korostuu usein talouiden tunnusluvut, mutta tärkeitä ovat myös asiakashyödyn ja -kokemuksen tulokset.

Kiitos Työelämä 2020 ja Filosofian Akatemia!​

Kiitos vielä tilaisuuden järjestäjälle ja fasilitoijille – oli todella innostava tilaisuus. Suomalaisen johtamisen tilan kartoittamiseen kuuluu muitakin toimenpiteitä, kuten huippujohtajien haastatteluja. Näistä kaikista tehdään yhteenveto, joka on tuloillaan toukokuussa. Sitä odotellessa jatkamme ilmiön tutkimista – SHJ-2018 on tulossa! Siitä lisää tulevien viikkojen aikana blogissani.