Twiittasin jutun ja sain twiitteihin lukuisia vastauksia, jotka voidaan tiivistää varusmiespalvelun tavoitteellisuuden, johtamisen ja johtajuuden hyvään tasoon. Armeijassa on siis selkeä tavoite, että porukka ryhmäytyy, tätä tavoitetta johdetaan määrätietoisesti ja johtajuus on aktiivisen osallistavaa. Lähijohtajina ovat muuten muutaman kuukauden johtajakoulutusta saaneet vanhemmat varusmiehet! Joten pystyy siihen vuosien johtajakokemusta omaavat esimiehetkin.
Miten ilmapiirin johtaminen toimii yrityksissä?
Strategisen hyvinvoinnin johtamisen tutkimuksessa 2016 (Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen Strateginen hyvinvointi 2016 ) kartoitimme työyhteisön ilmapiirin kannustavuutta kaiken muun johtamistiedon ohella. Eri johtamismuuttujien analyysi nosti esiin johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen tärkeyden. Kun työhyvinvointi on johdon agendalla, on ilmapiiri parempi.
Kuvan 1 tulkinta on seuraava: niissä yrityksissä, joissa työhyvinvointi (=henkilöstö) on vahvasti mukana johdon strategiatyössä, on ilmapiirin kannustavuus parempi kuin muissa. Työhyvinvointipainotuksen lisääntyminen parantaa ilmapiiriä askel askeleelta.
Kartoitimme vuoden 2016 tutkimuksessamme myös esimiestoiminnan tasoa ja suhteutin sen ilmapiirin tasoon. Mikään yllätys ei ollut, että hyvä johtajuus tukee kannustavaa ilmapiiriä. Eikä sekään ollut yllätys, että huono johtajuus tuhoaa kannustavuuden työyhteisössä!
Kuvan 2 tulos on aivan kuin oppikirjasta – tässä käytäntö tukee teoriaa! Hyvään johtajuuteen kannattaa ja tulee pyrkiä. Tulos osoittaa myös sen, että henkilöstökyselyn arvot yli 4,0, jopa 4,5 ovat mahdollisia ja tavoiteltavia!
Työelämän eri osa-alueista (johtajuus, osaaminen, ilmapiiri, motivaatio) puhutaan usein itsestään selvyyksinä, ”ne ovat tärkeitä, koska ne ovat tärkeitä” -tyyliin. Tämän takia halusin testata tilastoanalyysilla, onko työpaikan ilmapiirillä yhteyttä yrityksen taloudelliseen tilaan. ja olihan sillä, kuten kuva 3 osoittaa.
Kuva 3 osoittaa vuoden 2016 tutkimuksen 273 yrityksen osalta selkeän yhteyden ilmapiirin kannustavuuden ja taloudellisen tilan välillä. Ilmapiirillä on siis merkitystä. Totuuden nimessä täytyy sanoa, että ilmapiiriä tärkeämpää oli henkilöstötuottavuus, jonka merkitys taloustulokseen oli 3-4 kertaa suurempi kuin ilmapiirin. Ihmisten motivaatio, osaaminen ja työkyky ratkaisevat tuloksen – mutta kannustava ilmapiiri tukee sitä!