Bloggasin reilu viikko sitten 11.1.2021 oman esimiehen tuen merkityksestä johtamisen aktiivisuuteen. Nyt tarkennan tuota teemaa työn sujuvuuden ja liiketoiminnan raportoinnin ytimen – talouden raportoinnin suhteen.
Työn sujuvuus koostuu tavoitteista ja aktiivisuudesta
Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt reilun kymmenen organisaation kanssa esimiestutkimuksen, jossa kartoitettiin johtamisen aktiivisuutta, oman johtajuuden arviota, omaa henkilöstötuottavuutta, sekä kokemusta oman esimiehen tuesta.
Työn sujuvuudeksi olen nimennyt kokonaisuuden, joka koostuu työn sujuvuuden tavoitteen, aikataulupidon, työn ja sen organisoinnin kehittämisen ja johtamisen, laadullisten ja määrälliset tulosten raportoinnin sekä henkilöstön kehittämisideoiden hyödyntämisen vastauksista. Varsin laaja kokonaisuus siis.
Työn sujuvuuden suhteellisen arvon (0 – 100) keskiarvo oli kuudensadan esimiehen aineistossa 70. Reilu neljännes sai erinomaisen tuloksen ja vastaavasti reilu kolmannes on työn sujuvuuden johtamisessa varsin passiivinen.
Mielenkiintoista oli se, että johtoryhmän alapuolella olevat johtajat olivat kaikista aktiivisimpia työn sujuvuuden johtamisessa. Heillä on ilmeisesti selkeät operatiiviset vastuut työn johtamisessa ja kehittämisessä.
Oman esimiehen tuki aktivoi työn sujuvuuden johtamista
Mitä paremmin oma esimiehesi tukee sinua, sitä aktiivisemmin johdat työn sujuvuutta – siinä tämän bloggauksen päätulos. Varmuuden vuoksi esitän tuloksen vielä kuvana.
Työn sujuvuus koostuu tavoitteista ja aktiivisuudesta
Olen viimeisen kahden vuoden aikana tehnyt reilun kymmenen organisaation kanssa esimiestutkimuksen, jossa kartoitettiin johtamisen aktiivisuutta, oman johtajuuden arviota, omaa henkilöstötuottavuutta, sekä kokemusta oman esimiehen tuesta.
Työn sujuvuudeksi olen nimennyt kokonaisuuden, joka koostuu työn sujuvuuden tavoitteen, aikataulupidon, työn ja sen organisoinnin kehittämisen ja johtamisen, laadullisten ja määrälliset tulosten raportoinnin sekä henkilöstön kehittämisideoiden hyödyntämisen vastauksista. Varsin laaja kokonaisuus siis.
Työn sujuvuuden suhteellisen arvon (0 – 100) keskiarvo oli kuudensadan esimiehen aineistossa 70. Reilu neljännes sai erinomaisen tuloksen ja vastaavasti reilu kolmannes on työn sujuvuuden johtamisessa varsin passiivinen.
Mielenkiintoista oli se, että johtoryhmän alapuolella olevat johtajat olivat kaikista aktiivisimpia työn sujuvuuden johtamisessa. Heillä on ilmeisesti selkeät operatiiviset vastuut työn johtamisessa ja kehittämisessä.
Oman esimiehen tuki aktivoi työn sujuvuuden johtamista
Mitä paremmin oma esimiehesi tukee sinua, sitä aktiivisemmin johdat työn sujuvuutta – siinä tämän bloggauksen päätulos. Varmuuden vuoksi esitän tuloksen vielä kuvana.
Kuva 1. Oman esimiehen tuen yhteys työn sujuvuuden johtamisen aktiivisuuteen.
Kuvassa 1 on esitetty työn sujuvuuden parhaan tason osuudet oman esimiehen tuen ryhmissä. Lisäksi kuvassa on jaettu vastaajat kahteen ryhmään, lähiesimiehiin ja heitä ylempiin johtajiin.
Johtajien osalta oman esimiehen tuki on melkoisen vaikuttava: ryhmässä, jossa tuki koetaan erittäin hyväksi 80 % johtajista johtaa työn sujuvuutta erittäin aktiivisesti. Heikoimman esimiestuen esimiehistä aktiivisia on vain 7 %. Huikea ero! Lähiesimiehissä tästä trendistä on selkeä poikkeama – alimman esimiestuen esimiehet ovat varsin aktiivisia.
Oman esimiehen hyvä tuki ==> työn sujuvuuden johtaminen aktiivista! Erittäin looginen juttu.
Mutta, ei tässä vielä kaikki!
Talouden seuranta ja raportointi on kaikissa yrityksissä ja myös julkisen sektorin organisaatioissa yleisin raportoinnin osa-alue. Kuluttajaliiketoiminnassa taloutta seurataan päivittäin, b2b-liiketoiminnassakin yleensä viikoittain. Julkisella sektorilla kuukausiraportointi lienee yleisintä.
Esimiestutkimuksessa olen kysynyt, miten usein esimies raportoi taloudesta omalle esimiehelleen. Tällä kuvataan liiketoiminnan kokonaisvastuun ottamista, jossa ylöspäin raportointi on oleellinen asia.
Olisi helppo olettaa, että talouden raportointi on hyvin vakioitua, eikä sen aktiivisuus ole riippuvainen raportoinnin vastaanottajasta – vaan raportoijasta. Toisin kuitenkin on – oman esimiehen tuella on suuri merkitys talouden raportoinnin aktiivisuuteen.
Kuvassa 1 on esitetty työn sujuvuuden parhaan tason osuudet oman esimiehen tuen ryhmissä. Lisäksi kuvassa on jaettu vastaajat kahteen ryhmään, lähiesimiehiin ja heitä ylempiin johtajiin.
Johtajien osalta oman esimiehen tuki on melkoisen vaikuttava: ryhmässä, jossa tuki koetaan erittäin hyväksi 80 % johtajista johtaa työn sujuvuutta erittäin aktiivisesti. Heikoimman esimiestuen esimiehistä aktiivisia on vain 7 %. Huikea ero! Lähiesimiehissä tästä trendistä on selkeä poikkeama – alimman esimiestuen esimiehet ovat varsin aktiivisia.
Oman esimiehen hyvä tuki ==> työn sujuvuuden johtaminen aktiivista! Erittäin looginen juttu.
Mutta, ei tässä vielä kaikki!
Talouden seuranta ja raportointi on kaikissa yrityksissä ja myös julkisen sektorin organisaatioissa yleisin raportoinnin osa-alue. Kuluttajaliiketoiminnassa taloutta seurataan päivittäin, b2b-liiketoiminnassakin yleensä viikoittain. Julkisella sektorilla kuukausiraportointi lienee yleisintä.
Esimiestutkimuksessa olen kysynyt, miten usein esimies raportoi taloudesta omalle esimiehelleen. Tällä kuvataan liiketoiminnan kokonaisvastuun ottamista, jossa ylöspäin raportointi on oleellinen asia.
Olisi helppo olettaa, että talouden raportointi on hyvin vakioitua, eikä sen aktiivisuus ole riippuvainen raportoinnin vastaanottajasta – vaan raportoijasta. Toisin kuitenkin on – oman esimiehen tuella on suuri merkitys talouden raportoinnin aktiivisuuteen.
Kuva 2. Liiketoiminnan kuukausittaisen talousraportoinnin yleisyys oman esimiehen tuen tasoryhmissä lähiesimiehillä ja johtajilla.
Kuva 2 esittää kaksi mielenkiintoista tulosta. Ensinnäkin oman esimiehen tuella (=johtamisen aktiivisuudella) on suuri merkitys talousraportoinnin aktiivisuuteen. Kuukausittain raportoivien lähiesimiesten määrä kaksinkertaistuu, johtajien 2,5 -kertaistuu oman esimiehen tuen kasvaessa.
Mielenkiintoinen tulos – eikös aikuiset ihmiset – johtajat siis – tee työnsä ihan hyvin ilman sen kummempaa henkilökohtaista tukemista? No eivät tee!
Toinen mielenkiintoinen tulos kuvassa on lähiesimiesten suurempi aktiivisuus talouden raportoinnissa – siis päälliköihin, johtajiin ja johtoryhmän jäseniin verrattuna. Kuukausittain raportoivia lähiesimiehiä on enemmän, kuin johtajia. Ilmeisesti lähiesimiehiltä vaaditaan enemmän. Ero ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
To conclude
Bloggauksen johtopäätös on selkeä ja lyhyt – oikein isoilla kirjaimilla.
TUE ESIMIESALAISIASI – HE JOHTAVAT LIIKETOIMINTAA AKTIIVISEMMIN!
Kuva 2 esittää kaksi mielenkiintoista tulosta. Ensinnäkin oman esimiehen tuella (=johtamisen aktiivisuudella) on suuri merkitys talousraportoinnin aktiivisuuteen. Kuukausittain raportoivien lähiesimiesten määrä kaksinkertaistuu, johtajien 2,5 -kertaistuu oman esimiehen tuen kasvaessa.
Mielenkiintoinen tulos – eikös aikuiset ihmiset – johtajat siis – tee työnsä ihan hyvin ilman sen kummempaa henkilökohtaista tukemista? No eivät tee!
Toinen mielenkiintoinen tulos kuvassa on lähiesimiesten suurempi aktiivisuus talouden raportoinnissa – siis päälliköihin, johtajiin ja johtoryhmän jäseniin verrattuna. Kuukausittain raportoivia lähiesimiehiä on enemmän, kuin johtajia. Ilmeisesti lähiesimiehiltä vaaditaan enemmän. Ero ei ole kuitenkaan tilastollisesti merkitsevä.
To conclude
Bloggauksen johtopäätös on selkeä ja lyhyt – oikein isoilla kirjaimilla.
TUE ESIMIESALAISIASI – HE JOHTAVAT LIIKETOIMINTAA AKTIIVISEMMIN!
RSS Feed