Näin syksyllä budjetoinnin aikana on hyvä nostaa esiin henkilöstötuottavuuden budjetointi. Kollegani Riitta Hyppänen bloggasi aiheen perusteista 3.9.2017, minä tuon esiin ilmiön numerot. Eurojen lisäksi numerot sisältävät henkilöstötuottavuuden tunnusluvut.
Mitä henkilöstötuottavuuden resursoinnilla tarkoitetaan?
Jokainen yritys on erilainen, jolloin myös jokaisen yrityksen numerot eroavat. Niinpä otan lähtökohdaksi tutkimustiedot kahdelta toimialalta, rakentamisesta ja liike-elämän palveluista. Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tekemämme tutkimussarja osoittaa, että henkilöstötuottavuuden resursoinnit ovat rakennusalalla n. 800€ vuodessa henkilöä kohden ja liike-elämän palveluissa 1200€/hlö/v. (tutkimusraportti, sivu 27).
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen lähtökohta on resurssien oikeaoppinen lisääminen – nykyisillähän on päästy nykytilaan. Rahallisten, maksettujen resursointien rinnalla on hyvä ottaa huomioon henkilöresurssien arvo. Henkilöresurssit koostuvat eri rooleissa olevien ihmisten ajankäytöstä johtamiseen, asioiden tekemiseen ja eri toimintoihin osallistumiseen. Yrityskohtaiset selvityksemme ovat osoittaneet, että henkilöresurssien määrä on optimaalisimmillaan samaa tasoa kuin maksettujen resurssien määrä. Tämän bloggauksen laskelmassa käytän suhdelukua 75% - henkilöresurssien arvo on 75% maksetuista euroista. Tällöin rakennusalan henkilöresurssit ovat 600€/henkilö/vuosi ja liike-elämän palvelujen 900€/henkilö/vuosi.
Henkilöstötuottavuus näkyy käyttökatteen kasvuna
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemässämme tutkimuksessa havaitsimme henkilöstötuottavuusindeksin heijastuvan yritysten käyttökatteeseen positiivisesti. Henkilöstötuottavuudeltaan heikon yrityksen käyttökate oli 5000€/henkilö/vuosi, kun luku hyvä henkilöstötuottavuuden firmassa oli 14000€/henkilö/vuosi. Siis kolmen kertainen ero. Vastaavan tuloksen olen saanut analysoidessani muiden toimialojen yrityksiä. Tutkimustuloksen ydin on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu nostaa käyttökatetta. Tämä on esitetty kuvassa 1. Kehittymisen skenaario on realistinen: rakennusyrityksessä päästään kolmessa vuodessa 4200 euroa eteenpäin, kun heikon ja hyvän yrityksen ero oli tutkimuksessa 9000 euroa.
Mitä henkilöstötuottavuuden resursoinnilla tarkoitetaan?
Jokainen yritys on erilainen, jolloin myös jokaisen yrityksen numerot eroavat. Niinpä otan lähtökohdaksi tutkimustiedot kahdelta toimialalta, rakentamisesta ja liike-elämän palveluista. Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tekemämme tutkimussarja osoittaa, että henkilöstötuottavuuden resursoinnit ovat rakennusalalla n. 800€ vuodessa henkilöä kohden ja liike-elämän palveluissa 1200€/hlö/v. (tutkimusraportti, sivu 27).
Henkilöstötuottavuuden kehittämisen lähtökohta on resurssien oikeaoppinen lisääminen – nykyisillähän on päästy nykytilaan. Rahallisten, maksettujen resursointien rinnalla on hyvä ottaa huomioon henkilöresurssien arvo. Henkilöresurssit koostuvat eri rooleissa olevien ihmisten ajankäytöstä johtamiseen, asioiden tekemiseen ja eri toimintoihin osallistumiseen. Yrityskohtaiset selvityksemme ovat osoittaneet, että henkilöresurssien määrä on optimaalisimmillaan samaa tasoa kuin maksettujen resurssien määrä. Tämän bloggauksen laskelmassa käytän suhdelukua 75% - henkilöresurssien arvo on 75% maksetuista euroista. Tällöin rakennusalan henkilöresurssit ovat 600€/henkilö/vuosi ja liike-elämän palvelujen 900€/henkilö/vuosi.
Henkilöstötuottavuus näkyy käyttökatteen kasvuna
Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemässämme tutkimuksessa havaitsimme henkilöstötuottavuusindeksin heijastuvan yritysten käyttökatteeseen positiivisesti. Henkilöstötuottavuudeltaan heikon yrityksen käyttökate oli 5000€/henkilö/vuosi, kun luku hyvä henkilöstötuottavuuden firmassa oli 14000€/henkilö/vuosi. Siis kolmen kertainen ero. Vastaavan tuloksen olen saanut analysoidessani muiden toimialojen yrityksiä. Tutkimustuloksen ydin on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu nostaa käyttökatetta. Tämä on esitetty kuvassa 1. Kehittymisen skenaario on realistinen: rakennusyrityksessä päästään kolmessa vuodessa 4200 euroa eteenpäin, kun heikon ja hyvän yrityksen ero oli tutkimuksessa 9000 euroa.
Kuva 1. Henkilöstötuottavuusindeksin kasvun merkitys käyttökatteelle rakennusalalla ja liike-elämän palveluissa.
Kuvan 1 tulokset pohjautuvat sekä poikkileikkaustietoon että yritystason seurantaan. Tulkinnassa tärkeää on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu todellakin näkyy käyttökatteessa. Vielä tärkeämpää on luonnollisesti se, että kuvan 1 tunnusluvut kannattaa analysoida yrityskohtaisesti. On helpompi asettaa tavoitteet, kun tietää missä ollaan nyt.
Henkilöstötuottavuuden kehittyminen varmistettava budjetoinnissa
Kahden esimerkkitoimialamme nykyiset resurssit ovat hyvä pohja tulevalle budjetoinnille. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen edellyttää ihmisten motivaation ja sitoutumisen, osaamisen ja työn hallinnan sekä työkyvyn kehittymistä. Näitä voidaan tukea hyvällä johtamisella sekä henkilöstön ja esimiesten valmennuksilla. Resursointinäkökulmasta nykyiset palvelut ovat ikään kuin lähtökohta, joilla on päästy nykyiseen tilaan – kehittyminen edellyttää lisäresursointeja. Uudistumistarpeista puhumattakaan.
Kuvan 1 tulokset pohjautuvat sekä poikkileikkaustietoon että yritystason seurantaan. Tulkinnassa tärkeää on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu todellakin näkyy käyttökatteessa. Vielä tärkeämpää on luonnollisesti se, että kuvan 1 tunnusluvut kannattaa analysoida yrityskohtaisesti. On helpompi asettaa tavoitteet, kun tietää missä ollaan nyt.
Henkilöstötuottavuuden kehittyminen varmistettava budjetoinnissa
Kahden esimerkkitoimialamme nykyiset resurssit ovat hyvä pohja tulevalle budjetoinnille. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen edellyttää ihmisten motivaation ja sitoutumisen, osaamisen ja työn hallinnan sekä työkyvyn kehittymistä. Näitä voidaan tukea hyvällä johtamisella sekä henkilöstön ja esimiesten valmennuksilla. Resursointinäkökulmasta nykyiset palvelut ovat ikään kuin lähtökohta, joilla on päästy nykyiseen tilaan – kehittyminen edellyttää lisäresursointeja. Uudistumistarpeista puhumattakaan.
Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden resursointien kasvu nykytilasta seuraavan kolmen vuoden aikana
Kuva 2 vetää yhteen resursointien kasvun – joka on siis pohja henkilöstötuottavuuden ja sen kautta käyttökatteen kehittymiselle. Rakennusalalla maksetut resurssit kasvavat 1200 eurolla kolmessa vuodessa, samaan aikaan työpanosten arvo nousee 900 eurolla. Kokonaisresursoinnin lisäys on siten 2100€, kun se liike-elämän palveluissa on 3150€. Ero johtuu alojen eroista tietointensiivisyydessä ja sen kautta eritoten osaamisen vaatimuksista.
Resursointien tuotto on hyvä; rakennusalalla 100% ja liike-elämän palveluissa 230%. Nämä ovat huikeita lukuja, kun niitä vertaa esim. teollisten investointien tuotto-odotuksiin. Luvut jäävät kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin yleensä työhyvinvointiin liittyvän (TYHY)toiminnan resursoinneille luvatusta 500-600%:n tuotosta. Tärkeää on se, että resursointien ja tuottojen eurot löytyvät tuloslaskelmasta, toki henkilöresurssien suuruus tulee arvioida osaksi palkkakustannuksia.
Henkilöstötuottavuuden budjetointi ei ole pelkkiä euroja!
Henkilöstötuottavuuden kehittymisen lupaus on käyttökatteen kasvu. Tässä tulee muistaa budjetoida myös henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) kasvu – siis ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn kasvu. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstötuottavuusindeksin kasvu 45:stä 55:een. Kymmenen yksikön HTI:n kasvu tuottaa rakennusfirmassa lisää käyttökatetta 4200€/hlö kolmessa vuodessa, summan ollessa liike-elämän palveluissa 10400€. Mitä tämä HTI:n kasvu 45 – 55 käytännössä tarkoittaa – miten HTI:n osa-alueet kehittyvät?
Kuva 2 vetää yhteen resursointien kasvun – joka on siis pohja henkilöstötuottavuuden ja sen kautta käyttökatteen kehittymiselle. Rakennusalalla maksetut resurssit kasvavat 1200 eurolla kolmessa vuodessa, samaan aikaan työpanosten arvo nousee 900 eurolla. Kokonaisresursoinnin lisäys on siten 2100€, kun se liike-elämän palveluissa on 3150€. Ero johtuu alojen eroista tietointensiivisyydessä ja sen kautta eritoten osaamisen vaatimuksista.
Resursointien tuotto on hyvä; rakennusalalla 100% ja liike-elämän palveluissa 230%. Nämä ovat huikeita lukuja, kun niitä vertaa esim. teollisten investointien tuotto-odotuksiin. Luvut jäävät kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin yleensä työhyvinvointiin liittyvän (TYHY)toiminnan resursoinneille luvatusta 500-600%:n tuotosta. Tärkeää on se, että resursointien ja tuottojen eurot löytyvät tuloslaskelmasta, toki henkilöresurssien suuruus tulee arvioida osaksi palkkakustannuksia.
Henkilöstötuottavuuden budjetointi ei ole pelkkiä euroja!
Henkilöstötuottavuuden kehittymisen lupaus on käyttökatteen kasvu. Tässä tulee muistaa budjetoida myös henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) kasvu – siis ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn kasvu. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstötuottavuusindeksin kasvu 45:stä 55:een. Kymmenen yksikön HTI:n kasvu tuottaa rakennusfirmassa lisää käyttökatetta 4200€/hlö kolmessa vuodessa, summan ollessa liike-elämän palveluissa 10400€. Mitä tämä HTI:n kasvu 45 – 55 käytännössä tarkoittaa – miten HTI:n osa-alueet kehittyvät?
Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiden ja esimiestyön muutosten budjetointi kolmessa vuodessa.
Kuva 3 konkretisoi mielestäni hyvin henkilöstötuottavuuden kehittymisen. Kuvan luvut ovat henkilöstötuottavuustutkimuksen keskiarvoja eri tasoisissa yrityksissä. Yrityskohtaiset seurannat ovat tuottaneet hyvin saman suuntaisia tuloksia.
Saadaksemme lisää käyttökate-euroja tulee motivaation kehittyä 3,5 – 3,9. Vastaavasti muut osa-alueet kehittyvät myös, mutta hieman vähemmän. Kaiken takana on esimiestyön kokemuksen kehittyminen – pomot on valmennettu yksin ja yhdessä tiimiensä kanssa toimimaan paremmin. Kuvan 3 tunnusluvut on ensin hyvä tunnistuttaa johdolla ja esimiehillä ja sen jälkeen liittää osaksi henkilökohtaisia tavoitteita.
Näin yksinkertaista se on. Kokonaisuuden taustalla on hyvä johtaminen – yrityksen strategisista päämääristä kumpuavat ihmisten johtamisen tavoitteet, vastuut ja prosessit. Tämä kokonaisuus voidaan esittää johtamisen ketjun avulla.
Kuva 3 konkretisoi mielestäni hyvin henkilöstötuottavuuden kehittymisen. Kuvan luvut ovat henkilöstötuottavuustutkimuksen keskiarvoja eri tasoisissa yrityksissä. Yrityskohtaiset seurannat ovat tuottaneet hyvin saman suuntaisia tuloksia.
Saadaksemme lisää käyttökate-euroja tulee motivaation kehittyä 3,5 – 3,9. Vastaavasti muut osa-alueet kehittyvät myös, mutta hieman vähemmän. Kaiken takana on esimiestyön kokemuksen kehittyminen – pomot on valmennettu yksin ja yhdessä tiimiensä kanssa toimimaan paremmin. Kuvan 3 tunnusluvut on ensin hyvä tunnistuttaa johdolla ja esimiehillä ja sen jälkeen liittää osaksi henkilökohtaisia tavoitteita.
Näin yksinkertaista se on. Kokonaisuuden taustalla on hyvä johtaminen – yrityksen strategisista päämääristä kumpuavat ihmisten johtamisen tavoitteet, vastuut ja prosessit. Tämä kokonaisuus voidaan esittää johtamisen ketjun avulla.
Kuva 4. Johtamisen ketju koostaa henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuuden.
Henkilöstötuottavuusindeksi helpottamaan johtamista ja budjetointia
Budjetoinnista puhuttaessa puhutaan euroista – sekä tuotoista että kustannuksista. Johtamisessa eurojen seuranta on tiivistä – on itsestään selvää, että euroja tarkkaillaan kuukausittain, jopa useammin. Sen sijaan henkilöstötuottavuuden johtamisen seuranta koetaan haasteelliseksi. Ratkaisu on henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) käyttöönotto. Sitä on helppo seurata. Oma realistinen näkemykseni on se, että HTI on mitattava kolmen kuukauden välein. Silloin henkilöstötuottavuutta paitsi budjetoidaan, myös johdetaan määrätietoisesti.
Henkilöstötuottavuusindeksi helpottamaan johtamista ja budjetointia
Budjetoinnista puhuttaessa puhutaan euroista – sekä tuotoista että kustannuksista. Johtamisessa eurojen seuranta on tiivistä – on itsestään selvää, että euroja tarkkaillaan kuukausittain, jopa useammin. Sen sijaan henkilöstötuottavuuden johtamisen seuranta koetaan haasteelliseksi. Ratkaisu on henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) käyttöönotto. Sitä on helppo seurata. Oma realistinen näkemykseni on se, että HTI on mitattava kolmen kuukauden välein. Silloin henkilöstötuottavuutta paitsi budjetoidaan, myös johdetaan määrätietoisesti.
RSS Feed