OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Henkilöstötuottavuuden budjetoinnin tärkeät numerot

12/9/2017

0 Comments

 
Näin syksyllä budjetoinnin aikana on hyvä nostaa esiin henkilöstötuottavuuden budjetointi. Kollegani Riitta Hyppänen  bloggasi aiheen perusteista 3.9.2017, minä tuon esiin ilmiön numerot. Eurojen lisäksi numerot sisältävät henkilöstötuottavuuden tunnusluvut.

Mitä henkilöstötuottavuuden resursoinnilla tarkoitetaan?

Jokainen yritys on erilainen, jolloin myös jokaisen yrityksen numerot eroavat. Niinpä otan lähtökohdaksi tutkimustiedot kahdelta toimialalta, rakentamisesta ja liike-elämän palveluista. Guy Ahosen, Tomi Hussin ja Juhani Ilmarisen kanssa tekemämme tutkimussarja osoittaa, että henkilöstötuottavuuden resursoinnit ovat rakennusalalla n. 800€ vuodessa henkilöä kohden ja liike-elämän palveluissa 1200€/hlö/v. (tutkimusraportti, sivu 27).

Henkilöstötuottavuuden kehittämisen lähtökohta on resurssien oikeaoppinen lisääminen – nykyisillähän on päästy nykytilaan. Rahallisten, maksettujen resursointien rinnalla on hyvä ottaa huomioon henkilöresurssien arvo. Henkilöresurssit koostuvat eri rooleissa olevien ihmisten ajankäytöstä johtamiseen, asioiden tekemiseen ja eri toimintoihin osallistumiseen. Yrityskohtaiset selvityksemme ovat osoittaneet, että henkilöresurssien määrä on optimaalisimmillaan samaa tasoa kuin maksettujen resurssien määrä. Tämän bloggauksen laskelmassa käytän suhdelukua 75% - henkilöresurssien arvo on 75% maksetuista euroista. Tällöin rakennusalan henkilöresurssit ovat 600€/henkilö/vuosi ja liike-elämän palvelujen 900€/henkilö/vuosi.

Henkilöstötuottavuus näkyy käyttökatteen kasvuna

Guy Ahosen ja Tomi Hussin kanssa tekemässämme tutkimuksessa havaitsimme henkilöstötuottavuusindeksin heijastuvan yritysten käyttökatteeseen positiivisesti. Henkilöstötuottavuudeltaan heikon yrityksen käyttökate oli 5000€/henkilö/vuosi, kun luku hyvä henkilöstötuottavuuden firmassa oli 14000€/henkilö/vuosi. Siis kolmen kertainen ero. Vastaavan tuloksen olen saanut analysoidessani muiden toimialojen yrityksiä. Tutkimustuloksen ydin on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu nostaa käyttökatetta. Tämä on esitetty kuvassa 1. Kehittymisen skenaario on realistinen: rakennusyrityksessä päästään kolmessa vuodessa 4200 euroa eteenpäin, kun heikon ja hyvän yrityksen ero oli tutkimuksessa 9000 euroa.
Picture
Kuva 1. Henkilöstötuottavuusindeksin kasvun merkitys käyttökatteelle rakennusalalla ja liike-elämän palveluissa.

Kuvan 1 tulokset pohjautuvat sekä poikkileikkaustietoon että yritystason seurantaan. Tulkinnassa tärkeää on se, että henkilöstötuottavuuden kasvu todellakin näkyy käyttökatteessa. Vielä tärkeämpää on luonnollisesti se, että kuvan 1 tunnusluvut kannattaa analysoida yrityskohtaisesti. On helpompi asettaa tavoitteet, kun tietää missä ollaan nyt.

Henkilöstötuottavuuden kehittyminen varmistettava budjetoinnissa

Kahden esimerkkitoimialamme nykyiset resurssit ovat hyvä pohja tulevalle budjetoinnille. Henkilöstötuottavuuden kehittyminen edellyttää ihmisten motivaation ja sitoutumisen, osaamisen ja työn hallinnan sekä työkyvyn kehittymistä. Näitä voidaan tukea hyvällä johtamisella sekä henkilöstön ja esimiesten valmennuksilla. Resursointinäkökulmasta nykyiset palvelut ovat ikään kuin lähtökohta, joilla on päästy nykyiseen tilaan – kehittyminen edellyttää lisäresursointeja. Uudistumistarpeista puhumattakaan.
Picture
Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden resursointien kasvu nykytilasta seuraavan kolmen vuoden aikana

Kuva 2 vetää yhteen resursointien kasvun – joka on siis pohja henkilöstötuottavuuden ja sen kautta käyttökatteen kehittymiselle. Rakennusalalla maksetut resurssit kasvavat 1200 eurolla kolmessa vuodessa, samaan aikaan työpanosten arvo nousee 900 eurolla. Kokonaisresursoinnin lisäys on siten 2100€, kun se liike-elämän palveluissa on 3150€. Ero johtuu alojen eroista tietointensiivisyydessä ja sen kautta eritoten osaamisen vaatimuksista.

Resursointien tuotto on hyvä; rakennusalalla 100% ja liike-elämän palveluissa 230%. Nämä ovat huikeita lukuja, kun niitä vertaa esim. teollisten investointien tuotto-odotuksiin. Luvut jäävät kuitenkin huomattavasti pienemmiksi kuin yleensä työhyvinvointiin liittyvän (TYHY)toiminnan resursoinneille luvatusta 500-600%:n tuotosta. Tärkeää on se, että resursointien ja tuottojen eurot löytyvät tuloslaskelmasta, toki henkilöresurssien suuruus tulee arvioida osaksi palkkakustannuksia.

Henkilöstötuottavuuden budjetointi ei ole pelkkiä euroja!

Henkilöstötuottavuuden kehittymisen lupaus on käyttökatteen kasvu. Tässä tulee muistaa budjetoida myös henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) kasvu – siis ihmisten motivaation, osaamisen ja työkyvyn kasvu. Kuvassa 1 on esitetty henkilöstötuottavuusindeksin kasvu 45:stä 55:een. Kymmenen yksikön HTI:n kasvu tuottaa rakennusfirmassa lisää käyttökatetta 4200€/hlö kolmessa vuodessa, summan ollessa liike-elämän palveluissa 10400€. Mitä tämä HTI:n kasvu 45 – 55 käytännössä tarkoittaa – miten HTI:n osa-alueet kehittyvät?
Picture
Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden osa-alueiden ja esimiestyön muutosten budjetointi kolmessa vuodessa.

Kuva 3 konkretisoi mielestäni hyvin henkilöstötuottavuuden kehittymisen. Kuvan luvut ovat henkilöstötuottavuustutkimuksen keskiarvoja eri tasoisissa yrityksissä. Yrityskohtaiset seurannat ovat tuottaneet hyvin saman suuntaisia tuloksia.

Saadaksemme lisää käyttökate-euroja tulee motivaation kehittyä 3,5 – 3,9. Vastaavasti muut osa-alueet kehittyvät myös, mutta hieman vähemmän. Kaiken takana on esimiestyön kokemuksen kehittyminen – pomot on valmennettu yksin ja yhdessä tiimiensä kanssa toimimaan paremmin. Kuvan 3 tunnusluvut on ensin hyvä tunnistuttaa johdolla ja esimiehillä ja sen jälkeen liittää osaksi henkilökohtaisia tavoitteita.

Näin yksinkertaista se on. Kokonaisuuden taustalla on hyvä johtaminen – yrityksen strategisista päämääristä kumpuavat ihmisten johtamisen tavoitteet, vastuut ja prosessit. Tämä kokonaisuus voidaan esittää johtamisen ketjun avulla.
Picture
Kuva 4. Johtamisen ketju koostaa henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuuden.

Henkilöstötuottavuusindeksi helpottamaan johtamista ja budjetointia

Budjetoinnista puhuttaessa puhutaan euroista – sekä tuotoista että kustannuksista. Johtamisessa eurojen seuranta on tiivistä – on itsestään selvää, että euroja tarkkaillaan kuukausittain, jopa useammin. Sen sijaan henkilöstötuottavuuden johtamisen seuranta koetaan haasteelliseksi. Ratkaisu on henkilöstötuottavuusindeksin (HTI) käyttöönotto. Sitä on helppo seurata. Oma realistinen näkemykseni on se, että HTI on mitattava kolmen kuukauden välein. Silloin henkilöstötuottavuutta paitsi budjetoidaan, myös johdetaan määrätietoisesti.
0 Comments

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Tavoite
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT