Olen päässyt tekemään johtamistutkimusta vuodesta 2009 alkaen professorien Guy Ahonen ja Juhani Ilmarinen, sekä KTT Tomi Hussin kanssa. Vuonna 2017-2019 sain tutkia teollisuusyritysten johtamista Ahosen, sekä Aalto-yliopiston professori Timo Kuosmasen ja KTT Juha Eskelisen kanssa. Tutkimuksen fokuksessa on ollut mm. johdon päätökset, toisaalta niiden yleisyys ja toisaalta merkitys yrityksen tuloskuntoon.

Onko ylin johto vapautettu henkilöstötuottavuuden johtamisesta?

Kun tarkkaillaan tiettyjä tuloksia, on blogin tämänkertainen otsikko aivan oikeutettu; johdon strategiatyössä työhyvinvointi on kehnohkosti mukana. Tämä nähdään selkeästi kuvasta 1.

​Kuva 1. Työhyvinvoinnin huomioon ottaminen ”paljon” johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa ja kehittämiskeskusteluissa vuosien 2014-2018 tutkimusaineiston lähes 700 yrityksen eri kokoluokissa.

Johdon toiminnan tärkeimmässä paikassa – strategiatyössä – vain 13 % yrityksistä pohtii ihmisten tilannetta perusteellisesti. Esimiesten kouluttamisessa ja kehittämiskeskusteluissa asia on sen sijaan mukana hyvin paljon suuremmalla yrityskunnalla. Esimiesten ja henkilöstön osalta asia on siis tärkeä – mutta strategiatyössä ei!

Mainittakoon tässä tutkimuskysymyksestä, jossa kysyttiin sanatarkasti näin: Työhyvinvointi yrityksen prosesseissa. Miten yrityksenne eri kirjatuissa toiminnoissa otetaan työhyvinvoinnin näkökulma huomioon. Vastausvaihtoehdot olivat ”ai lainkaan”, ”vähän”, ”kohtalaisesti” ja ”paljon”. Näistä kuvassa 1 esitettiin "paljon" vastanneiden yritysten %-osuudet.

Strategiatyön painotuksella on suuri merkitys johtamisen tasoon

Olen aina kuvannut johdon strategiatyötä paikaksi, jossa linjataan yrityksen tavoitteita ja toimintoja syvällisen pohdinnan perusteella. Iso aineistomme osoittaa näin olevan ainakin henkilöstötuottavuuden johtamisen kannalta, kuten kuva 2 osoittaa.

​Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden johtamisen päätöksenteko johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen mukaan vuosina 2014-2018.

Kuvan 2 viesti on selvä, kun työhyvinvointi on mukana perusteellisesti strategiatyössä, tehdään päätöksiä johtamisen tärkeillä osa-alueilla. Päätöksiä tehneiden yritysten osuus on ”paljon” ryhmässä lähes kolminkertainen verrattuna ”ei lainkaan” ryhmään. Toki tällä parhaalla ryhmälläkin on kirittävää – tavoitteen ja esimiesroolin on päättänyt siinäkin ryhmässä vain puolet yrityksistä!

Strategiatyön painotuksella on siis iso merkitys johtamisen päätöksiin – jolla puolestaan on huikea merkitys kannattavuuteen.

Eikä tässä vielä kaikki – päätökset tietävät rahaa!

Raflaava väliotsikko pohjautuu tosiaan johdon päätöksenteon tason ja kannattavuuden yhteyteen. Kun kaikki päätökset henkilöstötuottavuuden johtamisessa tehdään hyvin, ollaan kannattavuudessa huimasti parempia, kuin kilpailijat. Kun taas päätökset jää käytännössä kokonaan tekemättä, ollaan reilusti miinuksella toimialan keskitasoon verrattuna.

​Kuva 3. Johdon päätöksenteon tason yhteys kannattavuuteen mitattuna käyttökatteen erona toimialan mediaanitasoon (%-yksikkönä). * tarkoittaa tilastollisesti merkitsevää eroa.

Kuvan 3 tulkinta on selkeä: päätöksiä tekemätön yritys sukeltaa 6 %-yksikköä alle kilpailijoiden, kun taas päätökset perusteellisesti tehnyt yritys nousee saman 6 %-yksikköä kilpailijoitaan korkeammalle kannattavuustasolle. Ero on liiketoiminnan kehittämisen kannalta huikea; 100M€:n liikevaihdolla heikon ja erinomaisen yrityksen käyttökatteen ero on 12M€! Näitä ääripäiden yrityksiä oli 10 % molemmissa skaalan päissä. Tuloskuva löytyy myös Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 päätulokset raportista sivulta 12. Raportti löytyy tutkimuksen nettisivulta.

Toinen huomiota herättävä tulkinta kuvan 3 tuloksesta on se, että vasta erinomainen päätöksenteko tuo lisäarvoa!
​Keskitason päätöksenteolla oltiin 1,1%-yksikköä yli mediaanin ja hyvällä päätöksenteolla 2,1 %-yksikköä. Erinomainen päätöksenteko nosti kannattavuuden 5,6 %-yksikköä yli kilpailijoiden.

Vastaavaan tulokseen päädyimme Aalto-yliopiston kanssa tehdyssä tutkimuksessa, jossa yhdistettiin teollisuusyritysten johtamiskäytänteet kannattavuuslukuihin. Raporttimme (Johtaminen ja tuottavuus) sivulla 45 kuvassa 13 esitetään pitkälti sama tulos – vasta erinomainen päätöksenteko tuo lisää kannattavuutta. Ja kuten raporttimme kuva 12 osoittaa, tuo se myös lisää tuottavuutta.

To conclude – vahvat vinkit toimitusjohtajille

Mainitsemani Johtaminen ja tuottavuus -tutkimuksen yhteydessä pohdimme eri toimijoiden muistilistoja. Tässä tämänkin blogin yhteenvedoksi sopiva toimitusjohtajan muistilista – olkaa hyvät!

Olin 8.10.2019 alustamassa ja keskustelemassa johtamisesta ja innovaatioista Perheyritysten liitossa. Paikalla oli innokas joukko yritysten omistajia ja eri rooleissa työtä tekeviä yrittäjiä, sekä tilaisuuden mahdollistajien Fennian ja Elon edustajat. Kiitos kutsusta Kari Björklöv ja Anu Suutela-Vuorinen.

Kirjaan tähän keskustelun tärkeimmät pointit omien tutkimustulosten kera.

Onko innovaatioita kolmea sorttia?

Meillä jokaisella on oma näkemys innovaatioista ja niinpä minäkin esitin omani. Väliotsikon tapaan kysyn, onko niitä kolme eri kategoriaa. Tilaisuudessa sain varovaisen hyväksynnän jaottelulleni.

1. Todelliset uudet innovaatiot tulevat enemmän tai vähemmän ”out of the box”. Toimialan liiketoimintamallien disruptio voi olla kova innovaatio, joskus teknologinen oivallus antaa pohjan innovaatiolle. Näitä esimerkkejä ovat esimerkiksi Applen iPhone ja monet alustatalouden toimijat. Onko niin, että todellisen innovaation tekijä on sopivasti erilainen, kuin alan muut tuotekehittäjät. Tutkijan sijasta muotoilija, liiketoimintaosaajan sijasta koodaaja – esimerkiksi. Yksi tehokas tapa uusien innovaatioiden löytämiseen on jatkuva ja määrätietoinen kokeileminen – niin tuotteiden kuin palvelumallienkin.
2. Toinen innovaatioiden luokka on kovan ja tavoitteellisen tuotekehityksen tuottamat innovaatiot. Lääketieteellisen tutkimuksen tulokset, materiaalien rakenteen muokkaaminen, uudet teknologiat jne. Näissä on oleellista erinomaisen osaamisen ohella tavoitteellinen johtaminen, tilanteeseen sopiva esimiestyö ja ihmisten motivointi niin työn tulosten kuin taloudellisten insentiivien kautta.
3. Kolmas innovaatioiden luokka ovat arjen pienet innovaatiot– työ sujuvoittaminen, asiakaspalvelun uusi twisti tai materiaalin käyttöaste nousu. Pieniä muutoksia arjessa, joita jokainen voi tehdä. Tässäkin lähtökohtana on johtaminen, vastuun – tai vähintään luvan antaminen ihmisille innovointiin. Ihmisten kuuntelu perinteistä aloitelaatikkoa aktiivisemmin – ihmisten huomioon ottaminen, inhimillisyys.

Mitä innovointi edellyttää ihmisiltä ja johtamiselta?

Keskustelimme perheyrittäjien kanssa innovoinnin edellytyksistä ja innovaatioiden johtamisesta. Näissä kysymyksissä porukka oli yksimielistä: innovointi edellyttää hyvää motivaatiota, rautaista osaamista ja ennakkoluulotonta asennetta!

Näiden kyvykkyyksien johtamisessa korostuvat kehittämisen vastuiden päättäminen, innovoinnin – myös epäonnistumisten salliminen ja toimitusjohtajan positiivinen asenne uuden kehittämiseen. Toimitusjohtajan merkitys on luonnollisesti sitä suurempi, mitä pienempi yritys on.

Oma tutkimusdataan pohjautuva näkemykseni

Olin ennen tilaisuutta louhinut tutkimustietokannoistani esiin innovaatiokyvykkyyden ja sen johtamisen indikaattorit. Mielestäni sain aikaan riittävän hyvät muuttujat.

Innovaatiofaktoriin sisällytin neljä osa-aluetta: ihmisten motivaatio, työstä innostuneisuus; omaan työhön vaikutusmahdollisuudet; mahdollisuus omien kykyjen ja taitojen käyttämiseen työssä; sekä yhteinen uusien työtapojen kehittämisen aktiivisuus.

Johtajuuteen sisältyi esimies antaman palautteen taso, sekä esimiehen luottamus henkilöön.

Innovaatioiden johtamisen kokonaisuus rakentui tavoitteiden päättämisestä osaamisen ja työn sisällön kehittämisessä; esimiesten vastuusta alaisten osaamisen kehittämisessä ja motivaation tukemisessa; sekä jatkuva kehittämisen aktiivisuudesta työhön ja työn kehittämiseen liittyvissä asioissa sekä osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen liittyvissä asioissa.

Esimiehen luottamus nostaa innovaatiokyvykkyyttä

Innovaatiokyvyn ja johtajuuden aineistona toimi reilun sadan yrityksen työyhteisökyselyjen yritysdata. Innovaatiokyvyn muuttuja oli tilastollisesti erittäin pätevä; jakauma oli kaunis ja normaali. tulosten helppolukuisuutta varten tein muuttujalle suhteellisen skaalan, jossa keskitaso oli 50 %.
Johtajuuden merkitystä analysoin sekä esimiehen antaman palautteen ja luottamuksen suhteen. Tulokset olivat hyvin samansuuntaisia, mutta esimiehen luottamus henkilöstöön oli hieman vahvempi innovaatiokyvykkyyden tukija.

​Kuva 1. Esimiesten luottamuksen ja innovaatiokyvykkyyden yhteys.

Kuvasta 1. nähdään esimiehen luottamuksen suuri merkitys innovaatiokyvykkyyteen. Merkitys on jopa ”kiihtyvä”, tosi hyvä luottamus nostaa innovaatiokyky selkeästi ylöspäin. Mielenkiintoista on myös havaita esimiehen luottamuksen numeroarvot eri viidesosissa. Toiseksi alimmassa ryhmässä esimiehen luottamuksen numeroarvot olivat välillä 3,79 – 3,94; parhaassa ryhmässä vastaavasti yli 4,23.

Vain kolmen kymmenyksen ero oli erittäin merkitsevä – vaikutus innovaatiokyvykkyyteen 25 %. Tämä korostaa henkilöstötutkimusten hyvän ”numerolukutaidon” merkitystä.

Hyvä johtaminen on oivallinen tapa nostaa esimiestoiminnan tasoa!

Jos kerran esimiestoiminnalla on iso vaikutus innovatiivisuuteen, on varmaan hyvä nostaa esimiestoiminnan tasoa. Hyvä – ja käytännössä ainoa tapa tähän on hyvä johtaminen.
​
Kuvassa 2 on kuvattu johtamisen ja johtajuuden yhteyttä. aineistona yli 1100 yrityksen vastaukset Henkilöstötuottavuuden johtaminen tutkimuksiin vuosina 2012-2018.

​Kuva 2. Johdon päätösten yhteys esimiestoimintaan (vas), sekä johdon strategiatyön yhteys esimiesten motivaation ja osaamiseen tasoon (oik).

Johdon päätöksiin sisältyvät päätökset toiminnan sisällöistä, tavoitteista, esimiesroolista ja mittareista; sekä työhyvinvoinnin painottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten ja henkilöstön koulutuksessa, kehityskeskusteluissa ja työn kuormituksen hallinnassa. Tulos kuvan 2 vasemmassa kuvassa osoittaa, että vasta paras johtaminen on kyllin hyvää esimiestoiminnan tason varmistamiseksi.

Kuvan 2 oikeanpuoleinen tulos on mielenkiintoinen; kun työhyvinvointi on vahvasti johdon agendalla strategiatyössä, on esimiesten motivaatio ja osaaminen alaisten tukemisessa korkealla. Näillä asioilla ei näennäisesti ole mitään yhteyttä, mutta johdon kiinnostus tukee esimiehiä monella tavalla.

Innovaatiojohtaminen on osa johtamista

Väliotsikkoni tuntuu varmaan hölmöltä – totta kai innovaatiojohtaminen on osa johtamista. Mutta sen verran siinä on totuuden siementä, että ilman hyvää johtamista ei ole hyvää innovaatiojohtamista. Määrittelin innovaatiojohtamisen osa-alueet jo aikaisemmin ja nyt esitän analyysin tuloksen – johdon strategiatyöhön sieltä taas esiin tupsahtaa!

Kuva 3. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen yhteys innovaatiojohtamisen tasoon.

Kuvan 3 tulkinta etenee siten, että ”paljon” työhyvinvointia huomioon ottavista yrityksistä 67%:lla on innovaatiojohtaminen hyvää tasoa. ”Ei lainkaan” työhyvinvointia huomioon ottavista yrityksistä kyseinen osuus on 16%. Johto määrittää strategiatyössään siis myös innovaatiojohtamisen tason. Tulos pätee vakiintuneissa yrityksissä – puhtaat startup -yritykset ovat varmaan eri asia.

Niin ja huomion arvoista on tietenkin se, että kuvan 3 ”paljon” yrityksiä on 10 % kaikista yrityksistä – kirittävää riittää!

Johtamisen ja johtajuuden ydinasiat

Perheyritysillan päätteeksi keskustelimme johtamisen ja johtajuuden ydinmääritteistä. Suomen kielellä nämä kaksi menevät helposti sekaisin, in english ero on selkeämpi; management vs leadership. Päädyimme seuraaviin ydinasioihin, kun tarkastelun linssinä oli innovaatioiden mahdollistaminen.

Bloggasin kaksi viikkoa sitten, 18.9.2019 teemasta ”Mistä hyvä leadership tulee – osa 1”  Lupasin palata aiheeseen Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hankkeen analyysien kautta. Tässä Auran faktat asiasta!

Työkaari kantaa hankkeen kuvaus

Työkaari kantaa hankkeessa (hankkeen nettisivut) on mukana 35 teollisuusyritystä, joille tein keväällä 2019 analyysit henkilöstötuottavuuden johtamisesta, esimiesten toimintatavoista, henkilöstötuottavuudesta ja kannattavuudesta. Analyysien raportti on ladattavissa kotisivuiltani tämän LINKIN kautta.

Hyvän johtajuuden pohja on johtamisessa

Blogeissani päädyn yleensä aina väliotsikon teemaan, niin nytkin. Hyvään johtamiseen ihan perusasiana liittyy toiminnan tavoitteista päättäminen. 35 firman osalta tavoitteissa mentiin 40/60 periaatteella – 40 % yrityksistä oli päättänyt johtamiselle tavoitteet.
​
Tavoitteiden päättäminen heijastuu luonnollisesti parempaan toimintaan myös esimiestyössä. Kuva 1 kertoo sen selkeästi.

​Kuva 1. Tavoitteen päättämisen merkitys esimiesvastuun päättämiselle ja esimiestyön raportoinnin aktiivisuudelle.

Kun tavoite on päätetty, päätetään myös esimiehille vastuu alaisten henkilöstötuottavuuden edistämisessä. Lähes kaikki tavoitteen päättäneet olivat näin tehneet – ei-tavoitteellisista esimiesvastuun oli päättänyt 30 %. Ero esimiestyön raportoinnissa oli selkeä, tavoitteellisista 69 % raportoi esimiestyöstä johtoryhmässä vähintään vuosittain, kun vastaava osuus ei-tavoitteellisista yrityksistä oli 20 %.

Esimiestyön johtamisenaktiivisuus heijastuu esimiesten aktiivisuuteen

On selvää, että jos esimiestyötä johdetaan aktiivisesti, toimivat esimiehet aktiivisesti. Tietysti on ja sen myös analyysi osoitti. Kuva 2 kertoo tulokset.

kuva 2. Esimiestyön johtamisen aktiivisuus heijastuu esimiesten oman toiminnan aktiivisuuteen.

Kuvan 2 ydinviesti on se, että vasta kun esimiestyötä johdetaan aktiivisesti, toimivat esimiehet aktiivisesti. Tämä itsestäänselvyys toteutuu 32 %:ssa pk-yrityksistä. 22 % yrityksistä oli päättänyt esimiesvastuun, mutta johtivat esimiehiä passiivisesti. Tämä ryhmä ei eronnut mitenkään niistä yrityksistä, joissa esimiesvastuuta ei ollut päätetty.

Päätös esimiesvastuusta ja aktiivinen esimiesten johtaminen tuovat tulosta esimiesten riittävän aktiivisuudenkautta!

Hyvin toimivat esimiehet tukevat henkilöstötuottavuutta ja luottamustaTyökaari kantaa hankkeessa kartoitettiin johtamisen ja esimiesten toimintatapojen lisäksi myös henkilöstön kokemaa esimiestyötä. Tulokset olivat klassisia – hyvä leadership tukee henkilöstötuottavuutta ja luottamusta. Tämä näkyy esimiehen palautteen koetun tason kautta kuvassa 3.

​Kuva 3. Esimiesten palautteenanto heijastuu henkilöstötuottavuuden osatekijöihin ja luottamukseen työnantajaa kohtaan.

Kuva 3 osoittaa, että koetulla esimiestyöllä on suurin vaikutus työmotivaatioon ja luottamukseen työnantajaa kohtaan. Henkilöstötuottavuuteen kokonaisuudessaan esimiespalaute heijastui myös; henkilöstötuottavuusindeksin HTI:n keskiarvot olivat kuvan 3 tasoryhmissä 48, 51 ja 55. Keskitasosta mentiin siis 6-7 % alas- ja ylöspäin.

Entäs leadership ja kannattavuus?

​Olen vahvasti sitä mieltä, että hyvä leadership on tärkeää, mutta sen yhteys kannattavuuteen ja yrityksen kesävään kasvuun on vielä tärkeämpää. Työkaari kantaa hankkeen 35 pk-yrityksen suhteen yhteys löytyi, siitä kuva 4.
​
Esimiestutkimuksen muuttujista muodostettiin johtajafaktori, joka koostui johtajuuden (suunnitelmallisuus, alaisten näkökulmat huomioon ottava sekä myönteinen suhtautuminen alaisten kehitysideoihin) ja johtamisen (talouden ja toiminnan suunnittelu) osaamisesta.

Johtajafaktorin tasolla oli erittäin suuri merkitys kannattavuuteen; alimman tason yrityksissä kannattavuus oli 3,9 %-yksikköä alle, ylimmän tason yrityksissä taas 2,7 %-yksikköä yli toimialan mediaanin.

​Kuva 4. Johtajan osaamisen yhteys kannattavuuteen pk-sektorin teollisuusyrityksissä.

Kuvan 4 tulos on kiistaton ainakin teollisuusyrityksissä, mistä aineisto siis oli. Olen vahvasti sitä mieltä, että vastaava leadership- ja management -osaamisen yhdistelmä toimii muillakin toimialoilla. Mielenkiintoista kuvan 4 tuloksessa on eri ryhmien %-osuudet. Kun mennään keskiarvon ja keskihajonnan kautta, tulee noihin alimpaan ja ylimpään ryhmään 15-20% firmoista. Siis 1/6-osalla menee hyvin ja 1/6-osalla heikosti!

Kierränkö totuuden rinkiä?

Olen blogannut vuonna 2009 alkaneen tutkimussarjan tuloksista reilun 200 kertaa ja välillä tuntuu, että kierrän kehää! Kehäni lähtöpiste on aina johdon päätökset ja strategiatyö, toinen askel on johtajuus esimiestyön erilaisina tunnuslukuina. Kolmas steppi on henkilöstötuottavuus ja neljäs kannattavuus. Yleensä kuvaan tätä johtamisen ketjuna, mutta voi sen kehänäkin hahmottaa.

Kehäni askelmat ovat hyvin loogisia; hyvä johtaminen tukee johtajuutta, joka puolestaan tukee henkilöstötuottavuutta, joka sitten heijastuu parempaan kannattavuuteen. Kukaan ei ole näitä yhteyksiä ja askelmia kyseenalaistanut. Eikä sitä, että koko apparaatin parempi (=erinomainen) toiminta toisi mukanaan 9,4 mrd€ kasvun käyttökatteisiin Suomen yrityksissä.

Faktoja on – mutta missä on ongelma?

Ongelmahan on tässä, että suuri osa yrityksistä jatkaa johtamistaan (tai johtamattomuuttaan) ihan niin kuin aina ennenkin. Isoja harppauksia tarvitaan ja siitä on hyvä esimerkki Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hanke. Hankkeen tuloksia nähdään syksyllä 2020, jolloin analysoidaan kehittymistä johtamisessa, johtajuudessa ja henkilöstötuottavuudessa.

Kahden vuoden hanke, jossa käytännössä puolentoista vuoden seuranta antaa alustavia suuntaviivoja kehittymiselle. Hyvä alku, jonka jälkeen yritykset toivottavasti jatkavat kunnianhimoisten tavoitteiden suunnassa.

Kehitystä tapahtunut – mutta kiusallisen vähän

Kehityksen hitaudelle on faktaakin olemassa, nimittäin tuo vuodesta 2009 alkanut tutkimussarja. Olemme yhdessä Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa tutkineet viiden eri toimialan yrityksiä ja laskeneet niille henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaistason. Henkilöstötuottavuuden johtamisen indeksi, HTJI on kehittynyt 35-40 tasolta yhdeksässä vuodessa 45 tasolle – hyvä niin. Mutta kun tavoitetaso on 60-80, on vielä paljon töitä edessä!

Kuva 5. Henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaistason muutokset 2009-2018 eri toimialoilla.

Kokonaisuudessaan HTJI:n tavoitealueelle on viime vuosina päässyt 30-35 % yrityksistä. Tutkimussarjan alkuvuosina jäätiin 10-20 %:iin, joten kehitystä on tapahtunut. Kuva 5 osoittaa kuitenkin, että monella toimialalla kehitys on pysähtynyt 2014 vuoden tasolle.

Mistä potkua johtamisen kehittämiselle?

Päätän tämän turhankin pitkän bloggauksen kysymykseen ”Mistä potkua johtamisen kehittämiselle?” Johtamisen tasolla on selkeä yhteys johtajuuteen ja kannattavuuteen. Yhteys kannattavuuteen on laskettavissa 9,4 mrd€:n kannattavuuden kasvupotentiaaliksi! Olen aikaisemminkin ihmetellyt, kuka tuosta innostuisi? Löytyykö Sinulta vastaus tähän?

Asiantuntijakeskustelu johtamisesta käy vilkkaana – fokuksessa on yleensä johtajien ja esimiesten leadership kyvykkyys, jota minä kutsun johtajuudeksi. Leadershipillä on lukuisia määritelmiä ja eri näkökulmien vastinpareja. On klassisia vastakohtia, kuten autoritaarinen vs demokraattinen ja kontrolloiva vs voimaannuttava. Näiden rinnalla on johtajuuden määritelmiä, kuten osallistava, valmentava, muutosmyönteinen ja palveleva johtajuus.

Sain johtajuuden osa-alueista rautaisannoksen 11.9.2019 HENRY Fellowsin tilaisuudessa, jossa Juha Äkräs kertoi laajan tutkimuksensa ennakkotietoja johtamisen kokeneilla asiantuntijoilla. Juha palaa itse tuloksiinsa, kun niiden julkistamisen aika on, minä analysoin omia tutkimustietokantojani ilmiön selvittämiseksi. Pelkistetty kysymykseni oli Mistä hyvä leadership tulee?

Osa 1 – aineistona Henkilöstötuottavuuden johtaminen – tutkimussarja

Etsin leadershipin syitä kahden tutkimusaineiston kautta. Ensimmäinen on vuodesta 2009 alkanut Henkilöstötuottavuuden (strategisen hyvinvoinnin) johtamisen (HTJ) tutkimussarja, jossa yli 2300 organisaation toimitusjohtajat ja HR-vastaavat ovat vastanneet johtamista ja johtajuutta koskeviin kysymyksiin. Toinen aineistoni on Teknologiateollisuuden Työkaari kantaa hanke, jossa sain kerätä täydellisen aineiston yritysten johtamisesta, esimiesten omista kokemuksista, henkilöstön vastauksista ja tilinpäätöstiedoista. Palaan tähän aineistoon piakkoin, nyt esittelen HTJ-tutkimusten tuloksia.

Leadership syntyy johdon päätöksistä

Vuosien 2014 - 2018 tutkimuksissa kartoitimme 661 yrityksen osalta esimiesten motivaatiota ja osaamista alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä. Tämä summamuuttuja kuvaa aineistossamme parhaiten johtajuuden tasoa – täydellinen se ei ole, mutta mielestäni riittävä. Yrityksissä esimiesten leadership -kyvykkyys jakaantui kolmeen tasoon; heikko 16 %, keskitaso 54 % ja hyvä 30 %.

Analysoin regressioanalyysin avulla yritysten johtajuuden tasoon vaikuttaneet tekijät. Esiin nousi kaksi tulosta: henkilöstötuottavuuden tavoitteiden ja esimiesroolin päättäminen, sekä työhyvinvoinnin huomioon ottaminen esimiesten koulutuksessa.

Johdon strategiatyö on päätöksenteon paikka

Tavoitteet ja esimiesvastuu ovat pohja leadershipille, mutta johdon strategiatyö on pohja tavoite- ja vastuupäätöksille. Strategiatyön suuri työhyvinvointipainotus takaa päätökset tavoitteista ja esimiesvastuusta. Lisäksi strategiatyössä linjataan esimiesten koulutuksen työhyvinvointi (=henkilöstö) painotus.

Kuva 1. Johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen yhteydet tavoite- ja vastuupäätöksiin, sekä esimiesten koulutuksen työhyvinvointipainotukseen. Aineistona 661 alle 1000 henkilön yritystä.

Kuvan 1 tulokset korostavat johdon strategiatyön työhyvinvointipainotuksen tärkeyttä. Yrityksistä, joissa työhyvinvointi otetaan huomioon ”paljon” 65 % päättää esimiehille vastuun alaisten työhyvinvoinnin edistämisessä. Yrityksistä, joissa työhyvinvointia ei oteta huomioon lainkaan vain 18 % tekee päätöksen esimiesvastuusta.

Päätökset tavoitteista ja esimiesten vastuusta ovat hyvän johtajuuden perusta

Tavoitteiden päättäminen (kyllä / ei) ja esimiehille päätetty vastuu alaisten kehittämisessä (kyllä / ei) selittivät 30 % leadership -kyvykkyyden tasosta. Tulos voidaan esittää kuvan 2 kautta.

​Kuva 2. Leadership -kyvykkyyden jakauma tavoitteiden ja esimiesvastuun päättämisen mukaisissa ryhmissä eri yrityskokoluokissa vuosina 2014-2018.

Kuvasta 2 nähdään selkeästi kaksi asiaa; 1. leadership arvioidaan paremmaksi pienissä yrityksissä, ja 2. johdon päätökset heijastuvat parempana leadershippinä.

Alle 50 henkilön yrityksistä 34 % arvioi esimiesten motivaation ja osaamisen hyvälle tasolla, luku oli keskisuurissa yrityksissä 28 % ja isoissa 26 %. Lisäksi nähdään, että päätökset tavoitteista ja vastuista olivat pohja hyvälle leadershipille.

Esimiesten koulutus tukee heidän osaamistaan ja motivaatiota

On luonnollista, että esimiesten koulutuksen työhyvinvointipainotus lisää esimiesten osaamista ja motivaatiota työhyvinvoinnin edistämisessä. Näiden kahden asian yhteys ei kuitenkaan ole täysin suoraviivainen – yrityksistä, joissa työhyvinvointia ei oteta huomioon lainkaan esimiesten koulutuksessa, 18 % kuului hyvään luokkaan esimiesten motivaation ja osaamisen suhteen. Ja päinvastainen ristiintaulukointi (työhyvinvointi ”paljon” koulutuksessa – heikko motivaatio ja osaaminen) nosti esiin 7 % yrityksistä. Suuressa kuvassa kuitenkin koulutuksen (tai paremminkin valmennuksen) henkilöstöpainotuksella on suuri merkitys.

​Kuva 3. Leadership -kyvykkyyden jakauma esimiesten koulutuksen työhyvinvointipainotuksen mukaisissa ryhmissä vuosina 2014-2018.

Leadership syntyy strategiatyön, tavoitteiden ja vastuun sekä koulutuksen kautta – entäs sitten?

Olen kuvissa 1 - 3 maalannut kokonaisuutta siten, että se alkaa johdon strategiatyöstä ja jatkuu siellä tehtyjen päätösten myötä selkeinä tavoitteina, esimiesvastuina ja esimiesten oikeaoppisena kouluttamisena. Leadership kehittyy näin ja sillä on merkittävä vaikutus myös yritysten kannattavuuteen.

Vuoden 2018 tutkimusaineistoon saimme yritysten ja niiden toimialojen tilinpäätöstiedot Bisnode Finland Oy:lta. Tämä mahdollisti leadershipin tason ja kannattavuuden vertailevan analyysin. Kannattavuuden muuttujana on yrityksen käyttökateprosentin ero saman toimialan yritysten mediaaniin verrattuna. 

Kuva 4. Yritysten kannattavuus ja henkilöstötuottavuusindeksi, HTI leadershiptason mukaan.

Kuvan 4 tulos on selkeä, leadershipillä on selkeä yhteys yrityksen kannattavuuteen ja henkilöstötuottavuuteen. Kuvan 4 tärkein tulkinta on se, että heikkoa esimiesten motivaatiota ja osaamista tulee välttää kaikin keinoin. Kuten aikaisemmat kuvat osoittavat, ovat selkeät tavoitteet, vastuut ja kouluttaminen hyvä vaihtoehto tähän!

Kuva 4 osoittaa myös selkeän yhteyden esimiesten kyvykkyyden ja henkilöstötuottavuuden välillä. Henkilöstötuottavuusindeksi, HTI laskettiin henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn tulona. Tulos on yhdenmukainen aikaisempien tutkimustuloksien kanssa rakennusalalta ja sotealalta, ks julkaisut

Yhteenvetoa tuloksista

Esitin tässä blogitekstissä kysymyksen Mistä hyvä leadership tulee? Ja vastaukset olivat selkeät

• johdon strategiatyön työhyvinvointipainotus linjaa johdon päätöksiä
• johdon päätökset johtamisen tavoitteista ja esimiesten vastuista luovat pohjan esimiesten leadership-kyvykkyyden kasvulle
• esimiesten kouluttamisen työhyvinvointipainotus tukee esimiesten osaamista ja motivaatiota
• esimiesten kyvykkyys – hyvä leadership heijastuu hyvään taloudelliseen kannattavuuteen joko suoraan tai hyvän henkilöstötuottavuuden kautta

Hyvä esimiestyö ”tulee” siis johdon päätöksistä, selkeitä tavoitteista, annetusta vastuusta ja myös esimiesten kouluttamisesta. Ihan loogisesti.

Seuraava kysymys on sitten se, miten henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn asiat saadaan johdon strategiatyön agendalle? Ja minkälaisina mahdollisuuksina? Myös taloudellisen kannattavuuden mahdollisuuksina!

Tulokset ovat selkeät, mutta kehittymismahdollisuudet huikeat

Esittämäni tulokset ovat mielestäni kovin selkeät ja loogiset – johdon strategiatyöstä kaikki tavoitteellinen toiminta saa buustia. Kehittämistä tilanteessa kuitenkin on, kun katsoo alla olevia %-osuuksia

• johdon strategiatyö on iso mahdollisuus – työhyvinvointi on otettu huomioon ”paljon” 14 %:ssa yrityksistä
• sekä toiminnan tavoite että esimiesvastuu on päätetty 25 %:ssa yrityksistä
• esimiesten koulutus tukee osaamista ja motivaatiota – työhyvinvointi on otettu huomioon koulutuksessa ”paljon” 26 %:ssa yrityksistä
• esimiesten osaaminen ja motivaatio ovat hyviä 30 %:ssa yrityksistä

Esitetyt %-osuudet vaihtelevat suuresti yrityskoon mukaan ollen isojen yritysten ryhmässä korkeampia, kuin pk-sektorilla. Isossa kuvassa kehittymistarvetta on kuitenkin paljon. Oma ajatusmallini johdon motivoimiseksi lähtee kannattavuudesta - hyvä esimiestyö ja hyvä henkilöstötuottavuus tukevat kannattavuutta kestävällä tavalla.

Olin 5.9.2019 mukana Boardmanin Liikkeenjohdollisen tutkimusryhmän LJT:n 70 v juhlaseminaaria ”Johtamisen tulevaisuus”. Seminaarissa kuulimme useita alustuksia johtamisesta nyt ja tulevaisuudessa, painottuen Risto Siilasmaan tekoälyn hyödyntämisestä Janne Tienarin tulevaisuuden johtamisen kompleksisuuteen.

Alustukset herättivät minut pohtimaan johtamisen perusteita jälleen kerran – mitä se management (johtaminen) ja leadership (johtajuus) oikein ovat? Johtaa -verbihän on meillä suomen kielessä molemmat osa-alueet kattava, samoin johtaja on henkilönä aktiivinen sekä managementissa että leadershipissa. Ja lisäksi pohdin, mitä vaikutusta / yhteyttä / merkitystä johtamisella ja johtajuudella on henkilöstön tilaan ja yrityksen taloudelliseen tuloskuntoon?

Itse näen managementille ja leadershipille selkeän eron sekä määritelmissä että organisaation käytännön toiminnoissa. Management on johtamisjärjestelmä, päätöksiä, vastuita, mittareita, raportointia ja niiden ohella aktiivisia prosesseja. Leadership on taas henkilökohtaista yhteyttä kahden henkilön välillä, tavoitteiden sopimista, kannustamista, osallistamista ja empatiaa puolin ja toisin.

Pohdinnan avuksi uutta tutkimustietoa

Oheisten määritelmien mukaan olen tehnyt Guy Ahosen, Juhani Ilmarisen ja Tomi Hussin kanssa management tutkimusta vuodesta 2009 alkaen. Vuosina 2016 ja 2018 lisäsimme kyselypatteristoon myös esimiestoiminnan yleisen arvion, sekä kysymykset esimiesten motivaatiosta ja osaamisesta alaisten työhyvinvoinnin tukemisessa. Näin saimme otantaperusteisen aineiston suomalaisista yrityksistä, johon vuonna 2018 pystyimme lisäämään myös yritysten toimialavertaillut tilinpäätöstiedot Bisnode Finlandin isoista tietokannoista.

Pohdintani tukena on siis täydellinen aineisto – johtamisen käytänteet ja taso, johtajuuden taso, henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn taso, ilmapiirin kannustavuuden taso, sekä yritysten taloudellisen suorituskyvyn mittarit.

Lähtökohtana johtamisen ja johtajuuden nelikenttä

Nelikenttä ei ole mitenkään ainutlaatuinen tapa hahmottaa kahden asian yhteyttä ja niinpä tein sellaisen johtamisen ja johtajuuden suhteen. Johtamisen muuttujaksi valitsin henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuudesta ”Johdon päätökset” – siis managementin ytimen.

Johtajuuden tasoa peilasin esimiesten kyvykkyydellä alaisten työhyvinvoinnin tukemisessa motivaation ja osaamisen yhdistelmänä. Käytännössä jaottelin johtamisen ja johtajuuden muuttujat kahteen osaan keskiarvon ja keskihajonnan mukaan ja sen jälkeen ristiintaulukoin muuttujat. Tulos nähdään kuvassa 1. 

​Kuva 1. Managementin ja leadershipin tasojen ristiintaulukoinnin tulos.

Kuva 1 osoittaa, että 32 %:lla yrityksistä sekä johtaminen että johtajuus olivat hyvällä tasolla – siis yli keskitason. Vastaavasti 30 % yrityksistä kuului alle keskitason johtamisen ja johtajuuden ryhmään. Kuvasta nähdään myös, että yhdistelmä hyvä johtaminen, heikko johtajuus oli varsin harvinainen, ryhmään kuului 11 % yrityksistä.

Miten johtamisen ja johtajuuden yhdistelmä heijastui henkilöstöön ja kannattavuuteen?

Johtamisen ja johtajuuden vaikutusten pohdinnan lähtökohta minulla on yrityksen kannattavuus. ja kannattavuuden kautta luonnollisesti kestävä yritykset arvon kasvu. Johtajuuden merkitys henkilöstötyytyväisyyteen, ja laajemmin henkilöstötuottavuuteen on kiistaton. Oheisessa tarkastelussa yhdistän nämä kaksi näkökulmaa.

Kuva 2. Johtamisen ja johtajuuden yhteydet yrityksen kannattavuuteen, sekä henkilöstön motivaatioon, osaamiseen ja työkykyyn.

Kuvassa 2 on siis vaaka-akselilla kuvan 1 esittämät neljä johtamisen & johtajuuden yritysryhmää. Vasen pystyakseli ja sininen viiva esittävät yritysten kannattavuutta, käyttökateprosenttia suhteessa toimialan mediaanikäyttökateprosenttiin. Tässä tarkastelussa arvo 100% tarkoittaa toimialan (=kilpailijoiden) kanssa samaa käyttökateprosenttia ja esimerkiksi 144% tarkoittaa 2 – 5 %-yksikköä kilpailijoita korkeampaa käyttökateprosenttia toimialan kannattavuustason mukaan.

Oikealla pystyakselilla on esitetty yritysryhmien keskiarvot henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn, sekä työpaikan ilmapiirin kannustavuuden suhteen.

Kuvan 2 tulosten tulkinta on mielenkiintoinen.

Ensinnäkin tulokset ovat kannattavuuden suhteen todella loogiset, näin on kirjoitettu tutkimusraporteissa (linkki) ja useissa blogiteksteissäni, joitsa esimerkki tässä. Hyvä johtaminen ja siihen yhdistyvä hyvä johtajuus heijastuvat parhaaseen kannattavuuteen. Ja vastaavasti huono johtaminen ja huono johtajuus heikentävät kannattavuutta. Ei siis mitään uutta.

Mutta uutta on se, että huono johtaminen ja hyvä johtajuus ovat yhteydessä parhaaseen henkilöstön motivaatioon, osaamiseen ja työkykyyn, sekä työpaikan ilmapiiriin. Ero muihin ryhmiin on tilastollisesti merkitsevä - ei siis sattumaan. Mutta samalla yritysten kannattavuus on samalla tasolla kuin kilpailijoilla – käyttökate 101% toimialan mediaanista. Hyvä leadership & huono management è hyvä henkilöstötuottavuus ja fiilis, mutta keskitason kannattavuus. Voisiko tulosta tulkinta seuraavasti

Näin sen ainakin minä tulkitsen.
​
Jos tarkastellaan kuvan 2 oikeaa laitaa, hyvän johtamisen ja hyvän johtajuuden ryhmää, nähdään ryhmän yrityksillä erinomainen kannattavuus ja hyvän keskitason henkilöstötuottavuus ja ilmapiiri. Tulkintani on tässä selkeä:

Ovatko tulkintani oikeita?

Edellä esitin kaksi tulkintaa, joiden oikeellisuutta voidaan luonnollisesti kriittisesti arvioida. Menetelmällisesti olen aika vahvoilla; satunnaisotannalla valitut 150 suomalaista yritystä ja niille koko yrityskuntaa kattavan tilinpäätösaineiston benchmarkdata. Johtamisen validoitu menetelmä tuke johtamisen tasoluokkien jaon oikeellisuutta. Johtajuuden osalta arvio perustuu tutkimukseen vastanneiden arvioihin, joka voi aiheuttaa kaksijaon keskivaiheilla pientä huojuntaa. Itse katson, että aineisto on kokonaisuudessaan riittävän pätevä tulkintojeni pohjaksi.

Jos data on kunnossa, ovat tulokset kiistattomia.

Hyvän johtamisen ja hyvän johtajuuden yhdistelmä on kannattavuuden ja kestävän kasvun varmistaja. Huono johtaminen hyvään johtajuuteen yhdistettynä tuottaa mukavaa fiilistä, mutta töiden puolella sujuvuus ja tehokkuus ovat vain keskitasoa.

Henkilöstötuottavuuden johtamisen mallissa johdon päätökset ovat päätöksiä tavoitteista, vastuista ja mittareista, sekä ihmisten huomioon ottamista strategiatyössä, esimiesten ja henkilöstön koulutuksessa sekä kehityskeskusteluissa. Näillä päätöksillä on vahva yhteys kannattavuuteen, sen olemme jo kahdella erillisellä tutkimuksella osoittaneet, Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018, sekä Johtaminen ja tuottavuus 2019.

Ovatko johtopäätökseni myös loogisia?

Omat johtopäätökseni tuloksista ovat mielestäni kovin loogisia

• johtamisen tasoa tulee kehittää jatkuvasti, ja samalla
• johtajuuden tasoa tulee nostaa koko ajan

Kaksi erillistä asiaa, jota nivoutuvat yhdeksi johtajan ja esimiehen työksi. Päätettyjä tavoitteita, aktiivisia prosesseja, jatkuvaa kehittämistä, muutosten mittaamista, oppimista, tulkintaa, uusi päätöksiä. Jatkuvasti.

Vuonna 1949 perustettiin valtionvarainministeriön kansliapäällikkö Klaus Wariksen aloitteesta liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä, LJT. Perustavaan kokoukseen osallistui 12 yritysjohtajaa, julkisen sektorin tai osuustoiminnan johtajia ei silloin mukaan otettu. Nykyään Boardmanin osana oleva LJT toimii yhdyssiteenä ja verkostojen vahvistajana liikkeenjohtajien, julkishallinnon ja akateemisen maailman välillä.

70 v juhlaseminaari 5.9.2019

Eilen 5.9.2019 pidettiin LJT:n 70 v juhlaseminaari Dipolissa lähes 200 osallistujan voimin. Ryhmän historiaa kartoittivat LJT:n puheenjohtaja Kari Kasanen avauspuheessaan sekä vuodesta 1978 alkaen LJT:n jäsenenä ollut Algol Oy:n entinen toimitusjohtaja Magnus Bargum. Ryhmän historian kaarta symboloi se, että Bargumin isä oli yksi kahdestatoista LJT:n perustajista.

​Seminaarin moderaattorina toimi professori Liisa Välikangas ja esiintyjäkaarti oli huippuluokkaa. Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä, F-Securen ja Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Millenial Boardin Robert Torvelainen, Hankenin johtamisen professori Janne Tienari, aTalent Recruiting Oyn toimitusjohtaja Niklas Huotari, sekä Annu Nieminen, joka on The Upright Projectin Founder & CEO.

Muutamia nostoja loistavasta seminaarista

Juhlaseminaarin runsaan kahden tunnin ja seitsemän esityksen ilotulistus vaatii minulta vielä sulattelua – sen verran tiukkaa asiaa saatiin kuulla. Rohkenen kuitenkin nostaa esiin seminaarin parhaita paloja.

Risto Siilasmaa – kysy oikeat kysymykset!

Risto Siilasmaa puhui johtamisvaatimusten muutoksesta ja tekoälystä johdon tukena. Esityksen pääviestejä oli kaksi:

1. Jokaisen tulee osata tekoälyn ja koneoppimisen perusteet. Tämä mahdollistaa toisen pääviestin toteutumisen:

2. Kysy oikeat kysymykset. Näin yrityksen on mahdollista hyödyntää tekoälyä ja koneoppimista.

​Luonnollista on, että näiden osaamisten rinnalla yrityksellä on oltava dataa, datan keruun systeemi ja liiketoimintaa tukeva datastrategia.

​Sirpa Pietikäinen – osaoptimointi ei enää riitä

Kokenut ympäristöpoliitikko Sirpa Pietikäinen tykitti puolessa tunnissa valtavan määrät faktaa maapallon nykytilasta ja tulevaisuuden uhkakuvista. Oma ymmärrykseni tulkitsi hänen viestiään siten, että osaoptimoinnin aika on ohi – se ei enää riitä luonnonvarojen pelastamiseen. Huimimmillaan kyse on siitä, että nykyiset tuotteet / palvelut on pystyttävä tuottamaan kymmenesosalla nykyisistä resursseista.

Janne Tienari – tulevaisuuden johtamisen ydin on ihminen

Tienarin visio tulevaisuuden johtamisesta oli selkeä: ihmisläheisyyden tärkeys. Ihmiset haluavat työssään jo nyt vapautta ja selkeyttä ja tämä on tulevaisuudessa ”uusi musta”. Johtajilta tämä edellyttää nykyisen johtamisosaamisen lisäksi kykyä kohdata ja tukea ihmisiä. Tienari puhui osuvasti kolmen kielitaidon vaatimuksesta: johtaja on osattava puhua numeroita, teknologiaa ja ”ihmiskieltä”.

Oheisen pelkistyksen lisäksi Tienari hahmotti tulevaisuuden johtamisen kompleksista pelikenttää, jossa korostuvat teknologisoituminen, ekologisoituminen, finanssivetoisuus, medialisoituminen ja näiden keskellä monikulttuuristuminen. Johtamisen ammatilliset osaamisvaatimukset ovat tulevaisuudessa todella kovat!
​
Niklas Huotari tuki Tienarin näkemystä nuorena, nuorten ihmisten johtajana. Hän toi esiin kolme ilmiötä nuorten johtamisessa: individualismin nousu, ihmisen johtaminen datan keskellä, sekä merkityksellisen liikkeen tuoman kilpailuedun. 

​Annu Nieminen - arvonluonnin uusi aikakausi muuttaa johtajuuden vaatimuksia

Annu Nieminen aloitti esityksensä räväkästi toteamalla, että ”tapamme mitata yrityksen arvonluontia on vanhentunut”. Tällä hän tarkoitti perinteistä tilinpäätökseen pohjautuvaa taloudellisen arvon mittaamista, jossa korostuu pelkkä yrityksen taloudellinen hyöty.

​The Upright Projectissa Nieminen on kumppaneineen kehittänyt kokonaisvaltaisen, vahvaan tekoälyosaamiseen perustuvat arvonluonnin mallin.

Upright Model koostuu neljän laajasti määritetyn osa-alueen (ympäristö, terveys, yhteiskunta, osaaminen) resurssikulutuksen ja tuottojen analysoimisesta yhdeksäntoista kategorian suhteen. Apuna tässä on hämmästyttävä tekoälysovellus, joka yhdistää ilmiöitä 130 miljoonan tieteellisen artikkelin joukosta. 

​Kahdentoista toimitusjohtajan keskustelukerhosta isoksi vaikuttajaksi

Liikkeenjohdollinen tutkimusryhmä on 70 vuoden aikana kasvanut pienen vaikutusvaltaisen piirin keskustelukerhosta isoksi vaikuttajaksi. Tällä hetkellä Boardman tarjoaa LJT:lle hyvän kotipesän. Boardman mahdollistaa liike-elämän vaikuttajien ja tutkijoiden vuoropuhelun sekä tieteellisen tiedon levittämisen yritysjohdolle seminaarien ja muiden tapahtumien kautta

Ohjelmointialaa pidetään usein työelämän muutosten kärjessä kulkijana. Johtamisen muutoksissa, ihmisten osallistamisessa ja viime aikoina itseohjautuvuudessa ohjelmointialan yritykset ovat olleet vahvasti esillä. Asiakaskohtaiseen, projektiluonteiseen työhön itseohjautuvuus soveltuu hyvin, mutta miten on laajemmin johtamisen merkitys – sitä lähdin analysoimaan Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen aineistosta.

Tutkimuksessa mukana 17 ohjelmointialan yritystä

Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimuksen yritykset etsittiin mukaan satunnaisotannan kautta ja näin mukaan saatiin 17 ohjelmointialan yritystä. Yritykset jakaantuivat lukumääräisesti tasan pieniin, keskisuuriin ja suuriin henkilöstömäärän mukaan. Yritysten liikevaihdon keskiarvo oli 13 M€, vaihdellen kahden ja 57 miljoonan välillä. Yritysten käyttökateprosentin mediaani oli 10,2% liikevaihdosta, kun toimialan (62010, ”Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus”) mediaani Bisnode Finland Oy:n tilastossa oli 9,3%. Otanta edusti siis hyvin toimialan yrityksiä kannattavuuden suhteen.

Tutkittiin johtamista kokonaisuutena

Tutkimus kartoitti nettikyselyn kautta yritysten johtamisen peruspäätöksiä ja eri prosessien aktiivisuutta. Lisäksi vastaajilta kartoitettiin henkilöstön motivaatiota, osaamista ja työkykyä ja laskettiin niiden pohjalta henkilöstötuottavuusindeksi.

Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä

Ohjelmointiala oli kokonaisuudessaan samalla henkilöstötuottavuuden johtamisen tasolla, kuin muut toimialat. Eroja löytyi tietyillä osa-alueilla, joista tilastollisesti merkitsevät erot esitetään kuvassa 1.

Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden johtamisen osa-alueiden eroja ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.

Erot ohjelmointialan ja muiden toimialojen välillä olivat tietyillä osa-alueilla varsin suuria. Esimiehen rooli oli päätetty ja sitä toteutettiin ohjelmointialalla selkeästi passiivisemmin, kuin muilla toimialoilla. Ohjelmointiyrityksistä 24 % oli päättänyt esimiesvastuun, muilla toimialoilla luku oli 42 %. Lisäksi muilla aloilla esimiehet toimivat hieman aktiivisemmin ohjelmointialaan verrattuna.
​
Pieniä eroja oli havaittavissa henkilöstötuottavuuden suunnitelmallisuudessa, työsuojelun ja HR-prosessien aktiivisuudessa. Henkilöstötuottavuuden investoinneissa (1132€ vs 778€/henk/v), henkilöstöetujen ja terveellisten elämäntapojen edistämisen aktiivisuudessa ohjelmointiala oli selkeästi edellä muita toimialoja.

Kun tarkasteltiin henkilöstön kehittämisen prosesseja tarkemmin, havaittiin tilastollisesti merkitseviä eroja neljässä prosessissa kuvan 2 mukaan.

Kuva 2. Erot henkilöstötuottavuuden huomioon ottamisessa eri HR-prosesseissa ohjelmointialan ja kaikkien toimialojen välillä vuonna 2018.

Ohjelmointialalla henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus on vähemmän työhyvinvointipainotteista kuin muilla toimialoilla. Työaikojen ja järjestelyjen joustavuudessa, kehityskeskusteluissa ja työn ja perheen yhteensovittamisessa ohjelmointialla painottui työhyvinvointi enemmän kuin muilla toimialoilla. Erot olivat tilastollisesti erittäin merkitseviä. Puheet ihmislähtöisestä johtamisesta ohjelmointialalla ovat siis totta!

Ihmiset ovat liekeissä ohjelmointialalla

Henkilöstötuottavuusindeksin lasketaan henkilöstön motivaation, osaamisen ja työkyvyn arvoista. Henkilöstötuottavuusindeksi, HTI kuvaa kokonaisuutta ja sen keskiarvo koko työväestön suhteen on 47-50 tasolla. Ohjelmointialalla luku oli 68, joka on tilastollisesti muita toimialoja suurempi, poikkeuksena muut liike-elämän palvelut. 

​Kuva 3. Henkilöstötuottavuusindeksin, HTI:n keskiarvot eri toimialoilla.

Henkilöstötuottavuusindeksin osa-alueista ohjelmointiala oli selkeästi paras henkilöstön motivaatiossa ja hyvää tasoa osaamisessa ja työkyvyssä. Mainittakoon, että ohjelmointiala oli muihin toimialoihin verrattuna hyvä myös työyhteisön kannustavuudessa, mutta keskitasoa esimiestoiminnassa.

Johtamisen yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä

Johtamisen suhteen yritykset jaettiin kahteen ryhmään ohjelmistoalan ”sisällä”, alle ja yli keskitasoon. Näiden ryhmien erot havaittiin seuraavilla osa-alueilla: johdon päätökset, esimiestyön kehittäminen, HR-prosessit, työterveyshuolto ja henkilöstöedut.

Kun johto tekee jämäkämmin päätöksiä, kun esimiehiä kehitetään enemmän, kun HR-prosessit ovat työhyvinvointipainotteisempia ja kun vielä työterveyshuolto toimii paremmin ja henkilöstöetuja käytetään aktiivisemmin, saadaan parempi kannattavuus! Tämä siis ohjelmointialan yritysten vertailussa.

​Melkoisen laaja, mutta linjakas settin johtamisen ja kehittämisen toimintoja heijastuu taloudelliseen suorituskykyyn. Voisin kuvitella, että näillä toimintatavoilla on selkeä yhteys henkilöstön sitoutumiseen ja uuden talentin rekrytoimiseen.
​
Numeraaliset erot kannattavuudessa nähdään kuvassa 4. Huonon johtamisen yrityksissä käyttökate on tasan ohjelmistoalan mediaanissa, hyvän johtamisen yrityksissä taas 5,3%-yksikköä yli mediaanin. Varsin iso ero, joka heijastuu positiivisesti kehittämiseen, investointikykyyn ja myös yrityksen kirjanpitoarvon nousuun.

Kuva 4. Johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tason vaikutus kannattavuuteen ohjelmoinnin toimialalla.
 
Henkilöstötuottavuuden yhteys kannattavuuteen ohjelmointialan sisällä

Henkilöstötuottavuuden suhteen ohjelmointialan yritykset jaettiin myös kahteen ryhmään, alle ja yli keskiarvon. Näiden ryhmien HTI:n keskiarvoiksi muodostuivat 52 ja 84, joista 52 on keskitasoa ja 84 erinomainen plus!

Alle keskitason HTI oli yhteydessä -0,6%-yksikköä ohjelmointialan mediaania alempaan käyttökatteeseen. Käytännössä siis keskitason HTI:lla (52) saavutettiin keskitason käyttökate. Erinomaisella HTI-tasolla olevien yritysten kannattavuus oli 6,0 %-yksikköä ohjelmointialan mediaania parempi.

Kun kuvan 4 johtamisen ja henkilöstötuottavuuden tasot ristiintaulukoitiin, saatiin suuria eroja kannattavuudessa. Yritysryhmässä, jossa sekä johtaminen että HTI olivat yli keskitason, oli käyttökate 8,2%-yksikköä yli toimialan mediaanin. Heikoimmassa ryhmässä – sekä johtaminen että HTI alle keskitason, oli käyttökate 1,8%-yksikköä alle toimialan mediaanin.

Käyttökatteen 5-6 %-yksikön ero tarkoittaa myös huikeaa eroa yrityksen arvon kasvussa. Hyvän johtamisen yrityksen kirjanpitoarvo kasvaa yli 100% enemmän muutamassa vuodessa, kuin huonon johtamisen yrityksen. Tämä on johtamisen ehkä tärkein arvo!

To conclude

Joitakin yhteenvetoja

• henkilöstötuottavuuden johtaminen kokonaisuudessaan on ohjelmointialalla samalla tasolla muiden toimialojen kanssa
• tiettyjä ihmislähtöisiä prosesseja toteutetaan ohjelmointialalla muita toimialoja aktiivisemmin
• esimiesrooli ja esimiesten aktiivisuus on ohjelmointialalla muita toimialoja passiivisempaa
• ohjelmointialan sisällä hyvin johdetut yritykset ovat 5,2 %-yksikköä kannattavampia kuin huonommin johdetut yritykset
• henkilöstötuottavuudelta paremmat yritykset ovat 6,6 %-yksikköä kannattavampia kuin yritykset, joissa osaaminen, motivaatio ja työkyky ovat alemmalla tasolla

Yhdessä Guy Ahosen ja Aalto-yliopiston professori Timo Kuosmasen ja tutkija Juha Eskelisen kanssa tehdyssä tutkimuksessa pääsin analysoimaan hyvän johtamisen vaikutusten pysyvyyttä. Aineisto koostui teollisuusyritysten vuosien 2009-2016 johtamiskäytänteistä ja vuosien 2008-2016 tilinpäätösaineistoista. Tämä mahdollisti sen, että pystyimme analysoimaan, miten johtamisen aktiivisuus heijastui seuraavien vuosien kannattavuuteen. Koko raportti on ladattavissa kotisivuiltani tämän linkin kautta.

Johdon päätökset ratkaisivat kannattavuuden

Tutkimuksen yksi päätulos oli johdon päätösten tason yhteys kannattavuuteen, jota mittasimme käyttökatteen erona saman toimialan yritysten käyttökatteen mediaaniin.

Kuva 1. Johdon päätösten tason yhteys käyttökatteeseen teollisuusyrityksissä vuosina 2009-2016.

Kuvan 1 tulkinta on selkeä: kun päätökset tavoitteista, suunnitelmista ja mittareista on tehty kunnolla, päästään parempaan kannattavuuteen. Päätöksiin sisältyvät myös henkilöstötuottavuuden huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten ja henkilöstön koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa. Siis varsin laaja-alainen päätösten kokonaisuus.

Tuloksen tulkinnassa voidaan kiinnittää huomio käyttökatteen %-yksikköön. Se on iso määrä rahaa, 100 M€:n liikevaihdosta 2,8%-yksikköä on 2,8 M€. Toisaalta kuvan 2 esittämä 2,8 % on noin kolmannes teollisuuden keskimääräisestä käyttökateprosentista!

Kolmanneksi vielä tuo 2,8 %-yksikön ero käyttökatteessa tarkoittaa 40 % suurempaa yrityksen arvon kasvamista, ihan taseen mukaan laskettuna.

Johtaminen heijastuu siis sekä kannattavuuteen juuri nyt että yrityksen arvon kasvuun! Tämä saattaa kiinnostaa myös omistajia!

Miten hyvät päätökset kestävät?

Aineistomme mahdollisti tosiaan johtamisen tason ja tulevan kannattavuuden yhdistämisen. Tällöin esimerkiksi vuoden 2012 johtamistuloksia analysoitiin vuosien 2012-2015 kannattavuuden suhteen. Tutkimuskysymys voitaisiin esittää virtaviivaisesti: ”Miten kauan hyvän johtamisen teho säilyy?

Kuva 2. Johdon päätösten tason yhteys käyttökatteeseen tutkimusvuonna ja sitä seuraavina kolmena vuotena.
​
Kuvan 2 tulos on mielenkiintoinen ja looginen yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Ensinnäkin paras päätöksenteko heijastuu tutkimusvuonna 2,8 %-yksikön erona kilpailijoihin verrattuna, ihan niin kuin kuva 1 osoitti. Toisaalta kannattavuuden ero kilpailijoihin vain kasvaa kahtena seuraavana vuotena laskien kolmantena vuotena takaisin 3%-yksiön tasolle. Se ainoa poikkeus loogisuudesta on heikoimman päätöksentekoluokan kolmannen vuoden 2,9 %-yksikön kannattavuusero toimialaan verrattuna; siihen emme löytäneet pätevää selitystä.

Parhaan johtamisen vaikutus kestää kaksi vuotta!

Jos kuvan 2 tulosta tulkitsee tiukasti, voidaan tosiaan sanoa parhaan johtamisen vaikutuksen olevan kaksi vuotta. Vuosien +1 ja +2 yli viiden prosenttiyksikön ero kilpailijoihin verrattuna on huikea! Kolmantena vuotena palataan kolmen prosenttiyksikön eron tasolle, joka sekin on tietysti hyvä.
Voidaan siis perustellusti väittää, että hyvääkin johtamista on jatkuvasti kehitettävä – isossa kuvassa koko johtamisen kannalta 2-3 vuoden sykleissä.

Kokemuksieni perusteella tämä tarkoittaa erityisesti ”johtamisen johtamisen” jatkuvaa kehittämistä. Ketju toimitusjohtaja-johtoryhmän jäsen-päällikkö-esimies tulisi toimia niin saumattomasti, että ”tehohävikkiä” ei tapahtuisi. Isoissa organisaatioissa kuvaamani ketju on helposti viisi tai kuusiportainen, jolloin ”johtamisen johtamisen” laatu korostuu.

Tutkimuksen pdf-versio löytyy suoraan tämän LINKIN kautta. Julkaisun koko on 7,6Mb.

Antell Oy:n toimitusjohtaja Tomi Lantto twiittasi viime viikolla vuosi sitten kirjoittamani ”loman jälkeen” bloggauksen. Kiitos siitä Tomille – aihe on edelleen ajankohtainen – johtaminen ja johtajuus kaipaavan kehitysaskelia!
​
Tänä vuonna loman jälkeen katsoin myös taaksepäin ja huomasin olleeni kiitettävän aktiivinen aihepiirin tutkija. Alkuvuoden 2019 aikana julkaistiin kolme raporttia johtamisen, johtajuuden ja henkilöstötuottavuuden yhteyksistä kannattavuuteen. Toki töitä oli tehty vuoden 2018 puolella – kiitos siitä kuuluu tutkijakollegoille Guy Ahonen, Juha Eskelinen, Tomi Hussi, Juhani Ilmarinen ja Timo Kuosmanen, tutkimusten mahdollistajille Työsuojelurahastolle ja Teknologiateollisuus ry:lle, sekä tilinpäätöstiedot tutkimuksiin luovuttaneelle Bisnoden Finland Oy:lle.

​Kuvassa 1. kevään 2019 julkaisujen kannet.

Johtaminen ja tuottavuus – Henkilöstön johtaminen menestystekijänä

Yhdessä Aalto-yliopiston kanssa tehdyn tutkimuksen aineistona olivat vuosina 2009-2016 johtamisen osalta tutkitut teollisuusyritykset. Hyödynsimme siis aikaisempaa tutkimustietoa ja yhdistimme siihen yritysten tilinpäätöstiedot. Aineistossa oli 225 yritystä, raportti löytyy tästä LINKKI.

Tämän tutkimuksen tärkein tulos oli johdon päätösten yhteys kannattavuuteen – vasta erinomainen taso toi lisäarvoa! 

​Kuva 2. Johdon päätösten tason yhteys käyttökatteeseen teollisuusyrityksissä vuosina 2009-2016.

Kuvan 2 tulkinta on selkeä: kun päätökset tavoitteista, suunnitelmista ja mittareista on tehty kunnolla, päästään parempaan kannattavuuteen. Päätöksiin sisältyvät on työhyvinvoinnin huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten ja henkilöstön koulutuksessa ja kehityskeskusteluissa. Siis varsin laaja-alainen päätösten kokonaisuus.
​
Kannattavuutta mittasimme käyttökatteen prosentuaalisena erona alatoimialan käyttökatteen mediaaniin. Käytännössä vertasimme yrityksen kannattavuutta suhteessa kilpaileviin yrityksiin. Todettakoon vielä, että %-yksikkö on iso määrä rahaa, 100 M€:n liikevaihdosta se on 1 M€. Toisaalta kuvan 2 esittämä 2,8 % on noin kolmannes teollisuuden keskimääräisestä käyttökateprosentista!

Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 tutkimus

Tässä ”vanhalla tutkijajengillä” – Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen – tehdyssä tutkimuksessa oli kohderyhmänä 166 viiden toimialan yritystä. Kartoitimme henkilöstötuottavuuden johtamisen toimintatavat hyvin perusteellisesti, lisäksi kartoitettiin esimiestoiminnan, johtajuuden taso. Näiden kahden yhdistelmä muodosti tutkimuksen päätuloksen kannattavuuden suhteen. Lisää aineistoa ja tutkimuksen kaksi raporttia löytyvät tämän LINKIN takaa.

​Kuva 3. Johtamisen ja johtajuuden tasojen yhteydet yritysten kannattavuuteen.

Kuvan 3 tulos on erinomaisen looginen: johtamisen taso määrittää kannattavuutta ja kullakin johtamisen tasolla johtajuuden taso tuo eroa yritysten välille. Ero parhaiden ja heikoimpien yritysten välillä oli 8,1 %-yksikköä. Voi yleistäen sanoa, että paras johtaminen ja johtajuus tuo 50 % lisää käyttökatetta ja huonoin johtaminen ja johtajuus hävittävät 50 % käyttökatteesta! Tutkimusyritysten käyttökatteiden keskiarvot olivat kokoluokissa 8-10 %:n tasolla keskimäärin.

Henkilöstötuottavuuden johtaminen teollisuudessa

Henkilöstötuottavuuden johtaminen teollisuudessa – Työkaari kantaa – tuottavaa työhyvinvointia hankkeen alkuanalyysien yhteenveto oli kevään 2019 kolmas raportti. Hankkeessa pääsin analysoimaan 35 teollisuuden pk-yrityksen johtamista, johtajuutta, henkilöstötuottavuutta ja kannattavuutta hyvin perusteellisesti. Raportti löytyy TÄSTÄ.

Hankkeen laaja aineisto mahdollisti syvällisen analyysin ja yhdeksi merkittävimmäksi tulokseksi muodostui esimiesten johtajakokemuksen yhteys kannattavuuteen.

​Kuva 4. Johtajafaktorin yhteys kannattavuuteen 35 teollisuusyrityksessä.

Johtajafaktori koostui suunnitelmallisuudesta, kannustavuudesta ja oman vastuualueen talouden ja toiminnan suunnittelusta. managementin ja leadershipin ydinasioista. ja kun nämä kaikki sujuivat hyvin, oli yrityksen käyttökate 2,7 %-yksikköä kilpailijoita parempi – ja kun nämä kaikki sujuivat huonosti, oli yrityksen käyttökate 3,9 %-yksikköä kilpailijoita huonompi. Jälleen voidaan yleistäen sanoa: hyvä johtaminen ja johtajuus kasvattaa käyttökatetta puolella ja huono romahduttaa siitä puolet!

Mitä opimme tästä?

Olen ottanut tavaksi pohtia kunkin bloggauksen oppeja. Nyt vastaus on selkeä: johtamisella on todella väliä! Ja kokonaisuudessa mennään johtamisen ketjun mukaan – vasta kokonaisuus tuo kestävää tulosta.

Sanallisesti johtamisen ketjun voi purkaa näin:

• määrittäkää strategian toteuttamisen kannalta tärkeät henkilöstön ja organisaation kyvykkyydet
• päättäkää näille kyvykkyyksille tavoitteet, kehittämisvastuut ja -prosessit sekä mittarit
• tukekaa aktiivisesti jokaisen esimiehen johtamisen osaamista – he sitten tukevat tiimiensä ihmisiä
• seuratkaa muutoksia koko ajan suhteessa liiketoiminnan mittareihin
• olkaa isossa kuvassa pitkäjänteisiä, pienemmissä asioissa ketteriä

Eikä tässä vielä kaikki!

Lopuksi palautan mieliin hyvän johtamisen taloudellisen potentiaalin koko Suomen yrityskunnassa. Hyvän johtamisen potentiaali on 9,4 mrd€! Siitä tarkat laskelmat blogissani.

Eilen 17.6.2019 julkaistiin Elinkeinoelämän valtuuskunnan, EVA:n analyysi KROONINEN POTILAS. Raporttiin oli haastateltu 1263 yritysten johtoon kuuluvaa henkilöä. Tutkimus kattoi 21 kilpailukyvyn eri osa-aluetta koulutus- ja innovaatiojärjestelmistä talouspolitiikkaan. Yksi osa-alue oli liikkeenjohdon toimintatavat, johdon strategiset menetelmät ja analyyttiset menetelmän. Isossa kuvassa voidaan puhua johtamisesta, ja se kiinnosti minua erittäin paljon. Raportti on ladattavissa tästä linkistä.

Johtaminen – kehittyneet liikkeenjohdon toimintatavat olivat hyvällä tasolla – ja kehittyneet vuodesta 2013

EVA:n tutkimus tehtiin edellisen kerran vuonna 2013, joten se mahdollisti muutosten analysoinnin vuosien 2013-2018 välillä. Kyselyssä eri osa-alueiden tilaa arvioitin ensin suhteessa kilpailijamaihin ja toiseksi niiden kehittymisnäkymää seuraavien vuosien aikana. Vastauksista koostettiin vahvuus-heikkous- ja vahvistuu-heikkenee -akselit, joiden muodostama nelikenttä oli avain tulosten tulkintaan.

Liikkeenjohdon toimintatavat arvioitiin sekä vuonna 2013 että 2018 vahvoiksi ja erityisesti 2018 niiden arvioitiin kehittyvät tulevina vuosina. Johtamisrintamalla siis kaikki hyvin!

Miten henkilöstötuottavuuden johtaminen on muuttunut vuosien 2013-2018 välillä?

Oma mielenkiintoni kohdistuu todellakin johtamiseen, jota olen tutkinut vuodesta 2009 alkaen laajoilla otantaperusteisilla tutkimuksilla (lataa raportit) yhdessä professorien Guy Ahosen ja Juhani Ilmarisen sekä KTT Tomi Hussin kanssa. Lisäksi tänä vuonna julkaistiin Aalto-yliopiston professori Timo Kuosmasen ja KTT Juha Eskelisen kanssa tehty tutkimus (linkki), jossa analysoitiin johtamiskäytänteiden yhteyttä teollisuusyritysten tuottavuuteen ja kannattavuuteen. Nämä aineistot antavat mahdollisuuden katsoa, miten johtaminen on muuttunut ja onko se samassa linjassa EVA:n analyysin kanssa?

Johtamisen kokonaisuus on kehittynyt vuodesta 2013

Oman tutkimusaineistoni osoittaa, että henkilöstötuottavuuden johtamisen kokonaisuus on kehittynyt vuodesta 2013, aivan niin kuin EVA:n raportti osoitti. Kuvassa 1 esitetään henkilöstötuottavuuden johtamisen indeksin tasoluokkien muutos vuosien 2013-2018 välillä. Vuoden 2013 tason määritin vuosien 2012 ja 2014 keskiarvona, kun tutkimusta ei tehty juuri vuonna 2013.

​Kuva 1. Henkilöstötuottavuuden johtamisen tasoluokat yrityksissä vuosina 2013 ja 2018.

Kuva 1 osoittaa positiivisen muutoksen, joka on tapahtunut heikon johtamisen vähenemisen ja keskitasoisen johtamisen kasvun kautta. Hyvä johtaminen oli pysynyt ennallaan – hieman alle 30 % yrityksistä johti henkilöstötuottavuutta hyvin. Kokonaisuudessaan siis hyvää kehitystä, mutta hyvän johtamisen kehittyminen on huolestuttavan pientä.

Päätökset ovat tärkeä osa johtamista

Tutkimuksissamme johtamista on kartoitettu varsin kokonaisvaltaisesti. Yksi osa on ollut tehtyjen peruspäätösten osuudet, kuinka monta prosenttia yrityksistä on esim. päättänyt tavoitteen henkilöstötuottavuuden johtamiselle, jne. Näiden peruspäätösten merkitys on nähty tärkeiksi, ne linjaavat johtamisen kokonaisuutta. Kuvassa 2 on kooste tärkeimpien päätösten tehneiden yritysten osuuksista vuosina 2013 ja 2018.

​Kuva 2. Henkilöstötuottavuuden johtamisen peruspäätösten tehneiden yritysten osuudet vuosina 2013 ja 2018.

Kuva 2 osoittaa pääsääntöisesti pientä kasvua peruspäätökset tehneiden yritysten osuuksissa. Sisältömäärityksen tehneiden yritysten osuus kasvoi selkeästi, kun taas tavoitteen päättäneiden osuus laski 7 %-yksiköllä. Kuvasta 2 voidaan hahmottaa henkilöstötuottavuuden johtamisen suuri kehittymispotentiaali – peruspäätökset on tehnyt 30-40 % yrityksistä. Tässä on sama trendi kuin EVA:n raportissa, isot yritykset tekevät päätöksiä selkeästi useammin kuin pienet yritykset.

Johdon prosessit edistävät henkilöstötuottavuutta ja kannattavuutta

Olemme tutkijatiimissä kutsuneet tiettyjä prosesseja johdon prosesseiksi, vaikka oikeammin voisi sanoa, että kyse on johdon resursoimista prosesseista. Näitä prosesseja on henkilöstötuottavuuden huomioon ottaminen johdon strategiatyössä, esimiesten koulutuksessa, jatko- ja täydennyskoulutuksessa sekä kehityskeskusteluissa. Kyselyssä kartoitettiin, miten aktiivisesti henkilöstötuottavuuden otetaan huomioon, vastausvaihtoehdot olivat ”ei lainkaan”, ”hieman”, ”kohtalaisesti” ja ”paljon”. Kuvassa 3 esitetään aktiivisimpien yritysten (”paljon”) osuudet vuosina 2013 ja 2018.

​Kuva 3. Henkilöstötuottavuuden huomioon ottaminen "paljon" eri johdon prosessissa - yritysten osuudet vuosina 2013 ja 2018.

Kuva 3 osoittaa kaksi asiaa. Ensinnäkin kehitys vuodesta 2013 on ollut erittäin positiivista – henkilöstötuottavuuden aktiivinen huomioon ottaminen johdon prosesseissa on lisääntynyt selkeästi. Toiseksi kuva osoittaa selkeitä kehityskohteita –vain 14 % yrityksistä käsitteli henkilöstötuottavuutta johdon strategiatyössä aktiivisesti vuonna 2018. Tässä on huikea kehitysaskel otettavana – tutkimustemme mukaan juuri johdon strategiatyö on se paikka, jossa henkilöstötuottavuuteen liittyvä johtamiskäytänteet saavat positiivisen sykäyksen.

Johtamisella on väliä – erityisesti kannattavuuden suhteen

Johtaminen ei ole tärkeää vain itseisarvoisesti, se on erityisen tärkeää yrityksen kannattavuuden ja sen kautta kestävän kasvun näkökulmasta. Olemme tutkineet johtamisen ja kannattavuuden yhteyttä Aalto-yliopiston kanssa teollisuuden yrityksissä vuosien 2009-2016 aineistossa ja vuonna 2018 laajemmin viidellä toimialalla. Näiden molempien tutkimusten päätulos oli sama: vasta hyvä johtaminen tuo selkeästi lisää kannattavuutta!

​Kuva 4. Johtamisen taon yhteys kannattavuuteen, Aura ym. Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018.

Kuvassa 4 kannattavuus on laskettu käyttökatteen erona toimialan käyttökatteen mediaaniin. Voidaan sanoa, että luku vertaa yritystä kilpailijoiden kannattavuuteen. Tulos on selkeä – parhaiten johdetuissa yrityksissä käyttökate on 3,0 %-yksikköä korkeampi kuin kilpailijoilla. Heikoimmin johdetuilla yrityksillä käyttökate on taas 2,4 %-yksikköä kilpailijoita heikompi.

Ero on selkeä – olemme laskeneet, että kaikkien yritysten kehittyminen johtamisessa parhaiden tasolle heijastuisi 9,4 mrd€:n kasvuun käyttökatteissa (Henkilöstötuottavuuden johtaminen 2018 laaja tulosraportti, sivu 104).

To conclude: johtaminen on kehittynyt – mutta paljon on vielä kehitettävää

Sekä EVA:n analyysi, että tutkijatiimimme tulokset osoittavat suomalaisen johtamisen kehittymisen vuodesta 2013. Eteenpäin on menty, mutta lähinnä kehittymällä heikosta keskitasolle. Kannattavuuden kannalta kriittinen hyvä johtamisen taso on pysynyt lähes samassa vuodesta 2013 vuoteen 2018. Ja kuten kuva 4 osoitti, vasta erinomaisella johtamisella on selkeä yhteys parempaan kannattavuuteen.

Tulkitsen asiaa vahvan tahtotilani kautta seuraavasti: vaikka johtaminen – liikkeenjohdon toimintatavat ovat varsin hyvällä mallilla, ei se riitä. Johtamisen tason tavoitteeksi tulee asettaa erinomainen – koska vasta se tuo taloudellista lisäarvoa! Asiaan kannattaa paneutua sekä strategiatyössä että johtoryhmän operatiivisessa työssä – miten kehitämme johtamistamme entistä paremmaksi?