OSSI AURA – HUMAN PRODUCTIVITY
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT

Ossin vaaliblogi

19/11/2016

0 Comments

 
Olen ehdolla Henkilöstöjohdon ryhmän, HENRY ry:n puheenjohtajaksi syyskokouksessa 30.11.2016 klo 17.30. Siinä tämän blogitekstin ydin – jatkan kuitenkin vielä muutamalla ajatuksella. Mielestäni on hyvä, että valitsijat saavat selkoa näkemyksistäni jo ennen kokousta.

Valinnan ydin: HR-ihmisten verkostoituminen vs. kilpailukyvyn kehittäminen sidosryhmien kanssa

​
Puheenjohtajaksi on ilmoittautunut kaksi ehdokasta – toki syyskokouksessa voidaan ehdottaa ketä tahansa HENRY:n jäsentä. Lisäkseni ehdolla on kolmannelle pj-kaudelle pyrkivä Wiki Wikström. HENRY:n jäsenkirjeessä toimme näkemyksiämme esiin 800 pisteen verran, ne ovat alla kuvamuodossa.
Picture
Haluamani muutos näkyy teksteistä: kannatan lämpimästi henryläisten verkostoitumista, mutta haluan edistää ulkoista sidosryhmätyötä suomalaisen työelämän kilpailukyvyn kehittämiseksi. Nämä kaksi asiaa ovat muuten HENRY:n sääntöjen missiot - tässä tarkka lainaus säännöistä kohdasta Yhdistyksen tarkoitus:
 
HENRY ry:n tehtävänä on luoda edellytyksiä jäsenistönsä ammatillisen osaamisen ja keskinäisen vuorovaikutuksen ylläpitämiselle ja kehittämiselle.
 
HENRY ry:n yhteiskunnallisena tehtävänä on tukea ja edistää Suomessa toimivien yritysten ja yhteisöjen kilpailukyvyn yleisiä edellytyksiä kehittämällä henkilöstön johtamista.
 
Mitä kilpailukyvyn kehittäminen voisi olla?

HENRY:n sisäinen jäsenten verkostoituminen ja osaamisen kehittäminen ovat edenneet huikeasti viimeisen kahden vuoden aikana. On perutettu uusia verkostoja niin pääkaupunkiseudulle, kuin maakuntiinkin. Toisaalta yhteiset työvälineet, kuten Skillhive ja toisaalta webinaarien käyttöönotto ovat lisänneet osallistujamääriä yli kaksinkertaisiksi aikaisempaan verrattuna. Tätä kehityssuuntaa luonnollisesti kannatan!

Kilpailukyvyn puolella on kyse sekä HR-ihmisten osaamisen kehittämisestä, että työelämän instituutioiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Viikko sitten bloggasin HR KIKY:n pelastajana, jossa toin esiin HR:n ja henkilöstön kiistattoman merkityksen tuottavuudelle. Nämä asiat on otettava käyttöön ja siinä on HENRY:n voima lukuisten verkostojen ja osaavien jäsenten kautta. Kilpailukyky voidaan ”läpivalaista” kaikissa verkostoissa ja tuottaa sen kautta yhteistä henryläistä osaamispääomaa kilpailukyvyn kehittämiseen ja sidosryhmätyöhön.

Sidosryhmätyössä HENRY:n tulee olla aktiivinen työelämän kehittäjien, hallinnoijien ja sopimusosapuolten suuntaan. Tällöin sidosryhmiin kuuluvat mm. Tekes, Sitra, Työterveyslaitos, Työelämä 2020, EK, SAK, STTK, AKAVA, Ekonomit, Keva, työeläkevakuuttajat, Kuntaliitto, Tietojohtajat, Strategisen johtamisen seura, jne. Listaa voidaan jatkaa lähes loputtomiin, oleellista on varmistaa HENRY:lle hyvät kumppanuudet HENRY:n omien strategisten tavoitteiden varmistamiseksi. Tässä työssä puheenjohtajan rooli on oleellinen ja tämä on sitä sidosryhmätyötä, jota haluan tehdä. Sidosryhmätyöllä teemme HENRY:stä halutun kumppanin, jolloin resurssimme HR-alan kehittämiseen ovat entistä paremmat.

Lopuksi​

Missioni on tuottavuuden kehittäminen hyvän johtamisen ja ihmisten kautta. Olen missiotani päässyt toteuttamaan koko työurani ajan, määrätietoisimmin vuodesta 2008 alkaen. Tämä tarina kuvattiin kuukauden HENRY:läinen blogissa kesäkuussa – kiitos Tiina Äijänaholle mukavasta blogitekstistä.

​Itse olen blogannut aihepiiristä hengästyttävällä tavalla viimeisen kahden vuoden ajan – tämä on blogitekstini nro 113 syyskuusta 2014 alkaen. Jatkossa voisin blogata kerran kuukaudessa HENRY:n asioista; tapahtumista, unelmista ja saavutuksista. Nähdään syyskokouksessa.
0 Comments

Työelämäbrändi tulee

18/11/2016

0 Comments

 
Tiistaina 15.11.2016 julkistettiin Suomen työelämäbrändi ja minulla oli kunnia HENRY ry:n puolesta esittää tilaisuudessa kommenttipuheenvuoro. Työelämäbrändiä on valmistellut kovatasoinen työryhmä osana Työelämä 2020 ohjelmaa. Työryhmän tuotoksen tilaisuudessa esitteli Tekesin Tuomo Alasoini. Koko työn tavoitteena on määrittää työelämäbrändi ja sen jälkeen aktiivisesti vaikuttaa suomalaisen työelämän vahvuuksia kilpailutekijänä. Todella kannatettava harjoitus!

Suomen kansainvälinen asema vedettiin yhteen

Erilaisia kansainvälisiä tutkimuksia ja tilastoja ilmestyy lähes viikoittain, milloin kerrotaan innovaatiokyvystä, milloin maabrändien järjestyksestä. Työryhmä on raportissaan ansiokkaasti vetänyt kaikki oleelliset tutkimukset yhteen – Suomen työelämän on oikeasti hyvällä mallilla kansainvälisesti. Tämä kaikki on pohjana työelämäbrändille – brändissä tiivistyvät tosiasiat!

Suomen työelämä on osaavaa, yhteistyökykyistä ja turvallista

Brändin vahvistamiseksi tulee määrittää brändiattribuutit – mitä brändin ydin sisältää. Attribuuteista rakentuvat sitten tarinat, joilla brändiä vahvistetaan halutuissa kohde- tai asiakasryhmissä. Työryhmän valintoihin oli helppo yhtyä, Suomen työelämä edustaa
  • maailman kovinta osaamista
  • maailman kehittyneintä yhteistyötä
  • maailman turvallisinta ympäristöä

Osaamisessa korostuvat itse osaaminen, mutta myös henkilöstön osallistuminen, työhön vaikuttaminen ja myös teknologiset kehitysaskelet. Yhteistyö pohjaa yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, johdon ja henkilöstön yhteistyöhön ja myös yritysten vahvaan verkostoitumiseen. Turvallinen ympäristö on meille Suomessa itsestään selvä, jossa kansalaisyhteiskunnan luottamus ja ekologinen toimintatapa korostuvat kansainvälisessä vertailussa.

Työelämäbrändin asiakkaat ovat ulkomailla

Suomen työelämäbrändin vahvistamisen asiakaskunta ovat ulkomaiset sijoittajat, yritykset, työvoima, asiakkaat ja tietysti myös ulkomainen media. Maantieteellisesti työryhmä päätyi korostamaan Euroopan tärkeyttä – suurin osa ulkomaankauppaa tehdään eurooppalaisten maiden ja kumppanien kanssa. Toki tilaisuudessa asiaa käsiteltiin laajemminkin, esimerkiksi Vincit Oy:n henkilöstöjohtaja Johanna Pystynen kertoi Vincitin Piilaakson valloituksesta. Siinä suomalaisuudesta ja eritoten tietysti Great Place to Work palkinnoista oli ollut suurta brändietua.


Oma kommenttini – työelämäbrändi olemme me!

Pääsin tilaisuudessa HENRY:n puolesta kommentoimaan työryhmän tuotosta. Korostin brändin ydintä – se kuvaa todellisuutta, joten työelämäbrändi olemme me kaikki. Työryhmän työ jatkuu virallisten kanavien kautta laajalla rintamalla, tärkeimpinä Team Finlandin verkostojen kautta (esim. Finpro, Tekes, Finnvera, Finnfund, Finnpartnership) ja osana Suomalaisen Työn Liiton koordinoimaa Made by Finland -konseptia. Viralliset kanavat mahdollistavat viestin laajan levityksen, mutta itse korostin tämän rinnalla suomalaisten yritysten ihmisten viestejä asiassa.


On tärkeää vahvistaa työelämäbrändin tietoisuutta kaikkien suomalaisten toimijoiden keskuudessa. Erityisen tärkeää se on muun maailman kanssa toimivien yritysten ihmisten keskuudessa – he kohtaavat asiakkaat, olivat asiakkaat sitten sijoittajia, johtajia tai kuluttajia. Ja vasta asiakaskohtaamisissa Suomen työelämäbrändi rakennetaan. Reflektointi näissä tapaamisissa vahvistaa Suomen työelämäbrändiä – yksi yritys kerrallaan!

Työ jatkuu

Työryhmä ja sen taustalla olevat tahot (STM, Tekes, jne) jatkavat työtä työelämäbrändin vahvistamiseksi. Ensimmäinen vaihe on tuotosten viimeistely, raportti ja esitysaineistot tehdään suomeksi ja englanniksi. Digitaalinen kotipesä näille aineistoille on Terveellinen työ jossa esitellään työelämän kehittämistä laajemminkin.

HENRY ry:llä on oma roolinsa työelämäbrändin vahvistamisessa. HENRY:n laaja jäsenkunta vie asiaa eteenpäin, kunhan aineistot valmistuvat jakeluun.
0 Comments

HR KIKY:n pelastajana

11/11/2016

0 Comments

 
Kuten kaikki tiedämme kilpailukykysopimus – KIKY ­– saatiin aikaiseksi pitkien neuvottelujen jälkeen. Sopimus pienentää suomalaisen työn kustannuksia ja nostaa siten kansainvälistä kilpailukykyämme. Palkkoja ei koroteta, yritysten sosiaaliturvamaksut kevenevät ja työaika lisääntyy 24 tunnilla vuodessa. Tuosta kolmen työpäivän tuomasta kuuden minuutin päivätyöajasta onkin kerrottu monta hauskaa tarinaa.

KIKY on siis kokonaissopimus, johon linkittyvät työmarkkinajärjestöjen sopimukset ja eduskunnan säätämät lait. KIKYssä on siis tehty kaikki se, mikä ”KIKYissä” voidaan tehdä – sopimuksia ja lakeja. Näiden ulkopuolelle on kuitenkin jäänyt se tärkein – ihmisistä kumpuava kilpailukyky ja sen kehittäminen. Tähän tulee panostaa jatkossa enemmän.

Tietoa ihmisten tuottavuudesta löytyy

Keskustelu KIKY:n ympärillä on painottunut työnantajien kustannusten pienentämiseen – hyvä niin – ja mekaaniseen työajan pidentämiseen. Erityisesti tietotyön luonnetta on korostettu ”ei sen tuottavuus kuudella lisäminuutilla nouse” -tyyliin.

Tästä inhimillisestä työn tuottavuudesta meillä on paljon tutkimustietoa; osa asiantuntijoista korostaa johtajuuden merkitystä, osa taas ihmisten motivaatiota. Yritysjohtajista uuden ajan johtajuudesta puhuvat mm. Vincit Oy:n Mikko Kuitunen, SICK Oy:n Ari Rämö ja Antell-konsernin Tomi Lantto. Myös OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen korostaa avoimuutta ja luottamusta uuden johtajuuden ytimessä. Tuntuu kuitenkin, että kovin laajalle toimitusjohtajakaartille innostus ei vielä ole levinnyt.

Sisäisen motivaation ja työn imun osaajia on paljon. Filosofian Akatemian Karoliina Jarenko ja Frank Martela korostavat vapauden, virtauksen ja vastuun tärkeyttä sisäisen motivaation kehittämisessä. Työn imun primus motor on puolestaan Jari Hakanen, joka on raivannut tilaa positiiviselle psykologialle työn kehittämisessä.

Tieto ei vielä muutu toiminnaksi

Tietoa on ja alan asiantuntijat kertovat siitä seminaareissa ja webinaareissa hengästyttävällä tahdilla. Käytäntöön viemisessä on kuitenkin vielä haasteita – tieto pitää muuttua päätöksiksi ja vastuiksi yrityksissä ja julkisen sektorin organisaatioissa. Marraskuun lopussa julkaistavassa Strateginen hyvinvointi 2016 -tutkimuksessa (Aura, Ahonen, Hussi, Ilmarinen) löysimme motivaation kehittämiselle mitattavan tavoitteen kolmesta prosentista organisaatioita. Perusteellisen suunnitelman motivaation kehittämiseksi oli tehnyt 1,5 prosenttia organisaatioista. Työn sisällön kehittämisessä luvut olivat 3 % ja 2 % – osaamisen kehittämisessä sentään hieman paremmat 7 % ja 11 %. Paljon on kehitettävää ja kehitystyön ensimmäinen askel on tunnustaa, että ihmiset tekevät tuloksen!

Ihmiset tekevät tuloksen – henkilöstötuottavuudesta on kyse

Väliotsikkoon kirjoitettu missioni – ihmiset tekevät tuloksen – tuntuu itsestään selvältä, mutta ei se sitä välttämättä ole. Yritysten strategioissa ihmiset usein mainitaan, mutta pääpaino on asioiden tapahtumisessa: markkinoita vallataan, tuoteinnovaatioita tehdään, asiakkaista huolehditaan, valtionhallinnossa tehdään digitalisaatiota, isoissa yrityksissä globalisaatiota – nämä kaikki ovat asioita, jotka primääristi ovat ihmisistä riippuvaisia. Kyse on ihmisten osaamisesta, motivaatiosta ja pitkän päälle työkyvystä. Itse käytän tuosta kokonaisuudesta nimitystä henkilöstötuottavuus.

Henkilöstötuottavuutta voidaan johtaa ja henkilöstötuottavuus tuo tulosta
Henkilöstötuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä ihmisten osaamista, motivaatiota ja työkykyä – tuohan on määritelmämme jälkeen selvä asia! Henkilöstötuottavuutta tukevat hyvä johtajuus ja työyhteisön toimivuus –niitäkin tulee johtaa ja kehittää. Näillä elementeillä tekemämme tutkimus rakennusalalta (Aura, Ahonen, Hussi, 2015) osoitti selkeät taloudellisen tuloksen erot henkilöstötuottavuudeltaan eritasoisissa yrityksissä. Kun nämä erot suhteutetaan koko suomalaiseen yrityskantaan, päästään 9 miljardin euron tuottavuuspotentiaaliin – siis 9 Mrd€ lisäykseen käyttökatteissa. Tämä on suuri mahdollisuus, jota ei KIKY:ssä voida sopia – se täytyy tehdä jokaisessa yrityksessä erikseen.

Julkisella sektorilla henkilöstötuottavuuden ydin on tuloseurojen sijasta tuottavuuden kehittyminen. Kasvattamalla ihmisten osaamista, motivaatiota ja työkykyä voidaan tehdä sama työ vähemmällä henkilöstöllä. Tässä on sote- ja maakuntauudistuksen suuri mahdollisuus – joka edellyttää hyvää muutosjohtamista ja sen kautta erityisesti motivaation kehittämistä. Ei tule olemaan mitenkään helppo harjoitus.

Henkilöstötuottavuuden viesti kiinnostaa ja saa laajaa kannatusta

Olen päässyt viimeisen vuoden aikana puhumaan henkilöstötuottavuudesta, sen potentiaalista ja johtamisesta lukuisissa tilaisuuksissa. On ollut työmarkkinajärjestöjen, eläkevakuuttajien ja HR:n tilaisuuksia, Työhyvinvoinnin myytinmurtajia ja viimeksi 9.11.2016 Tietojohtaminen ry:n seminaari.

Palaute henkilöstötuottavuuden vaikuttavuudesta on ollut erityisen innostunutta työntekijöiden edustajilta, useamman kerran pääluottamusmiehet ovat kysyneet: ”Miksei tästä ole aikaisemmin puhuttu? – Miksi puhutaan aina menetetyistä miljardeista?” Ihmiset ovat kyllästyneet kuulemaan milloin kestävyysvajeen, milloin kilpailukyvyn merkeissä sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisestä. On aika siirtää keskustelun painopiste myönteisiin asioihin. Ja tässä työssä HR-ammattilaisilla on tärkeä rooli.

HR ja HENRY KIKY:n todellisiksi moottoreiksi
​
Kuvailemani kilpailukyvyn nousu lähtee ihmisistä ja siinä on HR-ihmisten paikka saada asia eteenpäin. Muutos tehdään yritys ja organisaatio kerrallaan, mutta muutosta voi hyvin tukea henkilöstöalan yhdistys, HENRY ry. Olen ollut mukana HENRY:n toiminnassa pitkään ja nähnyt sen tärkeyden alan kehittäjänä ja verkostojen ylläpitäjänä. HENRY:n jäsenillä on paljon osaamista, myös kilpailukyvyn kehittämisessä.

Seuraava iso haaste on kilpailukyvyn rakentaminen ihmisten kautta ja siinä haluan itsekin olla mukana. Kahden hallitusvuoden jälkeen olen ehdolla HENRY:n hallituksen puheenjohtajaksi. Valinta tehdään syyskokouksessa 30.11.2016 klo 17.30. HENRY:n uudistumista kuvaa se, että ensimmäisen kerran puheenjohtajaehdokkaat istutetaan syyskokouksessa paneeliin vaalitoimikunnan ja jäsenten grillattavaksi.

Tämä blogiteksti on myös puheenjohtajakampanjani avaus. Puheenjohtajana haluan tukea HENRY.n nykyisiä verkostoja ja tuoda niiden keskusteluihin kilpailukyvyn. Eri näkökulmien mukaan ottaminen tuo kilpailukyvyn kehittämiseen uusia elementtejä – se on yhdistyksen voima, siihen kuuluvien ihmisten voima. Ja se on otettava käyttöön.
0 Comments

TYHY 3.0 - Työhyvinvoinnin myytinmurtajat jatkuu!

3/11/2016

0 Comments

 
Viime viikolla 26.10.2016 alkuun potkaistu  STM:n Tekesin, Sitran, Työterveyslaitoksen ja Aalto yliopiston hanke TYÖHYVINVOINNIN MYYTINMURTAJAT jatkuu kevään 2017 TYHY 3.0 projektilla Sitran toimesta. Sitra etsii mukaan yrityksiä sekä julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioita kehittämään työhyvinvointi liiketoimintaa – tai varsinaista toimintaa tukevaksi.
​Tässä tiivistelmäblogi 26.10.16 Myytinmurtajat seminaarista


Asiakas ja tuloksellisuus työhyvinvoinnin kärkeen

​
Kevään projekti koostuu neljästä seminaarista, joissa tehdään töitä. Jokaista seminaaria edeltää tietojen keruu esim. euroista, asiakastyytyväisyydestä ja johtamisesta. Kerätyistä tiedoista tehdään organisaatiokohtainen analyysi, joita tulkitaan seminaareissa ja niiden palautteissa. Analyyseista kertyy kokonaisuus, joka on pohjana uudelle liiketoimintaa tukevalle TYHY 3.0 suunnitelmalle. kevään projektin kokonaisuus on kuvassa 1.
Picture
Kuva 1 Sitran TYHY 3.0 projektin vaiheet keväällä 2017. SHJ = strategisen hyvinvoinnin johtaminen, HTI = henkilöstötuottavuusindeksi

Vaikuttavuuden, johtamisen ja asiakashyödyn kautta uuteen toimintatapaan
Kuvan 1 mukaan kevään projekti etenee vaikuttavuuden analysoinnin, johtamisen auditoinnin ja asiakashyödyn tutkimisen kautta uuteen toimintatapaan. Konkreettisesti uusi toimintatapa tarkoittaa projektissa uutta TYHY 3.0 suunnitelmaa, jota itse kutsun strategisen hyvinvoinnin johtamisen suunnitelmaksi.

Osallistuva organisaatio saa paljon!

Projektiin osallistuva organisaatio saa paljon uutta tietoa – vastaukset löytyvät mm. seuraaviin kysymyksiin:
  • paljonko investoimme työhyvinvointiin – ja paljon se tuottaa?
  • miten henkilöstötuottavuus vaikuttaa liiketoiminnan tuloksellisuuteen?
  • miten johdamme työhyvinvointia – ja henkilöstöä laajemminkin
  • miten henkilöstöjohtaminen ja henkilöstötuottavuus vaikuttavat asiakastyytyväisyyteen
  • miten tätä kokonaisuutta mitataan ja analysoidaan
  • miten työhyvinvointi kytketään strategiaan ja operatiiviseen johtamiseen
  • MITEN KASVATAMME TULOKSELLISUUTTA HENKILÖSTÖN KAUTTA – HENKILÖSTÖN HYVINVOINTIA TUKIEN?

Tarkempi projektikuvaus kotisivuiltani
​
Olen Sitran TYHY 3.0 projektin sisältövastaava, eli vedän koko projektin. Taustatukea saamme Sitran Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vetäjältä Mika Pyyköltä, sekä henkilöstötuottavuuden ja talouden analyyseissä professori Guy Ahoselta. Vertaisoppiminen muiden osallistuvien organisaatioiden ihmisiltä on tärkeä osa oppimista, yhteiset keskustelut tuovat uusia oivalluksia!

Projektin aineistot tästä linkistä
0 Comments

    Kirjoittaja

    Ossi Aura, PhD
    Johtamisen ja henkilöstö-tuottavuuden tutkija, kehittäjä ja konsultti. Ennen 26.9.2015 julkaistut blogitekstit: ossiaura.blogspot.fi

    Categories

    All
    Aivot
    Arvot
    Asiakashyöty
    Asiakaskokemus
    Budjetointi
    Digitalisaatio
    Esimiestuki
    Esimiestyö
    Etätyö
    Hallitus
    Henkilöstö Ja Eurot
    Henkilöstöjohtaminen
    Henkilöstökokemus
    Henkilöstötuottavuus
    HR
    Hyvinvointi
    Ihmisten Johtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ikäjohtaminen
    Ilmapiiri Johtaminen
    Ilmapiiri - Johtaminen
    INNOVAATIO
    Innovaatiojohtaminen
    Itseohjautuvuus
    Jatkuva Parantaminen
    Johtajuus
    Johtajuustutkimus
    Johtaminen
    Johtamisen Johtaminen
    Johtamisen Ketju
    Johtoryhmä
    Kannattavuus
    Käyttökate
    Käyttökate
    Käyttökate
    Knowledge Management
    Koronakriisi
    Kunnat
    Leadership
    Liikunta
    Luottamus
    Motivaatio
    Motivaation Johtaminen
    Muutosjohtaminen
    Osaaminen
    Osaamisen Johtaminen
    Osaamispääoma
    Päätökset
    Palkitseminen
    Raportointi
    Sairauspoissaolot
    Sitoutuminen
    Strategia
    Stressi
    Suositukset
    Tavoite
    Tiedolla Johtaminen
    Tietojohtaminen
    Toimialat
    Tulevaisuus
    Tuloksellisuus
    Tuottavuus
    Työhön Vaikuttaminen
    Työhyvinvointi
    Työkyky
    Työkykyjohtaminen
    Työn Johtaminen
    Työn Kehittäminen
    Työn Kehittäminen
    Työpaikkakiusaaminen
    Työterveyshuolto
    Työterveyshuolto
    Urajohtaminen
    Uudistumisanalyysi
    Vaihtuvuus
    Väitöskirja
    Viestintä
    Yhteiskunnallinen
    Yrityskulttuuri
    Yrityskuva

    Arkisto

    March 2021
    February 2021
    January 2021
    December 2020
    November 2020
    October 2020
    September 2020
    August 2020
    June 2020
    May 2020
    April 2020
    March 2020
    February 2020
    January 2020
    December 2019
    November 2019
    October 2019
    September 2019
    August 2019
    June 2019
    May 2019
    April 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    December 2018
    November 2018
    October 2018
    September 2018
    August 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    August 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    November 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    June 2016
    May 2016
    April 2016
    March 2016
    February 2016
    January 2016
    December 2015
    November 2015
    October 2015
    September 2015

    RSS Feed

Proudly powered by Weebly
  • ETUSIVU
  • PALVELUT
    • Remote
  • JULKAISUT
  • AURAN FAKTAT BLOGI
    • Blogin vuosiyhteenvedot
  • Vierasblogi
  • English
    • Blog in English
  • YHTEYSTIEDOT