Tällä viikolla (14-18.3.2016) on tajuntaani noussut useammassa yhteydessä työterveyshuollon toiminta, nimenomaan perinteistä toimintaa laajempana. Keskusteluissa on sivuttu mm. työterveyshuollon osallistumista asiakasorganisaation tavoitteiden tukemiseen. Voiko työterveyshuolto toiminnallaan (tai raportoinnillaan) tukea esimerkiksi osaamisen, motivaation tai vaikkapa esimiestyön kehittämisen tavoitteita? Perinteiseen tapaani avasin SPSS-tilastosoftan lauantaiaamuna ja perehdyin asiaan!
Työterveyshuollon aktiivisuus työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla
Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa (Aura, Ahonen, Ilmarinen, Hussi) olemme kysyneet organisaatioilta osallistuuko työterveyshuolto työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisötasolla vuosittain vai ei. Kysymys on aika karkea ja tutkimuksessa sitä täydennettiin henkilötason terveyden edistämisen kurssien toteuttamisen aktiivisuuden kartoittamisella. Yleiskuva työhyvinvoinnin edistämisestä esitetään kuvassa 1.
Työterveyshuollon aktiivisuus työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla
Osana Strategisen hyvinvoinnin johtaminen Suomessa tutkimussarjaa (Aura, Ahonen, Ilmarinen, Hussi) olemme kysyneet organisaatioilta osallistuuko työterveyshuolto työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisötasolla vuosittain vai ei. Kysymys on aika karkea ja tutkimuksessa sitä täydennettiin henkilötason terveyden edistämisen kurssien toteuttamisen aktiivisuuden kartoittamisella. Yleiskuva työhyvinvoinnin edistämisestä esitetään kuvassa 1.
Kuva 1. Työterveyshuollon vuosittainen aktiivisuus työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla eri toimialojen kokoluokkien organisaatioissa, vuosien 2009-14 aineisto.
Kuva 1 osoittaa selkeästi eri kokoluokkien erot, työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla on isoissa organisaatioissa paljon yleisempää kuin pienissä. Myös toimialojen välillä on melko suuria eroja, valtion ja kuntien pienissä organisaatioissa aktiivisuus on 50 %, kun luku kuljetuksen ja liike-elämän palvelujen toimialoilla on 30 %.
Esimiestyön tavoitteet aktivoivat työterveyshuoltoa työhyvinvoinnissa
Strategisen hyvinvoinnin tavoitteellisuus tehostaa kaikkia toimintoja, niin myös työterveyshuollon työtä työhyvinvoinnin edistämisessä. Mielenkiintoista oli havaita, että esimiestyön kehittämiselle asetetuilla tavoitteilla oli suuri merkitys työterveyshuollon aktiivisuudelle.
Kuva 1 osoittaa selkeästi eri kokoluokkien erot, työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla on isoissa organisaatioissa paljon yleisempää kuin pienissä. Myös toimialojen välillä on melko suuria eroja, valtion ja kuntien pienissä organisaatioissa aktiivisuus on 50 %, kun luku kuljetuksen ja liike-elämän palvelujen toimialoilla on 30 %.
Esimiestyön tavoitteet aktivoivat työterveyshuoltoa työhyvinvoinnissa
Strategisen hyvinvoinnin tavoitteellisuus tehostaa kaikkia toimintoja, niin myös työterveyshuollon työtä työhyvinvoinnin edistämisessä. Mielenkiintoista oli havaita, että esimiestyön kehittämiselle asetetuilla tavoitteilla oli suuri merkitys työterveyshuollon aktiivisuudelle.
Kuva 2. Tavoitteiden asettamisen ja esimiestyön kehittämisen tavoiteasetannan vaikutus työterveyshuollon aktiivisuuteen työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla.
Kuvan 2 tulkinta on selkeä, mitä konkreettisemmat tavoitteet esimiestyön kehittämiselle oli asetettu sitä aktiivisemmin työterveyshuolto toimi työhyvinvoinnissa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkän esimiestyön tavoitteiden vaikutuksesta, vaan esimiestyön tavoitteista osana laadukasta kokonaisjohtamista.
Tuoko työterveyshuollon työhyvinvointityö tulosta?
Kuva 2 osoitti työterveyshuollon aktivoituvat, kun tavoitteiden asettaminen tehdään oikein. Seuraavaksi herää kysymys mitä hyötyä tästä aktiivisuudesta mahdollisesti on? Siihen löytyy vastaus tutkimussarjan tuloksista, olemme kysyneet hyvinvointityön tuloksellisuutta eri osa-alueiden kautta. Näitä osa-alueita oli kahdeksan (ilmapiiri, yrityskuva, työkyky, esimiestyö, terveys, sitoutuminen, talous ja osaaminen), ja tuloksellisuutta kuvaavia vastausvaihtoehtoja viisi (ei tietoa tuloksista, tulokset negatiiviset, tulokset pysyneet samana, tulokset hieman positiiviset ja tulokset erittäin positiiviset). Työterveyshuollon työhyvinvointiaktiivisuuden tuloksellisuuden tulokset kuvassa 3.
Kuvan 2 tulkinta on selkeä, mitä konkreettisemmat tavoitteet esimiestyön kehittämiselle oli asetettu sitä aktiivisemmin työterveyshuolto toimi työhyvinvoinnissa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkän esimiestyön tavoitteiden vaikutuksesta, vaan esimiestyön tavoitteista osana laadukasta kokonaisjohtamista.
Tuoko työterveyshuollon työhyvinvointityö tulosta?
Kuva 2 osoitti työterveyshuollon aktivoituvat, kun tavoitteiden asettaminen tehdään oikein. Seuraavaksi herää kysymys mitä hyötyä tästä aktiivisuudesta mahdollisesti on? Siihen löytyy vastaus tutkimussarjan tuloksista, olemme kysyneet hyvinvointityön tuloksellisuutta eri osa-alueiden kautta. Näitä osa-alueita oli kahdeksan (ilmapiiri, yrityskuva, työkyky, esimiestyö, terveys, sitoutuminen, talous ja osaaminen), ja tuloksellisuutta kuvaavia vastausvaihtoehtoja viisi (ei tietoa tuloksista, tulokset negatiiviset, tulokset pysyneet samana, tulokset hieman positiiviset ja tulokset erittäin positiiviset). Työterveyshuollon työhyvinvointiaktiivisuuden tuloksellisuuden tulokset kuvassa 3.
Kuva 3. Työterveyshuollon aktiivisuus työhyvinvoinnissa työyhteisötasolla – vaikutus strategisen hyvinvoinnin tuloksellisuuteen eri osa-alueilla.
Kuvan 3 tulkinta on varsin selkeä. Ensinnäkin työterveyshuollon aktiivisuus työhyvinvoinnissa tukee tuloksellisuutta useilla osa-alueilla. Ja toiseksi aktiivisuus tukee tuloksellisuutta myös esimiestyössä! Kuvien 2 ja 3 tuloksien pohjalta voidaan siis tulkita, että esimiestyön kehittämisen tavoitteet aktivoivat työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisötasolla ja että tämä työ tuo tuloksia esimiestyön kehittymisessä.
Ketjutus tavoitteista toimintaan ja tuloksiin on siis selkeä. Tätä hyvää ketjutusta ”haittaa” vain se pieni tosiseikka, että ”oikeita” tavoitteita asettaa vain pieni osa organisaatioista. Esimiestyön kehittämisessä tämä tarkoittaa sietä, että laadullisen tavoitteen asettaa 27 % organisaatioista ja ”parhaan”, määrällisen tavoitteen 7 %. Ketju toimii siis loistavasti, nyt vain tavoitteita tulee terästää!
Työterveyden ja esimiesten yhteistyö kaipaa myös tehostusta
Tavoitteen asettamisen tehostamisen ohella kaipaa työterveyshuollon ja esimiesten toiminnan yhteispeli tehostamista. Tämä tulee ilmi pitkältä sairauspoissaololta palaan työntekijän työhön paluun tuessa, jota sekä työterveyshuolto että esimiehet tekevät. Olen oheisen kuvan 4 jo aikaisemmin blogissani julkaissut, mutta kertaushan on opintojen äiti.
Kuvan 3 tulkinta on varsin selkeä. Ensinnäkin työterveyshuollon aktiivisuus työhyvinvoinnissa tukee tuloksellisuutta useilla osa-alueilla. Ja toiseksi aktiivisuus tukee tuloksellisuutta myös esimiestyössä! Kuvien 2 ja 3 tuloksien pohjalta voidaan siis tulkita, että esimiestyön kehittämisen tavoitteet aktivoivat työterveyshuoltoa työhyvinvoinnin edistämiseen työyhteisötasolla ja että tämä työ tuo tuloksia esimiestyön kehittymisessä.
Ketjutus tavoitteista toimintaan ja tuloksiin on siis selkeä. Tätä hyvää ketjutusta ”haittaa” vain se pieni tosiseikka, että ”oikeita” tavoitteita asettaa vain pieni osa organisaatioista. Esimiestyön kehittämisessä tämä tarkoittaa sietä, että laadullisen tavoitteen asettaa 27 % organisaatioista ja ”parhaan”, määrällisen tavoitteen 7 %. Ketju toimii siis loistavasti, nyt vain tavoitteita tulee terästää!
Työterveyden ja esimiesten yhteistyö kaipaa myös tehostusta
Tavoitteen asettamisen tehostamisen ohella kaipaa työterveyshuollon ja esimiesten toiminnan yhteispeli tehostamista. Tämä tulee ilmi pitkältä sairauspoissaololta palaan työntekijän työhön paluun tuessa, jota sekä työterveyshuolto että esimiehet tekevät. Olen oheisen kuvan 4 jo aikaisemmin blogissani julkaissut, mutta kertaushan on opintojen äiti.
Kuva 4. Työhön paluun tuen kokonaisuus, esimiesten toiminnan järjestelmällisyys ja työterveyshuollon toiminnan riittävyys koko työväestön suhteen.
Kuvassa 4 on yhdistetty esimiesten ja työterveyshuollon toimintatavat työhön paluun tuessa. Yhdistelmän lopputulos on se, että suomalaisesta työväestöstä joka kuudes (16 %) on töissä organisaatiossa, jossa työhön paluun tuen kokonaisuus toimii hyvin. Toimialoista valtiolla, teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa luku on 20 %, kun kaupan ja rakentamisen toimialoilla jäädään alle 10 %:n.
Mitä opimme tästä?
Tämä blogi nosti esiin työterveyshuollon roolin työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla. Tukokset osoittavat, että vaihtelua työterveyshuollon aktiivisuudessa on paljon ja sitä tukevat selkeät tavoitteet. Esimiestyön konkreettiset tavoitteet aktivoivat työterveyshuollon työhyvinvointityötä ja se tuo myös hyviä tuloksia. Lopussa tuotiin kuitenkin esiin hyvä muistutus – työterveyshuollon ja esimiesten toimintojen yhdistämisessä on vielä paljon parannettavaa!
Niin, ja vastaus blogitekstin otsikkoon on: kyllä työterveyshuolto voi tukea esimiestä, kunhan toiminnalle asetetaan yhteiset tavoitteet ja varmistetaan hyvä yhteistyö myös toimintojen toteutuksessa.
Lataa tutkimusraportti JULKAISUISTANI
Kuvassa 4 on yhdistetty esimiesten ja työterveyshuollon toimintatavat työhön paluun tuessa. Yhdistelmän lopputulos on se, että suomalaisesta työväestöstä joka kuudes (16 %) on töissä organisaatiossa, jossa työhön paluun tuen kokonaisuus toimii hyvin. Toimialoista valtiolla, teollisuudessa ja liike-elämän palveluissa luku on 20 %, kun kaupan ja rakentamisen toimialoilla jäädään alle 10 %:n.
Mitä opimme tästä?
Tämä blogi nosti esiin työterveyshuollon roolin työhyvinvoinnin edistämisessä työyhteisötasolla. Tukokset osoittavat, että vaihtelua työterveyshuollon aktiivisuudessa on paljon ja sitä tukevat selkeät tavoitteet. Esimiestyön konkreettiset tavoitteet aktivoivat työterveyshuollon työhyvinvointityötä ja se tuo myös hyviä tuloksia. Lopussa tuotiin kuitenkin esiin hyvä muistutus – työterveyshuollon ja esimiesten toimintojen yhdistämisessä on vielä paljon parannettavaa!
Niin, ja vastaus blogitekstin otsikkoon on: kyllä työterveyshuolto voi tukea esimiestä, kunhan toiminnalle asetetaan yhteiset tavoitteet ja varmistetaan hyvä yhteistyö myös toimintojen toteutuksessa.
Lataa tutkimusraportti JULKAISUISTANI
RSS Feed